Kategoria: Palkinnot

  • Vuoden nuorisoseura on yhteisöllinen ja idearikas Mallusjoen Nuorisoseura

    Vuoden nuorisoseura on yhteisöllinen ja idearikas Mallusjoen Nuorisoseura

    ”Mallusjoen Nuorisoseura ei nuku edes talvella. Se elää ja hengittää yhteisöllisyydestä ja halusta tehdä hyvää yhdessä lasten ja nuorten hyväksi. Mallusjoella kehitetään ja keksitään koko ajan uutta. Seura toimii talkoovoimalla tuottaen laadukasta harrastustoimintaa kaikenikäisille, kulttuuria laidasta laitaan, perinteisiä tapahtumia ja kilpailuita sekä retkiä.” Näin kuvaillaan hakemuksessa Mallusjoen Nuorisoseuraa, joka palkittiin viime sunnuntaina Vuoden nuorisoseurana.

    ”Meidän johtokuntamme jäsen Anni Kivinen piti johtokunnassa hieman kuivahkon esitelmän nuorisoseuratoiminnasta ja täräytti lopuksi, että seuramme on valittu Vuoden Nuorisoseuraksi”, naurahtaa yli 100-vuotisen seuran puheenjohtaja Tom Martelin ja jatkaa ”kyllähän tunnustus sai hyvinkin innostuneen vastaanoton meiltä kaikilta. Kieltämättä se tuntuu kivalta, vaikkakin loppupelissä sillä ei ollut väliä, valitaanko meidät vai ei, sillä tärkeintä kuitenkin on, että meillä on täällä hyvä porukka ja huippu meininki. Valinnan myötä toki tieto leviää laajemmaltikin.”

    ”Tunnustus on meidän seurallemme ja koko kylälle iso arvostamamme asia ja lämmittää varmasti jokaisen mieltä ja sydäntä kovasti. Tuntuihan tuo uskomattomalta, että kaikista Suomen seuroista valinta kohdistui juuri meihin”, seuran johtokunnan jäsen Anni Kivinen jatkaa.

    Lasten hiihtokilpailut

    Takkari-klubin illat vetävät talon täyteen

    ”Historia on pitkä ja on pitänyt sisällään monipuolisesti kaikenlaista toimintaa eri ikäluokille jo usean sukupolven ajan. Mallusjoen Näyttämö on toiminut yli 40 vuoden ajan, kuten myös toinen esiintyvä ryhmämme Mallusjoen Kansantanssijat sekä Mallusjoen Miesvoimistelujoukkue. Vuonna 2017 perustimme kansanmusiikkivivahteisen sekakuoron Mallusjoen Pikkaraiset”, Anni Kivinen kertoo.

    Uusimpana varainkeruumuotona idylliseen Mallusjoen Seurataloon avattiin viime syksynä Takkari-klubi, jossa voi kokea tunnettujen artistien seurassa tuulahduksen Takinkääntöviikkojen kesäisestä festaritunnelmasta. Syksyn ja talven aikana klubilla ovat esiintyneet useat Suomen huippuartistit, ja talo on ollut monesti viimeistä paikkaa myöten täynnä. Useasti paikka on loppuunmyyty jo viikkoja ennen keikkaa.

    Silvennoinen & Hela & Band tunnelmoimassa Takkari-klubilla. Kuva: Foto Hannele valokuvaamo, Marjo Kauramäki

    “Mallusjoella on järjestetty 90-luvun alusta Takinkääntöviikko-nimistä olut- ja musiikkifestivaalia, ja ympärivuotinen Takkari-klubi on luonnollinen jatkumo kesän kovimmalle tapahtumalle. Ja jos viivan alle jotain jää, niin se käytetään lapsien ja nuorien harrastustoimintaan”, Martelin sanoo. Ja mukavia juttuja onkin Mallusjoella tarjolla: suositut sirkusryhmät eri-ikäisille lapsille, sählyä ja liikkakerho.

    Takkari-klubille on luvassa jatkoa myös ensi syksynä, sillä palaute on ollut pääasiassa erittäin hyvää. ”Olemme buukanneet kovasti bändejä ensi syksyyn. Tämä meidän tila on ainutlaatuinen moneen toiseen verrattuna, sillä tunnelma on hyvin intiimi ja tiivis, kun tilaan mahtuu vain reilu 200 katsojaa. Kun katsoja pääsee tosi lähelle artistia, keikka on hyvinkin vaikuttava kokemus. Ja illan aikana on myös hyvät tarjoilut”, kehuu Martelin. Ja kaikki tämä tehdään talkootyöllä; illan aikana talkoolaisia on mukana parisenkymmentä.

