Kategoria: Tapahtumat

Järjestäkää avoimet ovet ja julistautukaa syrjinnästä vapaiksi Nuorisotyön viikolla 10.-16.10.

12.9.2016
Olemalla #Syrjinnästävapaa, olemme #HupparikansanPuolella

Nuorisotyön viikkoa vietetään 10.-16. lokakuuta eli viikolla 41. Kolmatta kertaa toteuttavan kampanjan teemana on yhdenvertaisuus. Nuorisotyössä ja -toiminnassa ovet ovat auki kaikille. Kampanjan tavoitteena on tuoda esille nuorten moninaisuus ja sen huomioiminen nuorisotyössä ja -toiminnassa. Sosiaalisen median jo kahtena vuonna aiemmin valloittanut #hupparikansanpuolella saa rinnalleen aihetunnisteen #syrjinnästävapaa. Haastamme paikalliset nuorisoseurat ja seuratoimijat mukaan levittämään sanaa nuorisotyön tärkeydestä!

Järjestä avoimet ovet kerhossanne tai ryhmässänne!

Nuorisotyön viikolla nuorisoseurojen kerhojen ja ryhmien ovet ovat auki kaikille, jotka haluavat tutustua toimintaan. Ilmoita seurantalosi, seurasi, ryhmäsi tai kerhosi mukaan avoimien ovien päivään!

Onko teidän nuorisoseuranne ja seurantalonne jo syrjinnästä vapaa?

Onko teidän nuorisoseuranne ja nuorisoseurantalonne jo syrjinnästä vapaa? Julistautumalla Syrjinnästä vapaaksi alueeksi saa käyttöönsä sinisen merkin, joka on hyvä ripustaa näkyvälle paikalle talolla. Suomen Nuorisoseurat ry on julistautunut syrjinnästä vapaaksi jo vuonna 2009. Samalla paikallisseuroja kannustettiin tekemään samoin.

Mikäli sinun nuorisoseurasi ei vielä ole julistautumista tehnyt, toimi seuraavasti:
- Ota yhteyttä seuran puheenjohtajaan tai johtokunnan/hallituksen jäseneen ja kerro, että asia tulisi ottaa esille seuran johtokunnan/hallituksen kokouksessa – tai vaikka syyskokouksessa
- Päättäkää, että seura ja seurantalo ovat syrjinnästä vapaita
- Pohtikaa samalla, mitä se merkitsee ja mitä yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys tarkoittavat seuranne toiminnassa
- Täyttäkää julistautumislomake osoitteessa yhdenvertaisuus.fi/syrjinnastavapaa.fi
- Tehkää asiasta uutinen seuran verkkosivuille
- Ripustakaa syrjinnästä vapaa alue -kyltti näkyvälle paikalle toimintatiloissa sekä laittakaa merkki näkyviin verkkosivuillenne
- Teemaa on hyvä käsitellä myös kerhoissa yhdessä harrastajien kanssa.
Julistautumalla syrjinnästä vapaaksi alueeksi toivotatte kaikki ihmiset tervetulleiksi riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta.

Lisätietoja:

Kerhojen avoimet ovet:
Syrjinnästä vapaa -seurantalo: Joonas Pokkinen, joonas.pokkinen@nuorisoseurat.fi, 050 567 2586
Pispalan Sottiisi päättyi huikeaan Janne ja Aino -tanssiteokseen

13.6.2016

Vaihteleva sää rytmitti sunnuntaina 12.6. päättynyttä festivaalia, mutta toivottu kävijämäärä 20 000 saavutettiin.

Täysi salillinen osoitti seisaaltaan suosiota Tampere-talossa Sottiisin päätöskonsertissa tanssiteokselle: ”Janne ja Aino – Balladi erään säveltäjän elämästä”.

Kansantanssin Riemuvuotta juhliva kansainvälinen kansantanssiin ja -musiikkiin keskittyvä Pispalan Sottiisi levittäytyi tänä vuonna Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen, jonne rakennettiin Euroopan suurin sisäleirintäalue 700 tanssijalle. Sottiisin monipuoliseen ohjelmaan kuului konsertteja, työpajoja ja tanssitupia.

Sottiisi juhlisti Riemuvuotta pääjuhlassaan, jossa nähtiin ainutlaatuinen 1000 tanssin, 100 soittajan ja 10 näyttelijän yhteinen voimanponnistus ja huikea spektaakkeli ”Riemua! – Hyppyä ja hypetystä 150 vuotta!”.

Sottiisin kansainväliset kansantanssivieraat tulivat tänä vuonna Liettuasta, Slovakiasta, Virosta, Venäjältä ja Unkarista. Yleisö sai nauttia ryhmien vauhdikkaista esityksistä ja upeista puvuista pitkin festivaaliviikkoa Tampereen Laikun lavalla, Pirkka-hallissa ja Koskikeskuksessa.

Yksi riemukkaimmista konserteista oli Béla Gazdágin juhlakonsertti – Tanssimestarin jalanjäljillä, jossa unkarilaisen tanssimestarin, Béla Gazdágin entiset oppilaat esittävät tansseja mm. Székelyföldin ja Mezöségisin alueilta. Mukana myös Bélan oma ryhmä Alba Regia Unkarista.

