Järjestämme vuoden isoimmat ja hauskimmat synttärit Hollolan Nuorisoseurantalolla lauantaina 5.12.2026 klo 14.00-18.00. Juhlat on suunnattu nuorisoseuroissa harrastaville lapsille ja nuorille.
Ohjelmassa on luvassa upeita esityksiä sekä innostavia työpajoja, joissa osallistujat pääsevät kokeilemaan esimerkiksi sirkusta, tanssia, teatteria ja askartelua. Tapahtuman hinta 10 euroa per henkilö sisältäen ruokailun. Päivään osallistuvien lasten mukana tulee olla huoltaja, ohjaaja tai muu aikuinen.
Olet lämpimästi tervetullut mukaan juhlijana, mutta haemme mukaan myös esiintyjiä ja vapaaehtoisia, joiden avulla saamme vuosisadan pirskeet pystyyn!
Tule esiintymään!
Löytyykö teidän seurasta esitys osaksi synttäreiden ohjelmaa? Se voi olla esimerkiksi tanssia, teatteria, sirkusta, taikuutta, musiikkia tai jotain muuta upeaa!
Esityksen kestoksi toivotaan 2-8 min. Esiintymislavan koko on noin 9 m leveä ja 6 metriä syvä. Mikäli esitys tarvitsee korkeutta (esim jonglööraus) ilmoita siitä ilmoittautumislomakkeessa. Lavaan voi tulla tutustumaan aiemmin ja ryhmille varataan harjoitusaika. Esiintyjille ei makseta korvausta, mutta päivän aikana tarjotaan lämmin ruoka.
Etsimme myös vapaaehtoisia avuksi toteuttamaan ikimuistoista synttäripäivää. Vapaaehtoisia haetaan seuraaviin tehtäviin: alkujärjestelyt, ruoan jako ja loppusiivous, työpajojen ohjaus sekä valokuvaus ja some. Vapaaehtoisten toivotaan olevan yli 13-vuotiaita ja kaikille vapaaehtoisille tarjotaan päivän aikana lämmin ruoka.
Vapaaehtoisille järjestetään ennakkotapaaminen maanantaina 23.11. klo 16-17 Teams-sovelluksessa. Saat kutsun lähempänä tapahtumaa. Ennakkotapaamisessa käydään läpi iltapäivän kulku, tehtävät ja vastuut.
Huikea Improliigailta koettiin Lahden Pikkuteatterilla 3.10.2026!
Alun perin Etelä-Karjalasta nuorisoseuroihin jalkautunut Improliiga nähtiin nyt ensimmäistä kertaa Etelä-Suomessa. Improliigassa eri joukkueet kohtaavat toisensa leikkimielisten improvisaatiohaasteiden parissa.
Illan aikana rohkeasti tuntemattomaan heittäytyi neljä joukkuetta: Mallusjoen näyttämön Lavakaaos, Lahden Harrastajateatterin LHT-improajat, Pukkilan kesäteatterin Puupäät sekä Sipoon teatterin Sushi-jengi. Joukkueiden urakka alkoi jo päivällä koulutusosuudella, jota veti kokenut teatterin moniottelija Sami Sivonen. Päivän aikana käytiin läpi improvisaation perusteita ja tutustuttiin illan esityksessä käytettäviin tekniikoihin eli erilaisiin menetelmiin, joiden avulla luodaan tarinoita ja tilanteita ilman ennalta sovittua käsikirjoitusta.
Sami toimi myös illan isäntänä ja innosti yli viisikymmenpäisen yleisön pitämään ääntä heti ensi hetkistä lähtien. Tunnelma oli alusta asti kannustava ja oli vaikeaa uskoa, että osa esiintyjistä oli improamassa ensimmäistä kertaa!
Vauhdikkaan illan päätteeksi voittajaksi kruunattiin Mallusjoen Lavakaaos. Upeasti mukana yllättävissä käänteissä elänyt yleisö äänesti omaksi suosikikseen Lahden Harrastajateatterin. Jokainen joukkue sai onnitella itseään huikeasta heittäytymisestä!
Improliigalle on jo suunnitteilla jatkoa, joten pysyhän kuulolla!