    Mallusjoen Miesvoimistelujoukkue keikalla

    Yhteisöllisyys on seuran voimavara

    Mikä sitten on kaikkein parasta Mallusjoen Nuorisoseurassa? ”Ennakkoluulottomuus, tasavertaisuus ja se, että tehdään yhdessä kaikkea, niin se on se meidän juttu. Kyllä se lähtee ihmisistä ja siitä yhteisöllisestä ajatusmaailmasta. Tärkeää on, että kun käsitellään jotain asiaa, jokainen voi sanoa mielipiteensä ja yhdessä päätetään. Kun asiat on puitu yhdessä, niin sieltä löytyy aina yhteinen sävel”, Martelin sanoo.

    Mallusjoen Nuorisoseuralla on vahva talkoohenki.

    Anni Kivinen nostaa esiin myös yhdessä tekemisen, talkoohengen ja yhteisöllisyyden tunteen. ”Porukka on idearikasta ja luovuutta riittää. Asioita saadaan aikaiseksi ja jokainen meistä nauttii siitä, että voimme jakaa iloa ympärille esim. erilaisten tapahtumien muodossa ja mahdollistaa niin lapsille ja nuorille kuin myös aikuisemmallekin väelle monipuolista toimintaa. Yksi parhaimpia asioita on se, että olemme tottuneet tekemään rohkeasti erilaisia asioita eikä meitä rajoita käytännössä mikään muu kuin oma mielikuvituksemme. Olemme avoimia uusille erilaisille asioille ja uskallamme ottaa riskejä ja puskea kohti uutta ja katsoa, mitä sitten tuleman pitää. Usein tätä kautta syntyy hienoja juttuja. Porukka puhaltaa yhteen hiileen ja toimii pyyteettömästi.”

    Ensi kesän Takinkääntöviikko järjestetään kolmipäiväisenä tapahtumana. Ja koko tapahtuma tehdään jälleen kerran talkoovoimin. Lapsetkin ovat mukana tapahtumassa; he saavat työstään palkkaa, ja se onkin monelle heistä ensimmäinen kesätyöpaikka.

    Vuosittain jaettava tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Vuoden Nuorisoseura valitaan facebookin kannatusäänestyksessä. Äänestykseen Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee hakijoista neljä seuraa. Tänä vuonna Mallusjoen lisäksi loppusuoralla olivat Valkolan ja Hietaman Nuorisoseurat sekä Tammelan Nuorisoseura Aura.

  • Nuorisoseurapäivän juhlassa palkittiin Mallusjoen Nuorisoseura ja Timo Hartikainen Hammaslahden Nuorisoseurasta 

    Nuorisoseurapäivän juhlassa palkittiin Mallusjoen Nuorisoseura ja Timo Hartikainen Hammaslahden Nuorisoseurasta 

    Suomen Nuorisoseurat palkitsi Mallusjoen Nuorisoseuran vuoden nuorisoseurana ja hammaslahtelaisen Timo Hartikaisen vuoden nuorisoseuralaisena tänään valtakunnallisessa Nuorisoseurapäivän juhlassa Lipinlahdella, Nurmeksessa. Viime vuoden nuorisoseuraksi valittu Lipinlahden Nuorisoseuran järjestämä juhla nuorisoseurantalo Tuohuspirtillä oli lämminhenkinen. Juhlassa esiintyivät muun muassa Lipinlahden Pelimannit ja tanssiryhmä Nurmeksen Sepot. Tunnustukset jakoi Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström

    Mallusjoen Nuorisoseura on idearikas ja yhteisöllinen 

    Vuoden nuorisoseuraksi valittu Mallusjoen Nuorisoseura on yli satavuotias seura Päijät-Hämeessä Orimattilassa. Seura toimii talkoovoimalla tuottaen laadukasta harrastustoimintaa kaikenikäisille, kulttuuria laidasta laitaan, perinteisiä tapahtumia ja kilpailuita sekä koko perheen retkiä. Tunnetuin kesätapahtuma on jo 90-luvun alusta järjestetty olut- ja musiikkifestivaali Takinkääntöviikko. Se sai jatkoa viime syksynä, kun seura ideoi ympärivuotisen Takkari-klubin, jossa Suomen kärkiartistit ovat tarjonneet musiikkielämyksiä lähes joka kerta loppuunmyydylle katsomolle. 

