Suomen Nuorisoseurat on palkinnut aktiivisen vapaaehtoisen Taina Mahkosen Etelä-Suomen alueen Vuoden ohjaajana.
Taina on pitkän linjan nuorisoseuralainen, jonka ohjaustyö alkoi vuonna 1995 Röykän-Leppälammen Nuorisoseurassa. Vuosien varrella hän on ohjannut seurassa lapsille kädentaitoja ja kokkikerhoja sekä aikuisille muun muassa punontakerhoa, jossa tehdään esimerkiksi kahvipussiaskartelua. Lisäksi Taina on toiminut seuran kerhovastaavana yli 15 vuotta suunnitellen lasten ja nuorten harrastustoimintaa.
Tunnustus jaettiin maanantaina 4.5. Röykän-Leppälammen nuorisoseuran kerhojen kevätjuhlassa. Vuosittain jaettavilla tunnustuksilla halutaan kannustaa paikallisia nuorisoseuroja ja heidän aktiivisia toimijoitaan jatkamaan ja kehittämään hyvää työtään. Ehdotuksia tunnustuksen saajiksi saivat tehdä kaikki alueen nuorisoseuralaiset. Ehdotusten perusteella päätöksen tekivät alueen kaksi valtuutettua Piritta Ahl ja Anni Kivinen.
Suomen Nuorisoseurat on palkinnut Riihimäen Kansantanssijoiden aikuiskansantanssiryhmät Aivinat ja Pippurit Etelä-Suomen alueen Vuoden Vastuullisuustekona.
Aivinat ja Pippurit esiintyvät paikoissa, joiden asukkaat eivät välttämättä pääsisi muuten näkemään kansantanssia. Ryhmät vievät tanssin iloa muun muassa hoivakoteihin, palvelutaloihin ja maahanmuuttajille. Viime syksynä ryhmät esiintyivät esimerkiksi Attendo Tähdistön ja hoivakoti Elämäntaipaleen asukkaille.
Ryhmiä ohjaa Leena Kostamo, jolle kansantanssi on elämäntapa. Leena on ohjannut kansantanssia jo 30 vuotta.
Vuoden vastuullisuusteko jaetaan edellisen vuoden aikana toteutetusta vastuullisuusteosta. Vastuullisuusteko voi liittyä ympäristöön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan. Teko voi olla pienikin, mutta sillä on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan.
Tunnustus jaettiin Etelä-Suomen Nuorisoseurojen Juhlagaalassa Lahdessa 21.3. ja sen vastaanotti Leinard Kohonen (kuvassa). Vuosittain jaettavilla tunnustuksilla halutaan kannustaa paikallisia nuorisoseuroja ja heidän aktiivisia toimijoitaan jatkamaan ja kehittämään hyvää työtään. Ehdotuksia tunnustuksen saajiksi saivat tehdä kaikki alueen nuorisoseuralaiset. Ehdotusten perusteella päätöksen teki alueen kaksi valtuutettua Piritta Ahl ja Anni Kivinen.
Suomen Nuorisoseurat on palkinnut Ruuhijärven Nuorisoseuran aktiivisen vapaaehtoisen Merja Supin Etelä-Suomen alueen Vuoden Nuorisoseuralaisena.
Merja on osoittanut periksiantamattomuutta ja sitkeyttä viemällä uuden seurantalon rakennusprojektia sinnikkäästi eteenpäin. Ruuhijärven nuorisoseurantalo paloi keväällä 2024 ja Merja otti silloin puheenjohtajan tehtävät vastuulleen tiedostaen, että hänen päätyönään tulee olemaan uuden nuorisoseurantalon rakennusprojekti.
Merja Suppi on vuosikymmeniä ollut nuorisoseuralainen. Hänen nuorisoseurahistoriansa alkoi Vesivehmaan nuorisoseurasta 1960 -luvulla, jolloin seuran nuoret esittivät erilaisia näytelmiä ja esityksiä. 14-vuotiaana Merja pääsi jo Jenkkapirtille tansseihin, josta löysi myös tulevan puolisonsa. Merja on toiminut nuorisoseuroissa eri tehtävissä ja ollut aktiivinen järjestäjä esimerkiksi Ruuhijärven Rockabilly -festareilla.