Kansantanssin monimuotoinen kirjo näkyi myös lasten Priimatiimakonsertissa. Lasten kansantanssikatselmuksista – Tanssiralleista – valitut vauhdikkaat ja herkät tanssit vaihtelivat perinteisistä koreografioista, teemallisiin, juonellisiin, kantaaottaviin esityksiin. Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtye Polokkarit tarjosi tunnin konsertin tanssin riemun ilotusta.

Pispalan Sottiisissa myös Kansantanssikiltaan saatiin uusia jäseniä, kun Suomen Nuorisoseurojan hallitus nimesi kansantanssimestareiksi Jussi Malisen Teuvalta, Väinö Krekon Kauhajoelta, Marja Viitasen Lahdesta ja Anja Mikkolan Jokioisista. Killassa on tällä hetkellä 16 jäsentä, ja siihen nimetään Nuorisoseurajärjestön kansantanssitoiminnassa erityisen ansioituneita henkilöitä.

Seuraavan kerran Sottiisia tanssitaan kesäkuussa 2018!

[thrive_text_block color=”blue” headline=”Sottiisi 2016 pähkinänkuoressa”]

20 000 Kävijää (arvio)
9 000 Minuuttia tapahtumia
1 300 Kotimaista tanssijaa
140 Kansainvälistä esiintyjää
150 Pelimannia
150 Talkoolaista
150 Kotimaista esiintyjäryhmää
74 Tilaisuutta
5 Kansainvälistä vierasta: Liettuasta, Slovakiasta, Venäjältä, Virosta, Unkarista
8 Tapahtumapaikkaa [/thrive_text_block]
1000 tanssijaa, 100 soittajaa, 10 nuorta näyttelijää, kylmiä väreitä ja ihastuksen kyyneleitä

13.6.2016

1000 tanssijaa, 100 soittajaa, 10 nuorta näyttelijää, kylmiä väreitä ja ihastuksen kyyneleitä. Siitä on mahtipontinen kansantanssin suurproduktio Riemua! tehty.

Kylmät väreet kulkivat pitkin selkäpiitä, kun Tampereen Pirkkahalllin suuri messusali täyttyi kansanmusiikista ja kaiken ikäisistä tanssijoista Suomen joka kolkasta.

Itse Zacharius Topelius, tai useampi sellainen, johdatti yleisön Suomen kansantanssin evoluutioteorian äärelle, lähtien alkusuomalaisen tanssinomaisesta askelluksesta kansantanssin nykypäivään.
Folklandia-gaalassa palkittiin taas kulttuurin tekijöitä

8.1.2016

Folklandia-gaalassa 8.1. julkistettiin taas suuri määrä ansioituneita kulttuurin tekijöitä. Suomen Nuorisoseurat palkitsi Vuoden ohjaajat, Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtyeen sekä Vuoden tanssiteon. Muut tahot julkistivat Vuoden Wäinön, Kaustisen Vuoden yhtyeen, Vuoden Nuoren Pelimannin ja Vuoden kansanmusiikkilevyn.

Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajat: teatteriohjaaja Katja Hakala ja kansantanssin ohjaaja Taina Salminen

Katja Hakala, Ullavan Ylikylän Nuorisoseura ry / Teatteri Pystymehtä
Katja on Ullavan Ylikylän Nuorisoseuran Pystymehtä-teatteriryhmän luoja ja ehdottoman yhteisöllinen ohjaaja. Lujan, molemminpuolisen luottamuksen vuoksi Katja saa ryhmänsä uskaltamaan yli kaikkien rajojen.

Taina Salminen, Kosken TL Nuorisoseura
Taina on toiminut tanhuohjaajana jo vuosikymmeniä ja vaikuttanut positiivisesti satojen koskelaisten elämään. Taina on innoittava ja inspiroiva roolimalli kaikille tanhuajille!

Lue lisää >

Pispalan Sottiisin Vuoden Kansantanssiyhtye – Polokkarit Oulusta

Vuoden 2016 kansantanssiyhtyeeksi on valittu kansantanssiryhmä Polokkarit Oulunsuun nuorisoseurasta Oulusta. Vuonna 1995 perustettu Polokkarit on omintakeinen kansantanssiryhmä, jossa tanssii lähes 30 aikuista kansantanssiin hurahtanutta. Lue lisää >

Vuoden tanssiteko 2015 – Janne ja Aino – Balladi erään säveltäjän elämästä

Folklandia myöntää Vuoden tanssiteko 2015 -tunnustuksen Janne ja Aino -tanssiteokselle kiitoksena korkeatasoisesta kokonaisuudesta, joka esimerkillisesti edistää kansantanssin tunnettuutta. Yhteistyön avulla on kyetty luomaan taiteellisesti korkeatasoinen ja kiinnostava teos, jolla luodaan mielikuvaa yleisölle kansantanssista ja -musiikista elinvoimaisena ja kehittyvänä taiteenlajina.

