LAHJOITA
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Kategoria: Harrastustoiminta

  • Harrastamisen oikeudet kuuluvat kaikille

    Harrastamisen oikeudet kuuluvat kaikille

    Joukko nuoria nuorisoseuralaisia on ideoinut osana Harrastamisylpeys -kampanjaa harrastamisen oikeudet, jotka kuuluvat jokaiselle harrastajalle. Oikeudet julistavat kaikkien harrastusten yhdenvertaisuutta ja muistuttavat, että jokaisella harrastuksella on oikeus tulla kunnioitetuksi.

    Jokaisella on oikeus kokea harrastusylpeyttä

    Harrastysylpeys on se tunne, kun olet onnellinen tai tyytyväinen harrastamisestasi. Harrastit sitten yksin tai ryhmässä, kerran viikossa tai kerran vuodessa, tavoitteellisesti tai vain huvin vuoksi, sinulla on oikeus olla ylpeä omasta jutustasi.

    Jokaisella on oikeus omanlaiseensa harrastukseen

    Kaikki harrastukset ovat samanarvoisia ja yhtä tärkeitä. Yhtä oikeaa harrastusta ei ole olemassa, joten valitse se, mikä sopii parhaiten juuri tähän hetkeen. 

    Jokaisella on oikeus tulla laadukkaasti ohjatuksi

    Hyvä ohjaaja huomaa muutakin kuin sen, miten taitava olet. 

    Hyvä ohjaaja auttaa oppimaan, kannustaa yrittämään uudelleen ja tekee tilaa erilaisille harrastajille. Jokainen ansaitsee ohjaajan, joka tekee harrastuksesta entistäkin paremman.  

    Jokaisella on oikeus edulliseen harrastamiseen

    Harrastuksen ei pitäisi olla luksustuote. Jos harrastaminen maksaa liikaa, moni lapsi ja nuori jää tärkeiden kokemusten ulkopuolelle. Siksi on tärkeää, että on myös edullisia tai täysin maksuttomia harrastuksia, joiden pariin on helppo tulla.

    Jokaisella on oikeus päästä kokeilemaan erilaisia harrastuksia

    Harrastuksen ei tarvitse löytyä ensimmäisellä kerralla. Saa innostua, kyllästyä ja vaihtaa lajia. Saa kokeilla jotain ihan hassua ja todeta, ettei se ollutkaan oma juttu (tai että se todellakin oli oma juttu). 

    Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti harrastajana

    Harrastaessa ei pitäisi joutua miettimään, kelpaanko porukkaan tai onko oma harrastus huonompi, kuin toisten. Jokainen harrastaja ja harrastus on yhtä tärkeä. Ei ole väliä pelaatko videopelejä, ompeletko kansallispukuja, käytkö kuntosalilla tai retkeiletkö. Kaikilla on oikeus olla ylpeä omasta harrastuksestaan ja tulla kohdelluksi yhdenvertaisesti. 

  • Uusi Pelinjohtajan Opas roolipelaamiseen on julkaistu

    Uusi Pelinjohtajan Opas roolipelaamiseen on julkaistu

    Dungeons & Dragons -roolipelaajille suunnattu Pelinjohtajan Opas on julkaistu. Maksuttoman verkkojulkaisun voi ladata osoitteesta nuorisoseurat.fi/pelinjohtajanopas, ja pian opasta on saatavilla myös Fantasiapelit-myymälöistä.

    Pelinjohtajan Opas on johdonmukainen ja helposti omaksuttava teos, joka opastaa sinut läpi ensiaskelten polullasi maailman suosituimman pöytäroolipelin Game Masteriksi – eli pelinjohtajaksi. Vaikka tämä opas on kirjoitettukin ajatellen ensikertalaisia, sisältää se myös hyödyllisiä ohjeita ja vinkkejä kokeneemmillekin pelinjohtajille!

    Opas kertoo sinulle roolisi ja tehtäväsi pöytäroolipelin pelinjohtajana, avaa erilaisia pelinjohtamistyylejä ja antaa vinkkejä improvisaatioon sekä muihin aloittelijoita vaivaaviin kysymyksiin. Sen lisäksi oppaassa on käytännön ohjeet omien pelimateriaalien valmistamiseen sekä opastus omien roolipeliseikkailuiden kirjoittamiseen. Oppaan lopussa on myös viisi erilaista D&D 5.5e yhteensopivaa, valmista lyhytseikkailua eli one-shottia.