Tunnustus jaettiin Nuorisoseurojen Juhlagaalassa Lahdessa 21.3.2026. Vuosittain jaettavilla tunnustuksilla halutaan kannustaa paikallisia nuorisoseuroja ja heidän aktiivisia toimijoitaan jatkamaan ja kehittämään hyvää työtään. Ehdotuksia tunnustuksen saajiksi saivat tehdä kaikki alueen nuorisoseuralaiset. Ehdotusten perusteella päätöksen teki alueen kaksi valtuutettua Piritta Ahl ja Anni Kivinen.
Suomen Nuorisoseurat on palkinnut Pornaisten Pohjoisen Nuorisoseuran aktiivisen vapaaehtoisen Eeva Jefimoffin Etelä-Suomen alueen Vuoden nuorena nuorisoseuralaisena.
Eeva on aktiivinen niin paikallisesti omassa nuorisoseurassaan mutta myös alueellisesti ja valtakunnallisesti. Hän toimii hallituksen jäsenenä Pornaisten Pohjoisessa Nuorisoseurassa. Eeva on suorittanut Knoppi -ohjaajakoulutuksen vuonna 2023 ja osallistuu myös DofE -toimintaan (The Duke of Edinburgh’s International Award). Hänellä on suoritettuna DofE -ohjelman hopeinen merkki. Eeva on ollut monena kesänä vapaaehtoisena leiriohjaajana alueemme lasten telttaleirillä. Hän on erittäin luonteva lasten ohjaaja, mutta myös napakka ja oikeudenmukainen sekä turvallinen aikuinen.
Eeva on ollut mukana Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat -toiminnassa useammalla kaudella ja toimii myös Etelä-Suomen alueen valtuutettuna. Nuoresta iästään huolimatta hän on jo kokenut nuorisoseuralainen!
Vuoden Nuori Nuorisoseuralainen -tunnustus jaettiin nyt ensimmäistä kertaa Etelä-Suomen alueella. Tunnustus ojennettiin Eevalle Nuorisoseurojen Juhlagaalassa Lahdessa 21.3.2026. Vuosittain jaettavilla tunnustuksilla halutaan kannustaa paikallisia nuorisoseuroja ja heidän aktiivisia toimijoitaan jatkamaan ja kehittämään hyvää työtään. Ehdotuksia tunnustuksen saajiksi saivat tehdä kaikki alueen nuorisoseuralaiset. Ehdotusten perusteella päätöksen teki alueen kaksi valtuutettua Piritta Ahl ja Anni Kivinen.
”Mallusjoen Nuorisoseura ei nuku edes talvella. Se elää ja hengittää yhteisöllisyydestä ja halusta tehdä hyvää yhdessä lasten ja nuorten hyväksi. Mallusjoella kehitetään ja keksitään koko ajan uutta. Seura toimii talkoovoimalla tuottaen laadukasta harrastustoimintaa kaikenikäisille, kulttuuria laidasta laitaan, perinteisiä tapahtumia ja kilpailuita sekä retkiä.” Näin kuvaillaan hakemuksessa Mallusjoen Nuorisoseuraa, joka palkittiin viime sunnuntaina Vuoden nuorisoseurana.
”Meidän johtokuntamme jäsen Anni Kivinen piti johtokunnassa hieman kuivahkon esitelmän nuorisoseuratoiminnasta ja täräytti lopuksi, että seuramme on valittu Vuoden Nuorisoseuraksi”, naurahtaa yli 100-vuotisen seuran puheenjohtaja Tom Martelin ja jatkaa ”kyllähän tunnustus sai hyvinkin innostuneen vastaanoton meiltä kaikilta. Kieltämättä se tuntuu kivalta, vaikkakin loppupelissä sillä ei ollut väliä, valitaanko meidät vai ei, sillä tärkeintä kuitenkin on, että meillä on täällä hyvä porukka ja huippu meininki. Valinnan myötä toki tieto leviää laajemmaltikin.”
”Tunnustus on meidän seurallemme ja koko kylälle iso arvostamamme asia ja lämmittää varmasti jokaisen mieltä ja sydäntä kovasti. Tuntuihan tuo uskomattomalta, että kaikista Suomen seuroista valinta kohdistui juuri meihin”, seuran johtokunnan jäsen Anni Kivinen jatkaa.