Elokuun lopussa matkasimme 5 nuoren kanssa Sisilian Mussomeliin kansainväliseen Erasmus + nuorisovaihtoon, jonka teemana oli johtajuus ja vaikuttaminen. Ohjelman edetessä hauska huomio oli, että tässä tapauksessa johtaminen oli ohjaajataitojen kehittämistä, eli nuorisoseuralaisittain Knoppi-koulutus. Muut osallistujat tulivat Unkarista, Espanjasta ja Italiasta. Heti kärkeen oli nuorille oikein kunnon hyppäys nuorisotyön syvimpään muotoon, eli yhteisasumukseen. Kaikki nuoret asuivat samassa rakennuksessa, huolehtivat itse omista ruoistaan ja tiskauksesta sekä siivouksesta ja roskien lajittelusta. Näin ohjaajan näkökulmasta monella nuorella on vielä aika paljon opittavaa kyseisistä taidoista. Ohjelman aluksi jaettiin vastuita eri toiminnoista, kuten kuka vie illalla roskat ulos, kuka tiskaa lounaalla, kuka tarkistaa vessat ja kuka tekee päivittäiset meemit yhteiseen WA-ryhmään. Tämä viimeinen oli erityisen hauska! Ja tosiaan, ohjaajat asuivat täysin eri rakennuksessa, useamman sadan metrin päässä rinnettä alas.
Mussomeli paikkana oon hyvin vanha. Kaupunki sijaitsee noin 800 metrin korkeudessa keskellä Sisiliaa ja on juuri sellainen paikka, johon turisti ei varmasti eksy. Tämä onkin yksi suola näissä nuorisovaihdoissa. Pääsee paikkoihin, jossa on aitoa elämän menoa, turisteja ei näy ja aikataulut on Sisilialaiset, esim siesta.
Kansainvälinen nuorisovaihto on nuorisotyön muotona poikkeuksellisen tehokas, sillä se siirtää oppimisen suoraan käytäntöön ja aitoihin kohtaamisiin, niin ettei nuori edes välttämättä huomaa oppivansa.
Kansainvälisen nuorisovaihdon nuorisotyöllinen anti voidaan jakaa neljään pääteemaan:
Kulttuurienvälinen oppiminen ja ennakkoluulojen purkaminen
Kun nuoret elävät, syövät ja toimivat yhdessä eri maista tulevien ikätovereidensa kanssa, stereotyypit murenevat. Suomalaisista nuorista kehkeytyi rohkeampia ja osalla rupesi kädet käymään kuin aidolla espanjalaisella tai italialaisella. Nuorten kanssa päästiin tosi hyviin keskusteluihin eri kulttuureista ja kulttuurisista oletuksista ja päästiin myös yhdessä keskustelemaan suomalaisista tehdyistä oletuksista. Ja se oli varmaa, että kun ohjelma alkoi, suomalaiset olivat paikalla 😊
Pääsimme tutustumaan niin Mussomelin paikallisiin perinteisiin kuin espajalaiseen flamencoon. Opetimme myös kulttuuri-illassa suomalaista huutokatrillia ja olipa yksi unkarilainen opetellut ripaskan youtube videoiden avulla. Jokainen maa oli tuonut kulttuuri-iltaa varten pientä maisteltavaa. Me veimme ruisleipää, salmiakkia, lakua ja ruissipsejä. Saimme nauttia bruchettoja, parman kinkkua ja juustoja sekä paljon erilaisia keksejä. Jännittävä oli sisilialainen perinneruoka, jossa vaalean sämpylän väliin laitetaan perunalettu, Pane e crocché. Tutustuminen opettaa nuorille oman ja muiden kulttuuriperinnön arvon ja auttaa ymmärtämään Euroopan monimuotoisuutta.
Pääsimme myös yhdeksi päiväksi retkelle upeaan Palermoon. Suomalaisille usein vanhat kaupungit ovat ihailun kohteena, koska Suomi on maantieteellisesti niin sivussa, ettei tänne ole rakennettu palatseja tai upeita katedraaleja. Ihan vaan kävely Palermon kaduilla oli täynnä elävää kulttuuria.