    Oppaan on kirjoittanut Otto-Pekka Keramaa Suomen Nuorisoseurat ry:n palveluksessa osana Wizard -kehittämishanketta vuotena 2026. Hanke ja opas toteutettiin JyväsRiihi ry:n myöntämällä Leader -rahoituksella, joka koostuu EU:n maaseuturahastolta saadusta tuesta, valtionosuudesta ja toiminta-alueen kuntien tuesta.

    Opasta testaamassa, sen sisältöä tuottamassa ja oikolukemassa on ollut mukana Keski-Suomen Roolipelinuorisoseura Smite ry. Smite järjestää pöytäroolipelaamista ja toimii niin pelaajien kuin pelinjohtajien verkostona. Lisätietoa Smitestä ja jäseneduista löydät Smiten Discordista.

  • Etelä-Suomen tanssiralli keräsi yli 130 kansantanssijaa Orimattilaan 18.4.2026

    Etelä-Suomen tanssiralli keräsi yli 130 kansantanssijaa Orimattilaan 18.4.2026

    Yleispalaute Etelä-Suomen tanssirallista 18.4.2026

    Yleisvaikutelma tanssirallin esityksistä

    Kiitos kaikille 130 esiintyjälle ja kaikille ohjaajille päivän tanssiralliesityksistä. Kaikista ryhmistä välittyi, että ohjelmia oli harjoiteltu ja rakennettu ajatuksella. Erityisesti esitysten puvustus oli jälleen siistiä, yhtenäistä ja ryhmille sekä esityksiin sopivaa. Tämä kertoo siitä, että esiintymiseen valmistautumista harjoitellaan monipuolisesti, ei ainoastaan liikkeen vaan myös kokonaisuuden viimeistelyn tasolla. Tanssirallin esitykset muodostivat kokonaisuutena huolitellun ja valmistellun vaikutelman.

    Tanssijan oma liike keskiöön

    Yksi keskeinen kehityskohde liittyy lapsen oman liikkeen ja ilmaisun esiin tuomiseen. Monissa esityksissä korostui aikuismaisen tarkka ja yhtenäinen tanssiminen, mikä johti paikoin vaikutelmaan niin sanotuista “pienistä aikuisista”. Erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä toivottaisiin enemmän leikkisyyttä, vapautta ja lapselle ominaista liikkumisen iloa.

    Tähän liittyy myös kehon monipuolinen käyttö. Vaikka kehonhallinta oli monin paikoin hyvällä tasolla ja käsien käyttöä oli hyödynnetty kiitettävästi, koko kehon käyttö – tasot, painonsiirrot ja liikkeen laajuus – voisi olla vielä vahvemmin mukana. Kehon kokonaisvaltainen käyttö luo perustan myöhemmälle tekniselle kehitykselle.

    Ohjaajan rooli ja tilan antaminen

    Yleisvaikutelman perusteella ohjaajan rooli näkyi esityksissä vahvasti. Raati arvostaa erityisesti tilanteita, joissa lapsen oma tekeminen ja oivallus pääsevät esiin. Siksi olisi hyvä pohtia, miten ohjaaja voi tietoisesti jättää tilaa lasten omalle ilmaisulle myös esitystilanteessa – ei vain harjoituksissa.

    Tähän liittyy myös ajatus vapaammasta liikkeestä ja improvisaation mahdollisuuksista. Vaikka oletettavasti harjoituksissa tapahtuu paljon luovaa työskentelyä, se näkyi esityksissä melko vähän. Rohkaisu spontaaniin liikkeeseen, äänenkäyttöön ja ilmaisun rohkeuteen voisi rikastuttaa esityksiä merkittävästi.

    Suhde yleisöön

    Esiintyjien ja yleisön väliseen suhteeseen kannattaa jatkossa kiinnittää huomiota. Monissa esityksissä tanssittiin ensisijaisesti omalle ryhmälle, jolloin yleisö jäi sivurooliin. Tämä herättää kysymyksen: mikä on esiintymisen ja harjoituksen välinen ero lasten tanssissa?

    Toisaalta on arvokasta, että pienemmillä tanssijoilla keskitytään ensisijaisesti ryhmän sisäiseen vuorovaikutukseen ja yhteiseen tekemiseen. Tästä syntyy aito yhteys, jota voidaan myöhemmin laajentaa yleisöön. Samalla olisi kuitenkin hyvä kannustaa tilanteisiin, joissa kontakti yleisöön syntyy luontevasti – katseen, hymyn tai tanssisuunnan kautta.