Lasten hiihtokilpailut
Takkari-klubin illat vetävät talon täyteen
”Historia on pitkä ja on pitänyt sisällään monipuolisesti kaikenlaista toimintaa eri ikäluokille jo usean sukupolven ajan. Mallusjoen Näyttämö on toiminut yli 40 vuoden ajan, kuten myös toinen esiintyvä ryhmämme Mallusjoen Kansantanssijat sekä Mallusjoen Miesvoimistelujoukkue. Vuonna 2017 perustimme kansanmusiikkivivahteisen sekakuoron Mallusjoen Pikkaraiset”, Anni Kivinen kertoo.
Uusimpana varainkeruumuotona idylliseen Mallusjoen Seurataloon avattiin viime syksynä Takkari-klubi, jossa voi kokea tunnettujen artistien seurassa tuulahduksen Takinkääntöviikkojen kesäisestä festaritunnelmasta. Syksyn ja talven aikana klubilla ovat esiintyneet useat Suomen huippuartistit, ja talo on ollut monesti viimeistä paikkaa myöten täynnä. Useasti paikka on loppuunmyyty jo viikkoja ennen keikkaa.
Silvennoinen & Hela & Band tunnelmoimassa Takkari-klubilla. Kuva: Foto Hannele valokuvaamo, Marjo Kauramäki
“Mallusjoella on järjestetty 90-luvun alusta Takinkääntöviikko-nimistä olut- ja musiikkifestivaalia, ja ympärivuotinen Takkari-klubi on luonnollinen jatkumo kesän kovimmalle tapahtumalle. Ja jos viivan alle jotain jää, niin se käytetään lapsien ja nuorien harrastustoimintaan”, Martelin sanoo. Ja mukavia juttuja onkin Mallusjoella tarjolla: suositut sirkusryhmät eri-ikäisille lapsille, sählyä ja liikkakerho.
Takkari-klubille on luvassa jatkoa myös ensi syksynä, sillä palaute on ollut pääasiassa erittäin hyvää. ”Olemme buukanneet kovasti bändejä ensi syksyyn. Tämä meidän tila on ainutlaatuinen moneen toiseen verrattuna, sillä tunnelma on hyvin intiimi ja tiivis, kun tilaan mahtuu vain reilu 200 katsojaa. Kun katsoja pääsee tosi lähelle artistia, keikka on hyvinkin vaikuttava kokemus. Ja illan aikana on myös hyvät tarjoilut”, kehuu Martelin. Ja kaikki tämä tehdään talkootyöllä; illan aikana talkoolaisia on mukana parisenkymmentä.
Mallusjoen Miesvoimistelujoukkue keikalla
Yhteisöllisyys on seuran voimavara
Mikä sitten on kaikkein parasta Mallusjoen Nuorisoseurassa? ”Ennakkoluulottomuus, tasavertaisuus ja se, että tehdään yhdessä kaikkea, niin se on se meidän juttu. Kyllä se lähtee ihmisistä ja siitä yhteisöllisestä ajatusmaailmasta. Tärkeää on, että kun käsitellään jotain asiaa, jokainen voi sanoa mielipiteensä ja yhdessä päätetään. Kun asiat on puitu yhdessä, niin sieltä löytyy aina yhteinen sävel”, Martelin sanoo.
Mallusjoen Nuorisoseuralla on vahva talkoohenki.
Anni Kivinen nostaa esiin myös yhdessä tekemisen, talkoohengen ja yhteisöllisyyden tunteen. ”Porukka on idearikasta ja luovuutta riittää. Asioita saadaan aikaiseksi ja jokainen meistä nauttii siitä, että voimme jakaa iloa ympärille esim. erilaisten tapahtumien muodossa ja mahdollistaa niin lapsille ja nuorille kuin myös aikuisemmallekin väelle monipuolista toimintaa. Yksi parhaimpia asioita on se, että olemme tottuneet tekemään rohkeasti erilaisia asioita eikä meitä rajoita käytännössä mikään muu kuin oma mielikuvituksemme. Olemme avoimia uusille erilaisille asioille ja uskallamme ottaa riskejä ja puskea kohti uutta ja katsoa, mitä sitten tuleman pitää. Usein tätä kautta syntyy hienoja juttuja. Porukka puhaltaa yhteen hiileen ja toimii pyyteettömästi.”