Sosiaalisten ja elämänhallintataitojen vahvistuminen
Ulkomaille lähteminen ilman tuttua turvaverkkoa kasvattaa nuoren itsenäisyyttä, omatoimisuutta ja kriisinhallintataitoja. Meidän 5 nuorta eivät tunteneet toisiaan lähes ollenkaan ennen matkalle lähtöä. Vaatii rohkeutta tulla mukaan ja tavata muut vasta lentokentällä. Tällä matkalla erityisen haasteen toi lämpötila. Päivälämpötila kohosi noin 40 asteeseen eikä yölläkään lämpötila laskenut alle 27 asteen. Kun majoituksessa ei ollut ilmalämpöpumppua, oli haasteena saada nukuttua. Toisaalta yhteisöllisyys toisten kanssa kiehtoi, mutta untakin pitäisi saada 8 päivän reissulla. Ja mitä pidemmälle reissu eteni, epäilen, että sen lyhyemmäksi nuorten yöunet jäivät. Ja kuten jo aiemmin totesin, nuoret asuivat yhdessä. Väistämättäkin näkyi, että aika harva oli hirveästi kotitöitä tehnyt. Nuoret olivat iältään 16-23-vuotiaita ja kuten tiedämme, ainakin italiaiset ja espanjalaiset asuvat vielä tässä iässä tukevasti kotona. Joka tapauksessa yhteisöllinen asuminen lisää nuorten resilienssiä. Asioita pitää jakaa, asioista pitää neuvotella ja suihkuun/vessaan jonottaa. Hauskaa oli se, että viikko vaihdon jälkeen yhteiseen WhatsApp ryhmään tuli viesti fasilitaattoreilta: Ihme on tapahtunut ja sen jälkeen kuva siististä keittiöstä.
Nuorten rohkeus käyttää vierasta kieltä (tai kommunikoida luovasti kehonkielellä ja ilmeillä) kasvoi kohisten viikon aikana. Hyvä puoli vaihdossa oli se, että yhteinen kieli oli englanti, mikä ei ollut kenenkään äidinkieli. Alkuun osa arasteli puhumista, mutta viikon edetessä meteli lisääntyi ja kädet kävivät. Ja vaikka aina ei löytynyt oikeita sanoja, muiden tahto ymmärtää oli kova. Alkuvaihdosta teimme tosi paljon ryhmätöitä, loppuvaihtoon oli rakennettu videoiden tekoa ja podcasteja. Jokaiselle löytyi näihin sellaiset roolit ja tehtävät, jotka tuntuivat itselle sopivilta. Yhteinen WhatsApp oli aluksi enimmäkseen informaatiokanava, vaihdon aikana rupesi jo info häviämään kaikkien muiden viestien taakse, ja näin vaihdon jälkeen se toimii loistavana kanavana pitää yhteyttä ja osallistua meemipeliin tasaisesti. Meemien tekeminen vaihdon aikana ja meemipelistä muodostui tämän porukan oma juttu.
Osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden kokemus
Nuorisovaihdon aikana moni huomasi, että nuoret kokevat monia asioita samalla tavalla huolimatta siitä, missä asuvat. Mussomelissä asuvilla nuorilla oli huoli, pitääkö lähteä isoon kaupunkiin, pois kotikulmilta. Malagasta tulleita nuoria huolestutti turistit ja karanneet hinnat, sekä Afrikasta tulevat siirtolaiset. Nuoret oppivat ja kokevat olevansa osa jotain suurempaa kuin vain oman kotikuntansa nuori. He oppivat hahmottamaan itsensä globaaleina ja eurooppalaisina kansalaisina. Heihin uppoaa samanlainen huumori, he kaikki pohtivat nuoruuden vaihetta, monilla oli ollut vaikeuksia ihmissuhteissa yms. Pelko toisista hälveni ja ystävyyssuhteita syntyi. Ja tulipa Gossip Boxiin epäilyjä romanttisista suhteistakin vaihdon aikana!