    Rakenteelliset ja ilmaisulliset mahdollisuudet

    Esityksissä nähtiin pääasiassa yhtäaikaista ryhmätyöskentelyä. Jatkossa voisi rohkeammin hyödyntää esimerkiksi kaanonia, vuorottelua ja eri tasoilla tapahtuvaa tekemistä, jolloin esitykseen syntyy enemmän kerroksellisuutta ja dynamiikkaa. Myös “hiljaiset hetket” – tilanteet, joissa esiintyjä ei aktiivisesti liiku – ansaitsevat huomiota ja viimeistelyä.

    Ilmaisun osalta perusasiat olivat hyvin hallussa: katse, hymy ja pari- tai ryhmäkontakti toimivat monin paikoin. Seuraava askel voisi olla ilmaisun rohkaiseminen kohti suurempaa vaihtelua – niin sanottua “rosoa”, spontaania reagointia ja tanssin ilon näkyväksi tekemistä myös koreografian ulkopuolella. Esimerkiksi luonnollinen äänenkäyttö, kuten riemunkiljahdukset, voisivat tuoda esityksiin lisää elävyyttä.

    Lopuksi

    Kokonaisuutena esitykset osoittivat vahvaa perustyötä ja sitoutumista harjoitteluun. Kehonhallinta, ryhmätyöskentely ja esiintymisen perusvalmiudet olivat hyvällä tasolla. Jatkossa painopistettä voisi siirtää entistä enemmän lapsen oman ilmaisun, luovuuden ja kokonaisvaltaisen liikkeen tukemiseen. Näin rakennetaan pohjaa paitsi tekniselle osaamiselle myös aidolle, iloiselle ja yleisöön välittyvälle tanssille.

    Orimattilassa 18.4.2026 tanssinopettajat Anna-Kristiina Oja ja Maiju Laurila

  • Ennätysmäärä nuorisoseuralaisia palkittu DofE-ohjelman tunnustuksilla

    Ennätysmäärä nuorisoseuralaisia palkittu DofE-ohjelman tunnustuksilla

    Yhteensä 23 nuorta eri nuorisoseuroista on palkittu The Duke of Edinburgh’s International Award -ohjelman (DofE) suorittamisesta. DofE-ohjelmassa nuoret kehittävät tulevaisuuden kannalta tärkeitä taitoja, kuten itsetuntemusta, vuorovaikutustaitoja, sitkeyttä ja tiimityöskentelyä harrastusten kautta. Osaaminen tunnustetaan kansainvälisesti arvostetulla DofE-merkillä ja -todistuksella. Ohjelmaa voi tehdä eri tasoilla ja se on avoin kaikille nuorille taustasta ja kyvyistä riippumatta.

    DofE -ohjelma koostuu kolmesta tasosta, jotka ovat pronssi, hopea ja kulta. Tason suoritettuaan nuori saa tasoa vastaavan tunnustuksen. Tunnustukset julkistettiin 27.3.2026 DofE -juhlassa, jossa liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala jakoi todistukset ja tunnustukset nuorille.

    Mika Poutala jakoi todistukset ja tunnustukset nuorille. Kuva Amanda Lehtonen.

    Hopeisen tunnuksen saivat Eeva Jefimoff Pornaisten Pohjoisesta Nuorisoseurasta, Suvi Halonen Klaukkalan Nuorisoseurasta, Inkeri Talvio Karjalan Nuorista ja Miisa Mäkelä Kaustisen Nuorisoseurasta.

    Pronssisen tunnustuksen saivat:

    • Hilla Hietakangas, Klaukkalan Nuorisoseura
    • Petri Heikkilä, Mallusjoen Nuorisoseura
    • Ilona Kinnunen, Pukkilan Nuorisoseura
    • Katri Myyrä, Pukkilan Nuorisoseura
    • Noora Ekholm, Pukkilan Nuorisoseura
    • Heta Hukkanen, Karjalan Nuoret
    • Silvi Heikkilä, Karjalan Nuoret
    • Aliisa Siikaluoma, Jutarinki
    • Ella-Maarit Piilola, Jutarinki
    • Jenni Paasimaa, Jutarinki
    • Katherine Ulich, Siepakat
    • Taimi Mikkola, Siepakat
    • Martta Leikas, Nuorisoseura Vilikas
    • Alisa Kunnas, Kaustisen Nuorisoseura
    • Lotta Westerholm, Kaustisen Nuorisoseura
    • Sanni Hauhikoski, Kaustisen Nuorisoseura
    • Sara Ylipihlajamaa, Kaustisen Nuorisoseura
    • Siiri Ylipihlajamaa, Kaustisen Nuorisoseura
    • Venla Virkkala, Kaustisen Nuorisoseurat