    ”Kyllähän tunnustus sai hyvinkin innostuneen vastaanoton meiltä kaikilta. Kieltämättä se tuntuu kivalta, vaikkakin loppupelissä sillä ei ollut väliä, valitaanko meidät vai ei, sillä tärkeintä kuitenkin on, että meillä on täällä hyvä porukka ja huippu meininki”, seuran puheenjohtaja Tom Martelin kertoo ensitunnelmista. Seurassa parasta onkin johtokunnan jäsenen Anni Kivisen mukaan yhdessä tekeminen, talkoohenki ja yhteisöllisyys. ” Olemme avoimia uusille erilaisille asioille ja uskallamme ottaa riskejä ja puskea kohti uutta ja katsoa, mitä sitten tuleman pitää. Usein tätä kautta syntyy hienoja juttuja”, Kivinen sanoo.  

    Seuran historia ulottuu yli sadan vuoden päähän ja on pitänyt sisällään monipuolisesti kaikenlaista toimintaa eri ikäluokille jo usean sukupolven ajan. Mallusjoen Näyttämö on toiminut yli 40 vuoden ajan, kuten myös toinen esiintyvä ryhmä Mallusjoen Kansantanssijat sekä Mallusjoen Miesvoimistelujoukkue. Vuonna 2017 perustettiin kansanmusiikkivivahteinen sekakuoro Mallusjoen Pikkaraiset. Lisäksi on suositut sirkusryhmät eri-ikäisille lapsille, sählyä ja liikkakerho. 

    Vuosittain jaettava Vuoden Nuorisoseura -tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Vuoden Nuorisoseuran valitsee Suomen Nuorisoseurojen hallitus ja valinnassa huomioidaan Facebookissa järjestetty kannatusäänestys. 

    Vuoden nuorisoseuralaisen Timo Hartikaisen sydämen asiana nuorisoseurantalo 

    Vuoden nuorisoseuralaiseksi valittu Timo Hartikainen on paljasjalkainen hammaslahtelainen Pohjois-Karjalasta. Hän sai tänä keväänä myös Pohjois-Karjalan Vuoden nuorisoseuralainen -tunnustuksen. ”Kyllä nämä olivat molemmat täydellisiä yllätyksiä, ja vielä tuplapotti. Ensimmäinen ajatus oli, että onkohan tämä mennyt aivan oikein”, Timo Hartikainen naurahtaa ja jatkaa: ”jotenkin kuvittelin, ettei näitä saa muista kuin järjestötoiminnassa tehdystä työtä”.  

    Timo Hartikaisen panos Hammaslahden nuorisoseuratalon kunnostuksessa on vertaansa vailla: hän on seuran puheenjohtajana organisoinut, hakenut rahoitusta, tehnyt sopimuksia ja myös mittavan määrän talkootunteja saadakseen talon uuteen kukoistukseen. 

    Timo Hartikaisen kymmenen johtokuntavuoden aikana on korjattu ulkoseinät, maalattu ulkokatto, kunnostettu ikkunat, remontoitu vessat ja sisäänkäynti esteettömiksi, vaihdettu sisävalaistus led-valoiksi, hankittu äänentoistojärjestelmä, videotykki ja valkokangas, uusittu sadevesi- ja salaojajärjestelmät ja viimeisimmäksi siirrytty öljylämmityksestä maalämpöön.  

    Talo tarjoaakin nyt hyvät puitteet niin nuorisoseuralle kuin muillekin kylän toimijoille. Sen sijaan, että vuoden nuorisoseuralainen toisi itseään esille, hän nauttii siitä, että kunnostettu talo on aktiivisessa käytössä. 

    Vapaaehtoistoiminta ja talkootyö ovat nuorisoseuratyön selkäranka. Ne ovat merkittävässä roolissa jokaisessa nuorisoseurassa. Vuoden nuorisoseuralaisen nimitys annetaan pyyteettömästä työstä nuorisoseuratoiminnan hyväksi. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. 

    Molemmista vuoden tunnustusten saajista julkaistaan ensi viikolla erikseen laajemmat jutut kotisivujemme uutisissa: tiistaina 28.3. Mallusjoen Nuorisoseurasta ja keskiviikkona 29.3. vuoden nuorisoseuralaisesta Timo Hartikaisesta.