Ryhmätyö- ja johtamistaidot
Mitäs me sitten Sisiliassa tehtiinkään? Päivät olivat täynnä erilaisia työpajoja, joissa käytettiin monia erilaisia luovia menetelmiä. Tutustumisen jälkeen pohdimme hyvän ohjaajan ominaisuuksia ja erilaisia ohjaajatyyppejä. Saatiin erittäin hyviä keskusteluja esitysten pohjalta, mitä on demokraattinen ohjaajuus, onko se aina sitä, että enemmistö päättää. Käytiin läpi ohjaajien tärkeimpiä arvoja ja miten toimia, jos arvot eivät toteudu. Suunniteltiin tapahtumaa, jossa sattui kaikenlaista tapahtuman edetessä, ja suunnitelmaa oli muutettava. Rakennettiin erilaisia yhteiskuntia tulevaisuuden varalle, millaista olisi elää, miten asiat toimisivat, mitä se vaatisi meiltä. Tehtiin erilaisia luovia tehtäviä, kuten rakenna korkein torni spageteista ja suojaa raaka kananmuna niin, ettei se hajoa, kun tiputetaan se korkealta. Tehtiin kollaasitekniikalla hyvä ohjaaja, tehtiin yhdenvertaisuus ja roolit harjoituksia. Tehtiin omasta ohjaajuudesta swot-analyysi, ja pohdittiin myös omaa kasvua ja omia voimavaroja. Lisäksi jokainen ryhmä toi mukanaan oman menetelmän. Veimme suomesta erätaukokeskustelun, joka upposi hyvin ja muutti ehkä jatkokeskusteluita enemmän kuuntelevaksi ja osallistavammaksi. Italialaisten työpajassa ryhmä jaettiin kahteen. Toinen rakensi tuulimyllypuiston ja toinen sillan. Tehtävänä oli vakuuttaa ”hallitus” siihen, kumpaan annettaisiin rahat. Nuorisovaihdon ohjelma oli aivan huippu ja fasilitaattorit Monika Ja Valerie loistavia.
Nuoret toimivat usein toistensa ohjaajina ja tukihenkilöinä, mikä kasvattaa vastuullisuutta ja johtajuustaitoja. Nuoret olivat tällä matkalla tekijöitä. Aikuisten ohjaajien rooli oli enemmän seurata sivusta ja katsoa, että asiat etenevät.
Nuorisovaihdon järjesti Iltaliassa Strauss ASP ja suomesta vaihdon mahdollisti Avartti-säätiö. Mukana oli 3 nuorta nuorisoseuroista sekä 2 nuorta 4H:sta. Nuoria yhdisti se, että he kaikki tekevät DofE-ohjelmaa. Nuorisoseuranuoret suorittivat vaihdossa DofE:n kultatason projektin.
Kiitos Avartti-säätiölle että sain olla mukana mahdollistamassa nuorille tätä kokemusta.
Etelä-Suomen nuorisoseurojen alueelliset seuratapaamiset ovat jälleen käynnistyneet syksyllä 2026. Tapaamisissa kokoonnutaan yhteen vaihtamaan kuulumisia, jakamaan kokemuksia ja saamaan vertaistukea arjen seuratoimintaan. Samalla pysähdytään pohtimaan vapaaehtoistoiminnan merkitystä ja sitä, mikä meitä innostaa toimimaan nuorisoseuroissa.
Syksyn tapaamiskierros aloitettiin Tuusulasta keskiviikkona 2.9. Ensimmäisessä tapaamisessa päästiin jälleen tärkeiden asioiden äärelle: mitä seuroille kuuluu juuri nyt, millaisia onnistumisia ja haasteita toiminnassa on ollut ja millaisia ajatuksia muilla seuratoimijoilla on samankaltaisista tilanteista.
Keskiviikkona 9.9. kokoonnuttiin Kanteleen Nuuttien laavulle. Luonnon keskellä oli hyvä vaihtaa ajatuksia rennossa tunnelmassa ja kuulla, mitä eri seuroissa tapahtuu. Alueellisissa tapaamisissa parasta onkin usein se, että omia kokemuksia ei tarvitse pohtia yksin. Toisilta seuroilta voi saada uusia näkökulmia, käytännön vinkkejä ja ennen kaikkea vahvistusta siihen, että samanlaisten kysymysten kanssa painitaan muuallakin.
Syyskuinen ilta ehti jo pimentyä Kanteleen Nuuttien laavulla, kun yhdessä pohdittiin motivaatiotekijöitä. Laavu oli oikein toimiva ja tunnelmallinen tapaamispaikka!
Mitä kuuluu seuroille?
Seurojen kuulumiset ovat tapaamisten tärkeä perusta. Jokaisella seuralla on oma tilanteensa, mutta samalla monia yhdistäviä teemoja. Vapaaehtoisten löytäminen, toiminnan pyörittäminen, uusien ihmisten innostaminen mukaan ja seuratoiminnan jatkuvuuden turvaaminen ovat asioita, joita pohditaan yhdessä.