    Edinburghin herttua, Prinssi Edward onnitteli videotervehdyksessään lämpimästi kaikkia todistusten saaneita. Hän toivoi, että nuoret tuntevat ylpeyttä ja iloa saavutuksistaan: “Muistakaa ne hetket, kun ette luovuttaneet ja toimitte muiden tukena. Olette päässeet lukuisten haasteiden yli ja löytäneet positiivisia ominaisuuksia, joita ette ehkä tienneet itsellänne olevan.” 

    DofE-ohjelmalla on merkittävä rooli nuorten taitojen ja tietojen kehittämisessä sekä sosiaalisten taitojen vahvistamisessa. Se tukee nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan ja kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Viime vuonna julkistettiin DofE-ohjelman kansainvälinen Social Investment -tutkimus, johon osallistui lähes 4000 vastaajaa 48 maasta. Tutkimuksen mukaan DofE-ohjelma vahvistaa nuorten motivaatiota, itsevarmuutta ja määrätietoisuutta sekä auttaa näkemään haasteet mahdollisuuksina kehittyä. Ohjelma rohkaisee nuoria kokeilemaan uusia asioita ja vahvistaa yhteisöllisyyttä, ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä ymmärrystä muiden näkökulmista.

    DofE toimii yli 120 maassa ja ohjelmaan osallistuu vuosittain yli miljoona nuorta. Suomessa DofE-toimintaan on osallistunut yli 10 000 nuorta. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa toimintaa.

    Artikkelikuva: Amanda Lehtonen

  • Nuorille uutta luonto- ja elämystoimintaa Uudellemaalle

    Nuorille uutta luonto- ja elämystoimintaa Uudellemaalle

    Uudellemaalle on tulossa uutta luonto- ja elämystoimintaa yli 13-vuotiaille nuorille. Tavoitteena on vahvistaa nuorten luontosuhdetta, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä luovien menetelmien avulla.

    Toiminnan taustalla on vuoden alussa alkanut Luovuutta Luonnossa -hanke, jossa kehitetään uusia, kestäviä harrastusmuotoja, jotka hyödyntävät lähiympäristöä ja ovat helposti saavutettavissa. Toimintaa tuodaan Karkkilan, Klaukkalan, Perttulan-Uotilan, Ridasjärven sekä Röykän-Leppälammen Nuorisoseuroihin.

    Hankkeen aikana kehitetään paikallisten nuorisoseurojen osaamista luonto- ja elämystoiminnan järjestämisessä. Perusohjaaja- ja menetelmäkoulutuksilla pyritään takaaman toiminnan jatkuvuus myös hankkeen päättymisen jälkeen. Opeista ja kokemuksista kootaan lisäksi toimintamalli, jota voidaan hyödyntää nuorisotyössä ja harrastamisessa.

    Toimintaa vetää projektityöntekijä Judit Kemppilä, joka on koulutukseltaan taide- ja yhteisöpedagogi (TaM, AMK).

    ”Näen toiminnassa paljon mahdollisuuksia luontoyhteyden elävöittämiselle ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiselle. Toiminta voi olla esimerkiksi lähiluontokohteisiin tutustumista moniaistisesti, vaikuttamistyötä luonnon puolesta ja / tai ympäristötaiteen tekemistä. Odotan kiinnostavia kohtaamisia, uuden ideointia sekä yhteisiä hetkiä luovan luontotoiminnan parissa. On innostavaa päästä tuottamaan toimintaa, jonka tavoitteena on niin nuorten, luonnon kuin paikallisyhteisöjenkin kukoistaminen.”

    Judit Kemppilän työpiste sijaitsee Tikkurilassa.

    Luovuutta Luonnossa -hanketta rahoittaa Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, nykyinen Lupa- ja valvontavirasto. 