Kansanballadiksi sävelletty yli 40 esiintyjän tanssiteos avaa raikkaalla tavalla silmiemme eteen sarjan säveltäjäneron elämänkäänteitä. Käsikirjoitus, koreografia ja ohjaus Petri Kauppinen ja Milla Korja, musiikki Ville Ojanen ja Ostrobothnian Folk Orchestra, päärooleissa Johanna Iivanainen, Timo Rautiainen, Heidi Kultanen, Mitja Pilke ja Aapo-Matti Puhakka. Tanssiteoksen ovat yhteistyössä luoneet Centria ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan konservatorio ja Oulun Ammattikorkeakoulu.

Vuoden 2015 tanssiteko -valinnan suoritti kansantanssimestari Antti Savilampi neuvoa antavan yleisöäänestyksen pohjalta.

Vuoden Wäinö – Ijahis idja -musiikkitapahtuma

Vuoden Wäinöksi nimetään vuosittain kansantansmusiikin tai kansanmsuiikin alalla toimiva henkilö, ryhmä tai taho, jolle halutaan osoittaa tunnustusta taiteellisista tai pedagogisista ansioista, elämäntyöstä tai merkittävästä innovaatiosta alalla. Vuoden Wäinöksi 2016 on valittu alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Ijahis idja, jota on järjestetty Inarin kirkonkylällä vuodesta 2004 lähtien. Suomen ainoan saamelaismusiikkiin keskittyvä festivaalin ohjelmaan kuuluu mm. saamelaismusiikin taitajien esityksiä, nousevien saamelaisartistien konsertteja, lasten ohjelmaa, alkuperäisvieraiden musiikkiesityksiä sekä saamelaismusiikkiin keskittyviä klubi-iltoja. Nyt 12 kertaa järjestetty Ijahis Idja on kasvanut merkittäväksi alkuperäiskansojen musiikkia ja kulttuuria esitteleväksi festivaaliksi.

Vuoden Nuori Pelimanni 2016 kansanmusiikkiyhtye Hauru

Juho-Antti Koirasen muistorahastosta on vuodesta 2007 lähtien jaettu kannustusstipendi ja Vuoden Nuori Pelimanni -kunniakirja nuorelle tai ryhmälle, joka jollakin tavalla tuo merkittävän leimansa kansanmusiikin kenttään. Vuoden Nuori Pelimanni 2016 on tuoretta, rajoja rikkovaan ja omannäköistään kansanmusiikkia soittava trio kansanmusiikkiyhtye Hauru. Kaikki muusikot Maija Holopainen, Heidi Juvanen ja Siiri Laitinen ovat 16-vuotiaita. Karjalan kielen sana Hauru tarkoittaa kylmää sumua. Kaiken musiikkinsa tytöt ovat tehneet itse.

Kaustisen vuoden 2016 yhtye – Piirpauke

Kaustisen vuoden yhtyeeksi on valittu juuri 40-vuotista juhlavuottaan viettänyt maailmanmusiikkiyhtye Piirpauke. Kuhmolaisen Sakari Kukon luotsaama yhtye kuului maailmanmusiikin uranuurtajiin yhdistellen kansanmusiikkivaikutteita ennakkoluulottomasti eri musiikinlajeihin jo ennen kuin koko käsitettä oli keksittykään. Vuonna 1974 perustetun yhtyeen ensimmäinen hitti oli levytys Konevitsan kirkonkelloista. Tämänhetkisen kokoonpanon muusikot kuuluvat kotimaisen jazzin kärkikaartiin. Yhtyeen nimi on peräisin karjalaisesta, hälyä ja meteliä tarkoittavasta sanasta.

Vuoden kansanmusiikkilevy – Anne-Mari Kivimäki: Lakkautettu kylä ja Freija: Liki

Kansanmusiikki.fi -portaali ja Kansanmusiikki-lehti julkistavat seitsemättä kertaa Vuoden kansanmusiikkilevy -palkinnon. Vuoden kansanmusiikkilevy 2015 -palkinto jaetaan tasapistein kahdelle julkaisulle: Anne-Mari Kivimäki: Lakkautettu kylä ja Freija: Liki.

Kihtinäjärvi Recorsin julkaisemalla Lakkautettu kylä -albumilla kuljetaan 1900-luvun alun Suistamon illatsuista tähän päivään. Levyllä Kivimäen luomat nykykarjalaiset sävellykset, sota-ajan suosikkisävelmät ja Ilja Kotikallion karjalankieliset arkistoäänitteet luovat ainutlaatuisen kuuntelukokemuksen. Musiikki ja arkistojen rahina vievät kuulijan matkalle sekä menneeseen että mielikuvituksen maailmaan.https://suistamo.wordpress.com/lakkautettu-kylä/

10-vuotisjuhliaan viettävä Freija julkaisi uuden albumin ”Liki”. Yhtyeen kolmas levy jatkaa kansanlaulua ja iskelmää tyylikkäästi yhdistävällä linja ja tuo kuulolle niin päivitettyjä versioita ikivihreistä, kuin omia sävellyksiäkin. Uusi albumi on tunnelmaltaan edellistä valoisampi. Lauluissa on rohkaisevaa sanomaa, vaikka toki mukana on pari synkeämpää balladiakin. www.freija.fi