    Kuva: Jussi Salmi   

    Lisätietoja:  
    Pääsihteeri Annina Laaksonen 
    puh. 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi  

  • Vuoden teatteriteko on Lanneveden Sampon Kyyrän tohtori

    Vuoden teatteriteko on Lanneveden Sampon Kyyrän tohtori

    Suomen Nuorisoseurojen Vuoden Teatteriteko -palkinto vuodelta 2022 myönnetään Lanneveden Sampo Nuorisoseuralle Kyyrän Tohtori -näytelmästä. Näytelmä kertoi paikkakunnalla vaikuttaneesta kansanparantajasta. Paikallisesta aiheesta toteutettu esitys sykähdytti näyttämöllä sekä sen ympärillä.

    “Kyyrän tohtori on esimerkillinen nuorisoseurojen projekti, joka on kasvanut ideasta toteutukseen luoden ympärilleen yksittäistä näytelmää laajempaa yhteisöllisyyttä.  Paikallisesta aiheesta tehty esitys keräsi ympärilleen laajan joukon ihmisiä ja täysille katsomoille näytellyt esitykset loivat ympärilleen valoa kuin kevätaurinko konsanaan”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström valinnan taustoista. 

    Kyyrän tohtori keräsi tekijäjoukoksi runsaan määrän kyläläisiä.

    Saarijärven Lannevedellä vuosina 1864–1907 elänyt Kyyrän Jussi uskoi tarinan voimaan – ja niin uskoivat parannettavatkin. Lyhyen elämänsä aikana Kyyrän tohtorin maine kiiri ruotsinkieliselle Pohjanmaalle asti. Hänen kuolemastaan uutisoitiin valtakunnan sanomalehdissä Turkua myöten. 

    Vuonna 1997 Sampo Nuorisoseura oli teettänyt taiteilija Frans Toikkasella (1926–2008) Kyyrän Jussin muistomerkin nimeltään Taikalastu. Patsas sijaitsee nuorisoseurantalon pihassa, ja se kuvaa, kuinka tarinan mukaan Kyyrä näki kolme kertaa siirretyn rakennuksen hirren oksanreiästä tulevaisuuteen. 

    Paluumuuttajan käsikirjoitus 

    Patsaan innoittamana kylälle paluumuuttanut Heikki Takala alkoi tutkia Kyyrän elämää. Viime vuosituhannen loppupuolelta alkanut tutkimustyö jalostui näytelmäkäsikirjoitukseksi kymmenisen vuotta sitten ja käsikirjoitus vihdoin näytelmäksi keväällä 2022. Kyyrän Tohtori sai kantaesityksensä 17.4.2022 Sampolan näyttämöllä. Samalla näyttämöllä, jossa aikoinaan on esiintymistaitojaan tulevaa varten virittänyt myös muuan Tarmo Manni

    Kyyrän Jussi oli nähnyt tarinan mukaan tulevaisuuteen.

    Näytelmän kirjoittaja Heikki Takala, mikä kirjoittamisprosessissa oli antoisinta? 

    “Se, että Kyyrän Jussista löytyi niin paljon tietoa. Oikeudenkäyntimateriaalit löytyivät maakunta-arkistosta ja netistä sitten paljon muuta materiaalia.”  

    Kirjoitusprosessin aikana Takala mietti välillä, että onko kasassa kuitenkaan tarpeeksi materiaalia kokonaiseen näytelmään. Luetettuaan käsikirjoitusta teatterin ammattilaisella, hän vakuuttui, että kokonaisen näytelmän ainekset olivat koossa. “Sen verran oli mukana sukulaisten suosimista, että esimerkiksi pappani Emil Takala valikoitui näytelmään mukaan”, Takala hymähtää.  

    Kyyrön Jussia näytteli esityksessä Harri Rautainen, ohjaus oli Otto Rautiaisen käsialaa.

    Turvallinen tunne kokeilla omia kykyjä 

    Kyyrän Jussin näyttelijäkaarti koostui kymmenistä paikallisista harrastajista. Yksi ensikertalainen harrastajateatterin näyttämöllä oli Ville Rautiainen. “Keväällä pääosan esittäjä kyseli Facebookin messengerissä mukaan ja ennen kuin huomasinkaan, niin olin mukana näytelmän WhatsApp-ryhmässä, eikä sieltä enää ollut paluuta”, Rautiainen naureskelee.   