    Lisätiedot

    Judit Kemppilä, projektityöntekijä
    Luovuutta luonnossa -hanke  
    Suomen Nuorisoseurat ry
    judit.kemppila@nuorisoseurat.fi, puh. 050 439 3841 

  • Uutta teatteriharrastustoimintaa Etelä-Suomen maalaiskuntiin 

    Uutta teatteriharrastustoimintaa Etelä-Suomen maalaiskuntiin 

    Askolassa, Pukkilassa, Lapinjärvellä, Asikkalassa ja Orimattilassa on tulossa uusia teatterin harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Tavoitteena on lisätä pienten paikkakuntien harrastusmahdollisuuksia, tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus toteuttaa itseään sekä vahvistaa maaseutukylien yhteisöllisyyttä. 

    Teatteritoimintaa tuodaan kyliin, joissa vastaavaa toimintaa ei vielä ole ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat rajatut. Lapset ja nuoret otetaan mukaan jo toiminnan suunnitteluvaiheessa ja jokaiselle paikkakunnalle luodaan omat heille räätälöidyt toimintamallit.  

    Toiminnan taustalla on Suomen Nuorisoseurojen uusi Kulttuuria yhteisöille -hanke, jonka avulla palkataan ammattitaitoisia ohjaajia sekä koulutetaan uusia ohjaajia, jotka vastaavat teatteritoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Uusien ohjaajien avulla varmistetaan myös toiminnan jatkuminen hankkeen päättymisen jälkeen.  

    Toimintaa vetää projektityöntekijä ja pitkän linjan teatterintekijä Henna Heikkilä, joka on työn myötä tehnyt paluumuuton kotiseudulleen Lahteen. 

    ”Minulle teatterissa tärkeintä ja rakkainta on aina ollut sen yhteisöllisyys. On tärkeää saada kokea olevansa osa jotain itseään suurempaa: yhteisöä, yhteistä ponnistusta, projektia tai taideteosta. Yhteisöllisyys on myös usein pienten paikkakuntien ja maalaiskylien vahvuus. Kasvavalle nuorelle näiden asioiden merkitys voi olla mullistava. Epävarmassa elämänvaiheessa, kun vasta opettelee itseään ja maailmaa, teatteri ja sen tuoma yhteisö voivat avata ajattelua, kasvattaa itsetuntoa ja luoda uudenlaista rohkeutta ilmaista itseään ja ajatuksiaan”, Heikkilä summaa ajatuksiaan hankkeesta ja sen merkityksestä. 

    Hanke on käynnistynyt loppuvuodesta 2025 ja jatkuu heinäkuun 2027 loppuun asti. 

    Lisätiedot

    Henna Heikkilä, projektityöntekijä 
    Kulttuuria yhteisöille -hanke 
    Suomen Nuorisoseurat 
    henna.heikkila@nuorisoseurat.fi, puh. 044 7760639 

  • Nuori Kulttuuri Talks mukana Hyvin sanottu -festivaalilla 26.11.

    Nuori Kulttuuri Talks mukana Hyvin sanottu -festivaalilla 26.11.

    Koko Suomen Hyvin sanottu -keskustelufestivaali järjestetään tänä vuonna 26.-27.11. Festivaalin tarkoituksena on lisätä rohkeutta osallistua keskusteluihin, syventää ymmärrystä toisistamme ja vahvistaa kokemusta siitä, että kaikkien äänellä on merkitystä. Tapahtumaa koordinoivat Yle sekä Erätauko-säätiö.

    Nuori Kulttuurin ja Nuorisoseurojen järjestämä Nuori Kulttuuri Talks: Vaikuttamisen keinot nuorten kulttuuriharrastamisen kentällä -keskustelu on seurattavissa Yle Areenasta keskiviikkona 26.11. klo 10-10.50.

    Keskustelemassa ovat Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ulla Kaukkola, taiteen tutkimuksen opiskelija Inkeri Tuikkanen sekä Nuorisoseurojen Nuori vaikuttaja Oghogho Aimufua (Coco). Keskustelun ohjaavat nuoret nuorisoseuralaiset Sandra Strömberg ja Katherine Ulich.

    Keskustelu on katsottavissa Areenassa 30 päivän ajan. 

    Seuraa keskustelua Yle Areenasta

    Nuori Kulttuuri Talks on nuorten vaikuttamisen väline heitä puhututtaviin taide- ja kulttuuriharrastamisen asioihin. Nuoret suunnittelevat, fasilitoivat ja puhuvat yhdessä päättäjien, taiteen ja nuorisotyön ammattilaisten, median edustajien sekä harrastajien kanssa kulttuuri- ja taideharrastamiseen liittyvistä teemoista.