Tapaamisissa vaihdetaan myös liiton ajankohtaisia kuulumisia ja keskustellaan siitä, mitä juuri nyt tapahtuu nuorisoseurakentällä. Ajankohtaisten asioiden lisäksi tärkeää on kuitenkin antaa aikaa keskustelulle – sille, että seuratoimijat voivat jakaa omia kokemuksiaan ja kuulla muiden ajatuksia.
Mikä motivoi vapaaehtoisuuteen?
Tänä syksynä tapaamisissa pysähdytään myös motivaation äärelle. Yhdessä käydään läpi motivaatiokortteja ja pohditaan, mikä saa ihmiset lähtemään mukaan nuorisoseurojen vapaaehtoistoimintaan.
Mikä saa meidät käyttämään omaa aikaamme yhteisen toiminnan hyväksi? Onko tärkeintä yhdessä tekeminen, mahdollisuus vaikuttaa, uuden oppiminen, ystävät ja yhteisö vai tunne siitä, että omalla tekemisellä on merkitystä?
Motivaatiokorttien avulla näitä asioita voidaan tarkastella yhdessä ja huomata, että ihmiset motivoituvat eri asioista. Yhdelle tärkeintä voi olla yhteisöllisyys, toiselle lasten ja nuorten hyväksi toimiminen ja kolmannelle mahdollisuus toteuttaa itseään tai oppia uusia taitoja. Kun ymmärrämme paremmin sekä omia että muiden motivaatiotekijöitä, voimme myös miettiä, miten seuroissa voitaisiin tarjota erilaisille vapaaehtoisille sopivia tapoja osallistua.
Tapaamiskierros jatkuu
Syksyn alueelliset tapaamiset jatkuvat vielä usealla paikkakunnalla. Sysmän-Hartolan alueen tapaaminen järjestetään maanantaina 21.9. Lisäksi vuorossa ovat Kuhmoisten alue sekä Lahden ja pääkaupunkiseudun tapaamiset loka–marraskuussa.
Alueelliset tapaamiset ovat ennen kaikkea kohtaamisen paikkoja. Niissä ei tarvitse tulla valmiiden vastausten kanssa – riittää, että tulee mukaan omana itsenään ja jakaa ajatuksia muiden kanssa. Kun kokemuksia, onnistumisia ja haasteita voidaan jakaa yhdessä, jokainen seura voi saada jotain mukaansa omaan toimintaansa.
Syksyn kierroksella kulkeekin mukana tärkeä ajatus: seuratoimintaa tehdään yhdessä, ja myös vapaaehtoisten motivaatioista kannattaa puhua yhdessä. Yhdessä keskustellen löytyy usein uusia tapoja innostaa ihmisiä mukaan ja pitää yllä sitä voimaa, joka tekee nuorisoseuroista eläviä yhteisöjä.
Kesällä 2026 Lahdessa järjestetyt Luova Lava -päiväleirit kokosivat yhteen yhteensä 40 lasta ja nuorta tutkimaan esittävän taiteen maailmaa. Päiväleireillä tutustuttiin teatteriin, tanssiin, musiikkiin ja luovaan ilmaisuun matalalla kynnyksellä, ja jokainen osallistuja pääsi vaikuttamaan leirien sisältöön omien ideoidensa kautta. Luova Lava -toiminta perustuu lasten ja nuorten omaan luovuuteen ja osallisuuteen, ja vuoden 2026 teemana oli Ajaton aikamatka.
Leirien aikana lapset ja nuoret suunnittelivat yhdessä omat Hetki taiteilijana -esityksensä alusta loppuun. He käsikirjoittivat tarinat, suunnittelivat puvustuksen ja valmistelivat esitykset yhdessä ohjaajien tuella. Viikon päätteeksi yleisö pääsi nauttimaan osallistujien omista, kekseliäistä ja persoonallisista esityksistä.
Leirit tarjosivat osallistujille mahdollisuuden kehittää esiintymistaitojaan, luovuuttaan ja ryhmätyövalmiuksiaan turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä. Monelle lapselle ja nuorelle leiriviikko oli myös tilaisuus löytää uusia ystäviä sekä kokea onnistumisen elämyksiä esiintymisen ja yhdessä tekemisen kautta.