Ensi kesän Takinkääntöviikko järjestetään kolmipäiväisenä tapahtumana. Ja koko tapahtuma tehdään jälleen kerran talkoovoimin. Lapsetkin ovat mukana tapahtumassa; he saavat työstään palkkaa, ja se onkin monelle heistä ensimmäinen kesätyöpaikka.
Vuosittain jaettava tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Vuoden Nuorisoseura valitaan facebookin kannatusäänestyksessä. Äänestykseen Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee hakijoista neljä seuraa. Tänä vuonna Mallusjoen lisäksi loppusuoralla olivat Valkolan ja Hietaman Nuorisoseurat sekä Tammelan Nuorisoseura Aura.
Kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandialla järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin 13.1.2023 tunnustuksia ja palkintoja suomalaisen folkloren merkittäville tekijöille ja toimijoille.
Tunnustukset myönnettiin sarjoissa vuoden kansanmusiikkilevy, vuoden tanssiteko, vuoden tanssintekijä, vuoden kansanmusiikkitekijä, vuoden tulokas ja vuoden nuori pelimanni. Tilaisuudessa julkistettiin myös vuoden Wäinö -elämäntyötunnustuksen ja Vuoden kantele -palkinnon saajat sekä Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye.
Oman tunnustuksensa saivat myös Suomen Nuorisoseurojen vuoden ohjaajat, jotka ovat Veera Henttonen, Arja Jalli ja Eveliina Pilke. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Suomen Nuorisoseurojen vuosittain myöntämän Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä edelleenkin.
Vuoden tanssiteko
Vuoden tanssiteko on Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan tanssiteos Viimeinen sapiens. Musiikin teokseen on tehnyt Jarkko Martikainen. Teos kumpuaa tekijöidensä rohkeasta ajattelusta, uusien maailmojen näkemisestä ja pelottomuudesta. Teoksen tanssiensembleen kuuluu kansantanssin pitkän linjan harrastajia, ammattiin opiskelevia sekä kansantanssin ammattilaisia. Viimeinen sapiens yhdistää Haaga Folk Machine -yhtyeen ja Jarkko Martikaisen esittämän musiikin dynaamiseen ja intohimolla tehtyyn esittävään kansantanssiin. Vuoden tanssiteko -tunnustuksen myöntää Suomen Nuorisoseurat.
Vuoden kansanmusiikkilevy
Vuoden kansanmusiikkilevy -sarjan voittaja on Susanna Leppänen & Vallitseva tilanne -yhtyeen Ptitsi Pajut -levy. Kanteletar ja muu perinnerunous on inspiroinut Leppästä säveltämään linnuista kertovien tarinoiden lisäksi lauluja erityisesti kuoleman eri sävyistä. Vanhemman ja runollisen suomen kielen rikkaus ja rytmi on toiminut pitkään haudutellun levyn laulujen inspiraationa. Vuoden kansanmusiikkilevy -tunnustuksen myöntävät Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus ja Kansanmusiikki-lehti.
Vuoden tanssintekijä
Vuoden tanssintekijä on Riina Hosio. Hän on kansantanssin käsityöläinen: tanssija, opettaja ja koreografi. Hosion työ näkyy monipuolisesti kansantanssin kentällä ja laajemmaltikin. Hän arvostaa perinteitä, mutta luo pelotta uutta ja uskaltaa rikkoa rajoja. Erityisen arvokasta Hosion työssä on halu kurottaa yli lajirajojen ja kyky toimia sekä harrastajaryhmien että ammattituotantojen parissa. Vuoden tanssintekijä -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.
Vuoden kansanmusiikkitekijä
Vuoden kansanmusiikkitekijä on Loimolan voima -yhtye. Loimolan voima on kohottanut monipuolisella ja kunnianhimoisella työskentelyllään kansanmusiikin tekemisen rimaa. Syntetisaattorit ja loopperit yhdistyvät heidän musiikissaan luontevasti perinteisten kansanmusiikki-instrumenttien kanssa, luoden samalla jotain uutta ja oivaltavaa. Ansiokasta on myös se, että he käyttävät musiikissaan uhanalaista karjalan kieltä. Vuoden kansanmusiikkitekijä -tunnustuksen myöntää Suomen musiikintekijät ry.