  • Etelä-Suomeen uutta teatteritoimintaa

    Etelä-Suomeen uutta teatteritoimintaa

    Etelä-Suomen alueella vahvistetaan paikallisten nuorisoseurojen tarjoamaa teatteritoimintaa joulukuussa alkavan uuden hankkeen avulla. Kulttuuria yhteisöille -hankkeen tavoitteena on luoda uutta teatteri-ilmaisun harrastus- ja tapahtumatoimintaa lapsille, nuorille ja yhteisöille heidän omilla maaseutumaisilla asuinpaikkakunnillaan. Hanke toteutetaan viidellä paikkakunnalla; Orimattilassa, Pukkilassa, Asikkalassa, Lapinjärvellä ja Askolassa yhteistyössä paikallisten nuorisoseurojen kanssa.

    Hankkeen avulla palkataan ammattitaitoisia ohjaajia sekä koulutetaan uusia ohjaajia, jotka vastaavat teatteritoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Tavoitteena on saada nuorisoseuroille uusia ohjaajia, jotka turvaavat toiminnan jatkumisen hankkeen päättymisen jälkeen. Hanke kestää vuoden 2027 kesään asti ja se on saanut EU:n maaseuturahoitusta Päijänne-Leaderilta ja Kehittämisyhdistys Silmulta.

    ”Keskusteluissa seurojen kanssa kävi ilmi, että suurin ongelma toiminnan käynnistämisessä on osaavien ohjaajien puuttuminen omalta paikkakunnalta. Hankkeen avulla saadaan tarvittavaa ohjaaja-apua ja sitä kautta uutta harrastustoimintaa alueen lapsille ja nuorille”, Etelä-Suomen alueen koordinaattori Johanna Lindstam kertoo.

    Hankkeen projektityöntekijäksi on valittu Henna Heikkilä, joka aloittaa tehtävässään 1.12. Hänen työpisteensä tulee sijaitsemaan Lahdessa.

    ”Teatteri on vienyt sydämeni jo kymmenen vuotta sitten, ja siitä lähtien olen tehnyt sitä niin harrastajana, opiskelijana kuin ammattilaisenakin. Viimeiset neljä vuotta olen työskennellyt Vaasan kaupunginteatterissa järjestäjänä ja samalla opiskellut itseni kulttuurituottajaksi. Nyt valmistumisen kynnyksellä on todella inspiroivaa päästä mukaan Nuorisoseurojen tiimiin Kulttuuria yhteisöille -hankkeen projektityöntekijäksi. Odotan erityisesti sitä, että pääsen innostamaan uusia tyyppejä teatterin valloittavaan maailmaan.”

    Hankkeen projektityöntekijä Henna on valmistumassa kulttuurituottajaksi.
  • Hybridimalli toi harrastukset uusille paikkakunnille – uusi opas neuvoo onnistuneen hybriditoiminnan toteutukseen 

    Hybridimalli toi harrastukset uusille paikkakunnille – uusi opas neuvoo onnistuneen hybriditoiminnan toteutukseen 

    Miten järjestää harrastustoimintaa, kun ohjaajia ei riitä joka kylälle ja matkat ovat pitkiä? Suomen Nuorisoseurojen Luovasti liikkuen -hanke ja Street Art Dance Essentials (SADE ry) lähtivät etsimään ratkaisua ja kehittivät hybridimallin, jossa yhdistyvät etä- ja lähiosallistumisen parhaat puolet. 

    Kolmen paikkakunnan yhteinen tanssikurssi 

    Keväällä 2025 toteutettu Breikkii ja hiphoppii! -hybriditanssikurssi oli konkreettinen kokeilu uuden toimintatavan mahdollisuuksista. Kurssi järjestettiin samanaikaisesti Muuramessa, Keuruulla ja Lannevedellä, ja sitä ohjasi ammattitanssinopettaja, joka kiersi vuoroviikoin eri paikkakunnilla. Muina viikkoina muut ryhmät seurasivat opetusta etäyhteyden kautta. 

    Tunnit toteutettiin Zoomin välityksellä, ja jokaisessa toimipisteessä oli paikalla talkoolainen tai vertaisohjaaja, joka auttoi osallistujia tekniikassa ja loi yhteishenkeä. Näin saatiin aikaan tunne siitä, että kaikki ryhmät olivat osa yhteistä kokonaisuutta, vaikka sijaitsivat eri puolilla Keski-Suomea. 