    ”Parasta jutussa oli se, että kyseessä oli vahvasti oman kylän juttu. Porukka oli hurja! Ihastelin sitä, miten sitoutuneita lannevetiset on tähän toimintaan. Kaikilla oli hirveä halu tehdä juttua. Tässä huomasi sen yhteisöllisyyden, mitä se parhaimmillaan on: Huumaava tunne.” 

    Mitkä ovat Rautiaisen terveiset ihmisille, jotka arpovat uskaltavatko lähteä mukaan harrastajateatteriin? 

    “Kynnyksen ylittäminen on se tärkein. Kerran kun mukaan lähtee, niin huomaa olevansa uudemman kerran mukana. Ei tarvitse heti mennä päärooliin. Porukassa on turvallinen tunne olla mukana ja kokeilla omia kykyjä”, tuumaa tänä keväänä jo kolmannessa näytelmässään näyttelevä Rautiainen. 

    Suomen Nuorisoseurat jakaa Vuoden teatteriteko -palkinnon vuosittain. Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio. 

    Teksti Pasi Saarinen 

    Kuvat Leena Aijasaho

  • Vuoden tanssiteko on Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan Viimeinen sapiens

    Vuoden tanssiteko on Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan Viimeinen sapiens

    Suomen Nuorisoseurojen myöntämä Vuoden tanssiteko -tunnustus myönnettiin Folklandia-risteilyllä järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 13.1.2023 Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan teokselle Viimeinen sapiens.  Valinta tehtiin mestarikansantanssija Antti Savilammen esityksestä, ja hän myös luovutti tunnustuksen.

    Musiikin Viimeinen sapiens -teokseen on tehnyt Jarkko Martikainen. Teos kumpuaa tekijöidensä rohkeasta ajattelusta, uusien maailmojen näkemisestä ja pelottomuudesta. Teoksen tanssiensembleen kuuluu kansantanssin pitkän linjan harrastajia, ammattiin opiskelevia sekä kansantanssin ammattilaisia. Viimeinen sapiens yhdistää Haaga Folk Machine -yhtyeen ja Jarkko Martikaisen esittämän musiikin dynaamiseen ja intohimolla tehtyyn esittävään kansantanssiin.

    Viimeinen sapiens on dystooppinen soiva kuvaelma, joka vie katsojan retkikunnan jäsenenä tarkkailemaan runneltua maailmaa, joka muuttuu pienen yhteisön valtapelien näyttämöksi missä yhteiskuntajärjestystä etsitään keskiajalta. Osana esitystä soivat Jarkko Martikaisen laulut kuin tuhon soundtrackina. Martikaisen taustalla soittavan Haaga Folk Machine -yhtyeen muusikot tuovat kansanmusiikin poljennon Martikaisen ikonisiin kappaleisiin.

    Koreografia: Elssa Antikainen & Hanna Poikela
    Musiikki: Jarkko Martikainen & Haaga Folk Machine
    Tanssijat: Mitja Pilke, Jyrki Kontkanen, Anna Myllylä, Anni Kirppu, Anni Koponen, Béla Gazdag, Eeva-Maria Kauniskangas, Ella Rautamies, Emma Kantelinen, Emma Laitinen, Ida Kujala, Jenna-Riikka Mäkinen, Jyrki Kontkanen, Neea-Reeta Aaltonen, Nelli Terävä, Petri Heikinmatti, Rene Ounaslehto, Riina Hosio, Samuel Aaltonen, Samuel Tuisku, Sofia Timonen ja Tatu Aspelund
    Muusikot: Jarkko Martikainen, Anssi Salminen, Sami Zimmermann ja Tero Hyväluoma.
    Kuratointi: Milla Korja

    Kuva: Sami Perttilä

  • Vuoden ohjaajat ovat Veera Henttonen, Marja Jalli ja Eveliina Pilke

    Vuoden ohjaajat ovat Veera Henttonen, Marja Jalli ja Eveliina Pilke

    Vuoden 2023 ohjaajiksi on valittu Veera Henttonen Jyväskylästä, Marja Jalli Koski Tl:stä ja Eveliina Pilke Joensuusta. Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja -tunnustukset jaettiin kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandialla järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa 13.1.2023.

    Veera Henttosen persoona perustuu neljään kivijalkaan: osallisuuteen, yhdenvertaisuuteen, yhteisöllisyyteen ja moninaisuuteen. Häneltä taipuvat niin Knoppi-ohjaajakoulutukset kuin mentorointikin. Viime vuosina Veera on toiminut Keski-Suomen alueen luottokouluttajana ja keskittynyt Nuoret Vaikuttajat -ryhmän mentorointiin. Hyvä järjestötuntemus vain vahvistaa hänen ohjaajuuttaan.