Vuoden tulokas
Vuoden tulokas on Rällä-yhtye. Rällä on juurevan tanssimusiikkiperinteen sanansaattaja pohjoisesta, joka on ottanut rohkeasti paikkansa uutena tekijänä kansanmusiikin ja kansantanssin piirissä. Yhtye luottaa perinteisen soiton voimaan. Trio ammentaa rohkeasti perinteestä, ja tuo esiin tanssin ja musiikin yhteenkuuluvuuden tärkeyttä. Yhtyeen Tanssikone-esikoisalbumin materiaali onkin parasta tanssittuna. Rällä kiertää esiintymässä aktiivisesti ja vie kansanmusiikkia yllättäviinkin paikkoihin. Vuoden tulokas -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.
Vuoden nuori pelimanni
Vuoden nuori pelimanni -tunnustus ja Juho Koirasen muistorahaston stipendi myönnettiin vuonna 2016 perustetulle Marin Skraidu Smuidut -yhtyeelle. Ainutlaatuisen tästä nuorten yhtyeestä tekee se, että soittajat eivät ole jämähtäneet vain omiin pääsoittimiinsa, vaan instrumentteja vaihdellaan matalalla kynnyksellä tarpeen mukaan. Marin Skraidu Smuidujen ojelmisto koostuu vanhasta ja vähän modernimmastakin kansanmusiikista. Biisien rakenteista ja nasevista stemmoista vastaa soittajien ohella yhtyeen äitihahmo Leena Joutsenlahti. Vuoden tulokas -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikkiliitto.
Vuoden kantele -palkinto
Vuoden kantele -palkinnon saivat Lähde-koululaisoopperan työryhmä, Kansallisooppera.
Tunnustuksen saaja on tuonut maamme lasten ulottuville upean oopperakokemuksen. Esityksessä mukana olevat kanteleensoittajat toimivat myös sen kapellimestareina. He kouluttavat 5.- ja 6.-luokkalaisia omissa kouluissaan teoksen lapsille suunnattuun osuuteen. Näin he pääsevät mukaan esitykseen ja saavat kokemuksen ammattilaisproduktiossa työskentelystä. Oopperan musiikki toteutetaan lähes kokonaan kanteleilla. Lähde-oopperan myötä maamme lapset ovat päässeet näkemään kanteleen mahdollisuudet. Vuoden kantele -palkinnon myöntää Kanteleliitto.
Vuoden Wäinö
Vuoden Wäinöksi valittu Petri Hoppu on filosofian tohtori, tanssintutkija ja mestarikansantanssija. Hän on tuonut menuettia esille viime vuoden aikana työpajojen ja luentojen muodossa. Myös Hopun väitöskirja menuetista on merkittävä lähde alan tutkimukselle. Oulun ammattikorkeakoulun Kulttuurialan yksikössä yliopettajana toimivan Hopun panos ammattilaisten ja harrastajien koulutukselle on alan jatkuvuuden kannalta merkittävä. Vuoden Wäinöksi nimetään vuosittain kansanmusiikin tai kansantanssin alalla pitkään toiminut ja monipuolisesti ansioitunut henkilö. Tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.
Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye
Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye on Ääniteatteri Iki-Turso. Yhtye on jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan keskittynyt runolauluperinteen tutkimiseen ja esittämiseen erilaisissa ympäristöissä. Kahdeksan kansanlaulajan muodostama kollektiivi on emeritusprofessori Heikki Laitisen johdolla vienyt runolaulua uusiin ympäristöihin ja yhdistänyt sitä taiteellisesti ainutlaatuisella tavalla kokeelliseen ääni-improvisaatioon. Tunnustuksen luovutti yhtyeelle Kaustinen Folk Music Festivalin ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki.
Kuvassa vuoden ohjaajat Eveliina Pilke (vas.) ja Marja Jalli. Vuoden ohjaaja -tittelin sai myös Veera Henttonen.
Kuva: Ville Kurki
Lisätietoja Toimialajohtaja Jukka Heinämäki 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi
Tiedottaja Simo Ollila 045 676 6873, simo.ollila@nuorisoseurat.fi