    Kurssi keräsi osallistujia, joille perinteinen harrastaminen ei olisi ollut mahdollista pitkien välimatkojen vuoksi. Mukana oli opettajan lisäksi kaksi tuottajaa, teknistä tukea, talkoolaisia, nuorisotyöntekijä sekä vertaisohjaaja. 

    “Hybridimallin ansiosta pystyimme tarjoamaan harrastusmahdollisuuden usealla paikkakunnalla yhtä aikaa kustannustehokkaasti ja ilman, että laatu kärsi. Lisäksi opettajan työ helpottui, kun matkustamiseen kului vähemmän aikaa”, kertoo Luovasti liikkuen -hankkeen projektipäällikkö Marja Pylkäs. 

    Oppeja ja oivalluksia kentältä 

    Kokeilun aikana huomattiin, että onnistunut hybriditoiminta vaatii huolellista suunnittelua ja selkeää roolitusta. Tekniikka on tärkeä, mutta vielä tärkeämpää on sen pedagoginen hallinta. Oppimisen ja yhteisöllisyyden toteutuminen verkkovälitteisesti ovat asioita, joihin on syytä kiinnittää hybriditoiminnassa huomiota 

    Erityisen merkittäväksi kurssilla osoittautui vertaisohjaajan rooli. Kun paikalla oli mukana nuori tai aikuinen, joka toimi linkkinä opettajan ja osallistujien välillä, etäosallistujat rohkaistuivat helpommin, ja ryhmän ilmapiiri pysyi innostuneena. Myös pienet rutiinit, kuten alku- ja loppupiirit, kameran käyttö, yhteinen WhatsApp-ryhmä ja säännölliset tervehdykset auttoivat luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta eri paikkakuntien välillä. 

    “Hybriditoiminta ei synnytä yhteisöllisyyttä itsestään. Se pitää rakentaa tietoisesti. Kun siihen panostaa, tulokset ovat hienoja”, Pylkäs tiivistää. 

    Tekniikka, tila ja yhdessä tekeminen ratkaisevat 

    Kokeilun aikana todettiin, että hybriditoiminta ei edellytä kallista ja monimutkaista laitteistoa, mutta toimiva verkkoyhteys, selkeät ohjeet ja vastuuhenkilö jokaisessa toimipisteessä ovat onnistumisen edellytyksiä. Pienikin etukäteistestaus ja varasuunnitelma helpottavat paljon, jos yhteys pätkii tai ääni katoaa kesken tunnin. 

    Kokeilun perusteella erillinen tekniikasta vastaava henkilö olisi arvokas lisä, jotta opettaja voi keskittyä rauhassa itse opetukseen. Silti kokemukset osoittivat, että myös pienemmällä tiimillä voidaan onnistua, kun vastuut ja käytännön asiat on sovittu etukäteen. 

    Uusi opas auttaa kaikkia harrastustoimijoita 

    Kokeilun pohjalta laadittu Hybriditoiminnan opas kokoaa yhteen ohjeet, vinkit ja käytännön opit hybridiharrastusten järjestämisestä. Opas tarjoaa tukea erityisesti niille ohjaajille, seuroille ja kunnille, jotka haluavat tuoda toimintaa syrjäisemmille alueille, parantaa osallistumisen saavutettavuutta ja kehittää digitaalisia valmiuksia. 

    Oppaasta löytyy konkreettisia neuvoja muun muassa toiminnan suunnitteluun ja roolitukseen, tarvittavaan tekniikkaan ja tilajärjestelyihin, pedagogiikkaan ja yhteisöllisyyden rakentamiseen, ongelmatilanteiden hallintaan ja varasuunnitelmiin sekä kustannusten arviointiin ja resursointiin.  

    “Ensimmäinen kerta on aina harjoittelua, mutta toinen sujuu jo paremmin. Tärkeintä on uskaltaa kokeilla ja oppia yhdessä”, Pylkäs kannustaa. 

    Opas on vapaasti ladattavissa ja jaettavissa.

    Lataa Hybriditoiminnan opas (pdf)

  • Yhdessä tekemisen voimaa – mitä vapaaehtoisuus merkitsee nuorisoseuralaisille? 

    Nuorisoseurojen toiminta rakentuu ihmisten yhteisestä tekemisestä, halusta vaikuttaa ja rakkaudesta omaan yhteisöön. Tuoreen kyselyn perusteella vapaaehtoistoiminta koetaan seuratoiminnassa erittäin myönteisenä, merkityksellisenä ja palkitsevana osana elämää. 