    Marja Jalli on jo kolmekymmentä vuotta luotsannut maineikasta Kööri-kuoroa. Tämä omatoiminen ja aikaansaava nainen sovittaa kappaleen kuin kappaleen kööriläisille sopivaksi, ja löytää kaikille sopivan äänialan laadusta tinkimättä. Marja ei tee itsestään numeroa, vaan saa letkeällä, mutta päättäväisellä otteellaan porukan puhaltamaan yhteen hiileen.

    Eveliina Pilke on huippuluokan tanssinopettaja, jolla on monipuolisia taitoja ohjata eri-ikäisiä harrastajia. Hän on luova ja kekseliäs koreografi sekä kannustava ja tanssitaitoja kehittävä tanssinohjaaja. Viime vuonna kaikki Joensuun kaupungin 4.-luokkalaiset saivat kokea tanssin riemua ja onnistumisen elämyksiä Eveliinan ohjaamissa tanssityöpajoissa. Työssään hänelle on tärkeää vastuullisuus ja turvallisen toimintaympäristön luominen kaikille osallistujille.

    Suomen Nuorisoseurat myöntää Vuoden ohjaaja -tunnustukset vuosittain. Niiden tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä jatkossakin. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Tunnustukset luovuttivat Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström ja pääsihteeri Annina Laaksonen

    Kuvakollaasissa vuoden ohjaajat Eveliina Pilke (vas.), Marja Jalli ja Veera Henttonen.

  • Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin tunnustuksia suomalaisen folkloren merkittäville tekijöille

    Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin tunnustuksia suomalaisen folkloren merkittäville tekijöille

    Kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandialla järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin 13.1.2023 tunnustuksia ja palkintoja suomalaisen folkloren merkittäville tekijöille ja toimijoille.

    Tunnustukset myönnettiin sarjoissa vuoden kansanmusiikkilevy, vuoden tanssiteko, vuoden tanssintekijä, vuoden kansanmusiikkitekijä, vuoden tulokas ja vuoden nuori pelimanni. Tilaisuudessa julkistettiin myös  vuoden Wäinö -elämäntyötunnustuksen ja Vuoden kantele -palkinnon saajat sekä Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye.

    Oman tunnustuksensa saivat myös Suomen Nuorisoseurojen vuoden ohjaajat, jotka ovat Veera Henttonen, Arja Jalli ja Eveliina Pilke. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Suomen Nuorisoseurojen vuosittain myöntämän Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä edelleenkin.

    Vuoden tanssiteko

    Vuoden tanssiteko on Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan tanssiteos Viimeinen sapiens. Musiikin teokseen on tehnyt Jarkko Martikainen. Teos kumpuaa tekijöidensä rohkeasta ajattelusta, uusien maailmojen näkemisestä ja pelottomuudesta. Teoksen tanssiensembleen kuuluu kansantanssin pitkän linjan harrastajia, ammattiin opiskelevia sekä kansantanssin ammattilaisia. Viimeinen sapiens yhdistää Haaga Folk Machine -yhtyeen ja Jarkko Martikaisen esittämän musiikin dynaamiseen ja intohimolla tehtyyn esittävään kansantanssiin. Vuoden tanssiteko -tunnustuksen myöntää Suomen Nuorisoseurat.

    Vuoden kansanmusiikkilevy

    Vuoden kansanmusiikkilevy -sarjan voittaja on Susanna Leppänen & Vallitseva tilanne -yhtyeen Ptitsi Pajut -levy. Kanteletar ja muu perinnerunous on inspiroinut Leppästä säveltämään linnuista kertovien tarinoiden lisäksi lauluja erityisesti kuoleman eri sävyistä. Vanhemman ja runollisen suomen kielen rikkaus ja rytmi on toiminut pitkään haudutellun levyn laulujen inspiraationa. Vuoden kansanmusiikkilevy -tunnustuksen myöntävät Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus ja Kansanmusiikki-lehti.

    Vuoden tanssintekijä

    Vuoden tanssintekijä on Riina Hosio. Hän on kansantanssin käsityöläinen: tanssija, opettaja ja koreografi. Hosion työ näkyy monipuolisesti kansantanssin kentällä ja laajemmaltikin. Hän arvostaa perinteitä, mutta luo pelotta uutta ja uskaltaa rikkoa rajoja. Erityisen arvokasta Hosion työssä on halu kurottaa yli lajirajojen ja kyky toimia sekä harrastajaryhmien että ammattituotantojen parissa. Vuoden tanssintekijä -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.