Kesän Luova Lava -leirit olivat merkittäviä myös nuorten työllistymisen näkökulmasta. Leirit työllistivät viisi nuorta apuohjaajaa sekä yhden aikuisohjaajan. Apuohjaajat saivat arvokasta kokemusta lasten ohjaamisesta ja vastuun kantamisesta. Samalla he toimivat tärkeinä esikuvina leiriläisille ja olivat mukana rakentamassa innostavaa leiriympäristöä.
Luova Lava -päiväleirit osoittivat jälleen, kuinka taide ja yhdessä tekeminen voivat vahvistaa lasten ja nuorten itseluottamusta, osallisuuden kokemusta ja luovaa ajattelua. Kesän onnistuneet leirit jättivät osallistujille runsaasti iloisia muistoja. Tavataan taas ensi kesänä Luova Lavan merkeissä!
Kesän jännittävin telttaleiri saapuu nyt ensimmäistä kertaa Sysmän Liikolaan juhannuksen jälkeen, kun 8–12-vuotiaille lapsille suunnattu Nuorisoseurojen Teatterimysteeri -leiri yhdistää teatterin, mysteerit ja kesäisen leiritunnelman ainutlaatuiseksi elämykseksi.
Leirillä lapset pääsevät sukeltamaan salaperäiseen tarinaan, ratkaisemaan arvoituksia, tekemään teatteria ja rakentamaan yhdessä seikkailua luonnon keskellä. Päivien aikana luvassa on roolihahmoja, ulkopelejä, iltanuotioita sekä yllätyksiä, jotka vievät osallistujat keskelle mysteeriä.
Telttamajoituksessa järjestettävä leiri tarjoaa turvallisen ja yhteisöllisen ympäristön, jossa lapset voivat käyttää mielikuvitustaan, saada uusia ystäviä ja kokea unohtumattoman kesäelämyksen.
Leirille järjestetään kuljetus reitillä Helsinki – Mäntsälä – Lahti – Vääksy – Sysmä, mikä helpottaa osallistumista myös pääkaupunkiseudulta ja Päijät-Hämeestä.
Teatterimysteeri -leiri järjestetään juhannuksen jälkeen Sysmän Liikolassa. Mukaan ovat tervetulleita kaikki 8–12-vuotiaat lapset, jotka rakastavat tarinoita, seikkailuja ja yhdessä tekemistä. Leirin järjestää Suomen Nuorisoseurat ry yhteistyössä Liikolan Nuorisoseuran kanssa.
Kesälomaa viettäville lapsille ja nuorille suunnatut Luova Lava -päiväleirit tarjoavat kesällä innostavaa tekemistä, esiintymisen iloa ja yhdessä luomisen riemua Lahdessa, Askolassa ja Lapinjärvellä.
Leiriläiset pääsevät tutustumaan monipuolisesti eri esittävän taiteen aloihin kuten tanssiin ja teatteriin, unohtamatta muita perinteisiä leiritouhuja kuten kädentaitoja ja ulkoilua. Leirit ovat kaikille avoimia, eikä aiempaa kokemusta tarvita.
Vuoden 2026 teemana on Ajaton aikamatka, joka johdattaa osallistujat mielikuvituksen siivittämälle matkalle eri aikakausiin tarinoiden, liikkeen, musiikin ja luovan tekemisen kautta. Leiriviikon aikana osallistujat pääsevät rakentamaan yhdessä esityksiä, eläytymään erilaisiin rooleihin sekä toteuttamaan omia ideoitaan turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä.
Luova Lava -päiväleirit tarjoavat lapsille ja nuorille mahdollisuuden viettää kesää yhteisöllisesti, saada uusia ystäviä ja löytää rohkeutta ilmaista itseään. Ohjelmassa yhdistyvät taide, leikki, liikunta ja yhdessä tekemisen ilo.
Luova Lava -päiväleirejä järjestetään kesän aikana:
Lahdessa kesä-heinäkuussa
Askolassa kesäkuun toisella viikolla
Lapinjärvellä elokuun ensimmäisellä viikolla
Leirit on suunnattu kesälomaa viettäville lapsille ja nuorille.