    “Tulen kökkään niin kauan kuin jaksan.” 
    “Tunnen, että minut halutaan pitää mukana.” 

    Vapaaehtoistyö on iloa, yhteisöllisyyttä ja kasvua 

    Nuorisoseuroissa toimivat vapaaehtoiset kuvaavat toimintaansa ennen kaikkea ilon ja yhteisöllisyyden lähteenä. Toiminta tuo mukanaan ystäviä, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mahdollisuuden oppia jatkuvasti uutta. Monelle se on myös tärkeä hyvinvoinnin lähde ja tapa antaa takaisin yhteisölle, joka on aiemmin tarjonnut harrastuksia ja elämänsisältöä. 

    Moni kertoo kasvaneensa vapaaehtoisuuteen lapsesta saakka – vanhempien, harrastusten tai nuorisoseuraperinteiden myötä. Seurojen pitkä historia näkyy edelleen vahvana jatkumona: haluna pitää kylät elinvoimaisina, ylläpitää kulttuuriperintöä ja luoda harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. 

    Vapaaehtoisten ääni: kiitoksen ja arvostuksen voima 

    Suurin osa vastaajista kokee, että heidän panostaan arvostetaan ja kiitetään, mutta moni muistuttaa, että arjen kiitoksella on erityinen merkitys. Pieni sana “kiitos”, henkilökohtainen huomio, yhteinen kahvihetki tai kiitosjuhla koetaan tärkeiksi tavoiksi osoittaa arvostusta. 

    “Arkipäiväisissä jutuissa, ohimennen muistettaisiin kiittää pienistäkin asioista.” 
    “Pullakahvit ja arvostus riittävät.” 

    Kiitoksen kulttuuri vahvistaa yhteisöä ja saa vapaaehtoiset jatkamaan tärkeää työtään entistä innostuneempina. 

    Sitoutuneita tekijöitä, mutta huoli tulevaisuudesta 

    Vapaaehtoiset näkevät tulevaisuutensa pääosin valoisana ja aikovat jatkaa mukana niin pitkään kuin jaksavat. Moni kuitenkin tunnistaa ikääntymisen ja kuormituksen rajoittavan osallistumista tulevaisuudessa. Siksi suurin yhteinen toive on selkeä: nuorempia ja uusia vapaaehtoisia tarvitaan mukaan. Vapaaehtoiset toivovat myös, että vastuita ja tehtäviä jaettaisiin useammille, jotta tekeminen pysyy mielekkäänä ja kestävämpänä. 

    Tulevaisuuden eväät: yhteisöllisyyttä, tukea ja kiitosta 

    Kyselyn perusteella nuorisoseurojen vapaaehtoistoiminta on vahvaa, elävää ja merkityksellistä, mutta sen jatkuvuus tarvitsee: 

    • uusia toimijoita ja matalan kynnyksen mahdollisuuksia tulla mukaan, 
    • parempaa jaksamisen ja kuormituksen tukea, 
    • sekä kiitoksen ja arvostuksen kulttuuria, joka näkyy arjessa. 

    “Vapaaehtoistyö on yhteisöllistä – ja se antaa enemmän kuin ottaa.” 

    Lisätiedot

    Vapaaehtoistoiminnan kyselyyn vastasi 147 järjestön eri tasoilla toimivaa vapaaehtoista. Vastauksia saatiin kaikista nuorisoseuramaakunnista ja selvä enemmistö oli + 40-vuotiaita naisia. Vastaajista yli puolet oli korkeakoulutuksen suorittaneita. Kyselyn analysoinnissa on hyödynnetty tekoälyä.

    Kyselyn tulos vahvistaa käsitystä pitkäjänteisestä sitoutumisesta Nuorisoseurojen toimintaan, sillä useat vastaajat olivat toimineet järjestössä jo pitkään. Vapaaehtoistoiminnan kehittämistä jatketaan tulosten perusteella. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille! 

    Lisätietoja antaa aluetyön johtaja Henna Liiri: henna.liiri@nuorisoseurat.fi, puh. 044 207 3072. 

    Kaipaatko tukea oman nuorisoseurasi vapaaehtoistoiminnan johtamiseen? Tutustu vapaaehtoistoiminnan sivustoon, joka on luotu tukemaan vapaaehtoistoimintaa paikallisissa nuorisoseuroissa organisoivien arkea:  www.nuorisoseurat.fi/vapaaehtoistoiminta