Suomen Nuorisoseurat on palkinnut Helsingissä toimivan Siltamäen Nuorisoseuran Etelä-Suomen Vuoden 2026 Nuorisoseurana.
Siltamäen Nuorisoseura on toiminut yli 40 vuotta Koillis-Helsingin alueella tarjoten matalan kynnyksen harrastuksia lähialueen kaikenikäisille asukkaille. Seurassa voi harrastaa monipuolisesti muun muassa teatteria, musiikkia ja liikuntaa. Nuorisoseura ylläpitää ja edistää paikallista yhteisöllisyyttä sekä vanhanajan talkoohenkeä yhteistyössä Koillis-Helsingin muiden toimijoiden kanssa.
Siltamäen Nuorisoseura on kehittänyt ja uudistanut toimintaansa vastaamaan nykyhetkeä. Seura on yksi Harrastamisen Suomen mallin palveluntarjoajista ja on siten pystynyt kasvattamaan alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten harrastajien määrää. Viime vuonna pelkästään alle 16-vuotiaiden harrastajien osallistumiskertoja kertyi vuoden aikana lähes 7 000.
Nuorisoseura pyrkii työllistämään entistä enemmän nuoria niin ohjaajiksi kuin muihin seuran töihin. Tällä hetkellä seurassa toimii yli kymmenen ohjaajaa sekä osa-aikainen toiminnanjohtaja.
Tunnustus jaettiin eilen 11.5. johtokunnan kokouksen yhteydessä Siltamäessä. Vuosittain jaettavilla tunnustuksilla halutaan kannustaa paikallisia nuorisoseuroja ja heidän aktiivisia toimijoitaan jatkamaan ja kehittämään hyvää työtään. Ehdotuksia tunnustuksen saajiksi saivat tehdä kaikki alueen nuorisoseuralaiset. Ehdotusten perusteella päätöksen tekivät alueen kaksi valtuutettua Piritta Ahl ja Anni Kivinen.
Suomen Nuorisoseurat on palkinnut aktiivisen vapaaehtoisen Taina Mahkosen Etelä-Suomen alueen Vuoden ohjaajana.
Taina on pitkän linjan nuorisoseuralainen, jonka ohjaustyö alkoi vuonna 1995 Röykän-Leppälammen Nuorisoseurassa. Vuosien varrella hän on ohjannut seurassa lapsille kädentaitoja ja kokkikerhoja sekä aikuisille muun muassa punontakerhoa, jossa tehdään esimerkiksi kahvipussiaskartelua. Lisäksi Taina on toiminut seuran kerhovastaavana yli 15 vuotta suunnitellen lasten ja nuorten harrastustoimintaa.
Tunnustus jaettiin maanantaina 4.5. Röykän-Leppälammen nuorisoseuran kerhojen kevätjuhlassa. Vuosittain jaettavilla tunnustuksilla halutaan kannustaa paikallisia nuorisoseuroja ja heidän aktiivisia toimijoitaan jatkamaan ja kehittämään hyvää työtään. Ehdotuksia tunnustuksen saajiksi saivat tehdä kaikki alueen nuorisoseuralaiset. Ehdotusten perusteella päätöksen tekivät alueen kaksi valtuutettua Piritta Ahl ja Anni Kivinen.
Yleispalaute Etelä-Suomen tanssirallista 18.4.2026
Yleisvaikutelma tanssirallin esityksistä
Kiitos kaikille 130 esiintyjälle ja kaikille ohjaajille päivän tanssiralliesityksistä. Kaikista ryhmistä välittyi, että ohjelmia oli harjoiteltu ja rakennettu ajatuksella. Erityisesti esitysten puvustus oli jälleen siistiä, yhtenäistä ja ryhmille sekä esityksiin sopivaa. Tämä kertoo siitä, että esiintymiseen valmistautumista harjoitellaan monipuolisesti, ei ainoastaan liikkeen vaan myös kokonaisuuden viimeistelyn tasolla. Tanssirallin esitykset muodostivat kokonaisuutena huolitellun ja valmistellun vaikutelman.
Tanssijan oma liike keskiöön
Yksi keskeinen kehityskohde liittyy lapsen oman liikkeen ja ilmaisun esiin tuomiseen. Monissa esityksissä korostui aikuismaisen tarkka ja yhtenäinen tanssiminen, mikä johti paikoin vaikutelmaan niin sanotuista “pienistä aikuisista”. Erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä toivottaisiin enemmän leikkisyyttä, vapautta ja lapselle ominaista liikkumisen iloa.
Tähän liittyy myös kehon monipuolinen käyttö. Vaikka kehonhallinta oli monin paikoin hyvällä tasolla ja käsien käyttöä oli hyödynnetty kiitettävästi, koko kehon käyttö – tasot, painonsiirrot ja liikkeen laajuus – voisi olla vielä vahvemmin mukana. Kehon kokonaisvaltainen käyttö luo perustan myöhemmälle tekniselle kehitykselle.
Ohjaajan rooli ja tilan antaminen
Yleisvaikutelman perusteella ohjaajan rooli näkyi esityksissä vahvasti. Raati arvostaa erityisesti tilanteita, joissa lapsen oma tekeminen ja oivallus pääsevät esiin. Siksi olisi hyvä pohtia, miten ohjaaja voi tietoisesti jättää tilaa lasten omalle ilmaisulle myös esitystilanteessa – ei vain harjoituksissa.
Tähän liittyy myös ajatus vapaammasta liikkeestä ja improvisaation mahdollisuuksista. Vaikka oletettavasti harjoituksissa tapahtuu paljon luovaa työskentelyä, se näkyi esityksissä melko vähän. Rohkaisu spontaaniin liikkeeseen, äänenkäyttöön ja ilmaisun rohkeuteen voisi rikastuttaa esityksiä merkittävästi.
Suhde yleisöön
Esiintyjien ja yleisön väliseen suhteeseen kannattaa jatkossa kiinnittää huomiota. Monissa esityksissä tanssittiin ensisijaisesti omalle ryhmälle, jolloin yleisö jäi sivurooliin. Tämä herättää kysymyksen: mikä on esiintymisen ja harjoituksen välinen ero lasten tanssissa?
Toisaalta on arvokasta, että pienemmillä tanssijoilla keskitytään ensisijaisesti ryhmän sisäiseen vuorovaikutukseen ja yhteiseen tekemiseen. Tästä syntyy aito yhteys, jota voidaan myöhemmin laajentaa yleisöön. Samalla olisi kuitenkin hyvä kannustaa tilanteisiin, joissa kontakti yleisöön syntyy luontevasti – katseen, hymyn tai tanssisuunnan kautta.
Rakenteelliset ja ilmaisulliset mahdollisuudet
Esityksissä nähtiin pääasiassa yhtäaikaista ryhmätyöskentelyä. Jatkossa voisi rohkeammin hyödyntää esimerkiksi kaanonia, vuorottelua ja eri tasoilla tapahtuvaa tekemistä, jolloin esitykseen syntyy enemmän kerroksellisuutta ja dynamiikkaa. Myös “hiljaiset hetket” – tilanteet, joissa esiintyjä ei aktiivisesti liiku – ansaitsevat huomiota ja viimeistelyä.
Ilmaisun osalta perusasiat olivat hyvin hallussa: katse, hymy ja pari- tai ryhmäkontakti toimivat monin paikoin. Seuraava askel voisi olla ilmaisun rohkaiseminen kohti suurempaa vaihtelua – niin sanottua “rosoa”, spontaania reagointia ja tanssin ilon näkyväksi tekemistä myös koreografian ulkopuolella. Esimerkiksi luonnollinen äänenkäyttö, kuten riemunkiljahdukset, voisivat tuoda esityksiin lisää elävyyttä.
Lopuksi
Kokonaisuutena esitykset osoittivat vahvaa perustyötä ja sitoutumista harjoitteluun. Kehonhallinta, ryhmätyöskentely ja esiintymisen perusvalmiudet olivat hyvällä tasolla. Jatkossa painopistettä voisi siirtää entistä enemmän lapsen oman ilmaisun, luovuuden ja kokonaisvaltaisen liikkeen tukemiseen. Näin rakennetaan pohjaa paitsi tekniselle osaamiselle myös aidolle, iloiselle ja yleisöön välittyvälle tanssille.
Orimattilassa 18.4.2026 tanssinopettajat Anna-Kristiina Oja ja Maiju Laurila