    Vuoden kansanmusiikkitekijä

    Vuoden kansanmusiikkitekijä on Loimolan voima -yhtye. Loimolan voima on kohottanut monipuolisella ja kunnianhimoisella työskentelyllään kansanmusiikin tekemisen rimaa. Syntetisaattorit ja loopperit yhdistyvät heidän musiikissaan luontevasti perinteisten kansanmusiikki-instrumenttien kanssa, luoden samalla jotain uutta ja oivaltavaa. Ansiokasta on myös se, että he käyttävät musiikissaan uhanalaista karjalan kieltä. Vuoden kansanmusiikkitekijä -tunnustuksen myöntää Suomen musiikintekijät ry.

     Vuoden tulokas

    Vuoden tulokas on Rällä-yhtye. Rällä on juurevan tanssimusiikkiperinteen sanansaattaja pohjoisesta, joka on ottanut rohkeasti paikkansa uutena tekijänä kansanmusiikin ja kansantanssin piirissä. Yhtye luottaa perinteisen soiton voimaan. Trio ammentaa rohkeasti perinteestä, ja tuo esiin tanssin ja musiikin yhteenkuuluvuuden tärkeyttä. Yhtyeen Tanssikone-esikoisalbumin materiaali onkin parasta tanssittuna. Rällä kiertää esiintymässä aktiivisesti ja vie kansanmusiikkia yllättäviinkin paikkoihin.  Vuoden tulokas -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.

    Vuoden nuori pelimanni

    Vuoden nuori pelimanni -tunnustus ja Juho Koirasen muistorahaston stipendi myönnettiin vuonna 2016 perustetulle Marin Skraidu Smuidut -yhtyeelle.  Ainutlaatuisen tästä nuorten yhtyeestä tekee se, että soittajat eivät ole jämähtäneet vain omiin pääsoittimiinsa, vaan instrumentteja vaihdellaan matalalla kynnyksellä tarpeen mukaan. Marin Skraidu Smuidujen ojelmisto koostuu vanhasta ja vähän modernimmastakin kansanmusiikista. Biisien rakenteista ja nasevista stemmoista vastaa soittajien ohella yhtyeen äitihahmo Leena Joutsenlahti. Vuoden tulokas -tunnustuksen myöntää Kansanmusiikkiliitto.

    Vuoden kantele -palkinto

    Vuoden kantele -palkinnon saivat Lähde-koululaisoopperan työryhmä, Kansallisooppera.

    Tunnustuksen saaja on tuonut maamme lasten ulottuville upean oopperakokemuksen. Esityksessä mukana olevat kanteleensoittajat toimivat myös sen kapellimestareina. He kouluttavat 5.- ja 6.-luokkalaisia omissa kouluissaan teoksen lapsille suunnattuun osuuteen. Näin he pääsevät mukaan esitykseen ja saavat kokemuksen ammattilaisproduktiossa työskentelystä. Oopperan musiikki toteutetaan lähes kokonaan kanteleilla. Lähde-oopperan myötä maamme lapset ovat päässeet näkemään kanteleen mahdollisuudet. Vuoden kantele -palkinnon myöntää Kanteleliitto.

    Vuoden Wäinö

    Vuoden Wäinöksi valittu Petri Hoppu on filosofian tohtori, tanssintutkija ja mestarikansantanssija. Hän on tuonut menuettia esille viime vuoden aikana työpajojen ja luentojen muodossa. Myös Hopun väitöskirja menuetista on merkittävä lähde alan tutkimukselle. Oulun ammattikorkeakoulun Kulttuurialan yksikössä yliopettajana toimivan Hopun panos ammattilaisten ja harrastajien koulutukselle on alan jatkuvuuden kannalta merkittävä.  Vuoden Wäinöksi nimetään vuosittain kansanmusiikin tai kansantanssin alalla pitkään toiminut ja monipuolisesti ansioitunut henkilö. Tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.

    Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye

    Kaustinen Folk Music Festivalin vuoden yhtye on Ääniteatteri Iki-Turso. Yhtye on jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan keskittynyt runolauluperinteen tutkimiseen ja esittämiseen erilaisissa ympäristöissä. Kahdeksan kansanlaulajan muodostama kollektiivi on emeritusprofessori Heikki Laitisen johdolla vienyt runolaulua uusiin ympäristöihin ja yhdistänyt sitä taiteellisesti ainutlaatuisella tavalla kokeelliseen ääni-improvisaatioon. Tunnustuksen luovutti yhtyeelle Kaustinen Folk Music Festivalin ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki.

    Kuvassa vuoden ohjaajat Eveliina Pilke (vas.) ja Marja Jalli. Vuoden ohjaaja -tittelin sai myös Veera Henttonen.

    Kuva: Ville Kurki

    Lisätietoja
    Toimialajohtaja Jukka Heinämäki
    050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi

    Tiedottaja Simo Ollila
    045 676 6873, simo.ollila@nuorisoseurat.fi

  • Satu Snirvi on Etelä-Suomen Nuorisoseurojen vuoden 2022 nuorisoseuralainen

    Satu Snirvi on Etelä-Suomen Nuorisoseurojen vuoden 2022 nuorisoseuralainen

    Etelä-Suomen Nuorisoseurojen vuoden 2022 nuorisoseuralaiseksi on valittu Huuva-Särkijärven varapuheenjohtaja Satu Snirvi. Satu on omalla vapaaehtoistoiminnallaan elävöittänyt koko alueen toimintaa. Hän toimii aktiivisesti koko kyläyhteisön hyväksi mm kokoamalla ja ohjeistamalla elävää joulukalenteria. Hän on ollut ideoimassa yhdessä muiden  kanssa nuorisoseuran kyläiltoja. Hän on koordinoinut kesätoreja jo 20-vuoden ajan.  

    Satu Snirvi on toiminut omassa nuorisoseurassaan niin ohjaajana kuin johtokunnan jäsenenä. Huuvarin-Särkijärven Nuorisoseuran 100-vuotisjuhlien ohjelmassa hänellä oli myös iso vastuu tanssiesityksen kokoamisessa ja ohjaamisessa esityskuntoon.  Satu Snirvi on aktiivinen ja innostunut talkoolainen ja innostuksellaan saa monet muutkin mukaan talkoisiin ja muuhun toimintaan.  

    Valinta julkistettiin Askolan kunnan itsenäisyysjuhlassa 6.12.2022. Onnea Satu valinnasta vuoden 2022 Etelä-Suomen alueen nuorisoseuralaiseksi.  

  • Vuoden Hermanska on Liisa Kuusela-Opas Klaukkalasta  

    Vuoden Hermanska on Liisa Kuusela-Opas Klaukkalasta  

    Vuoden Hermanska on Liisa Kuusela-Opas Klaukkalasta, Uudeltamaalta. Suomen Nuorisoseurojen myöntämä valtakunnallinen tunnustus jaettiin sunnuntaina 3.4.2022 H-kiltapäivien yhteydessä Rovaniemellä. Kuusela-Opas on tehnyt mittavan ja pitkän nuorisoseurauran niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.  

    “Tämä tunnustus tuli minulle yllätyksenä, mutta olen kovin otettu. Olen jo kolmannen polven nuorisoseuralainen. Tätä olen harrastanut koko ikäni”, kertoo Kuusela-Opas. 

    Liisa Kuusela-Opas on syntynyt Kurikassa 1945, mutta muutti jo perheensä mukana vauvana isänsä kotipitäjään Kauhajoelle. Nuorisoseuraura urkeni vuonna 1961, kun hän liittyi isovanhempiensa perustamaan Kokon Nuorisoseuraan, jossa toimi seuran sihteerinä ja harrasti sekä ohjasi kansantanssia. 

    Kuusela-Oppaan tie vei muutaman Helsingissä vietetyn vuoden jälkeen Klaukkalaan 70-luvun alussa, ja hän liittyi miehensä kanssa Klaukkalan Nuorisoseuraan. Tunnustus tuli sikälikin merkittävään aikaan, sillä hänen nykyinen kotiseuransa täyttää tämän vuoden marraskuussa kunnioitettavat 100 vuotta. Liisa Kuusela-Opas on toiminut seurassa varsin monella tasolla: kansantanssiharrastajana ja -ohjaajana, opinto-ohjaajana, varapuheenjohtajana sekä varsinaisena puheenjohtajana. Hän on myös erittäin ahkera talkoolainen. 

    Liisa Kuusela-Opas on vaikuttanut oman seuransa ulkopuolellakin. Hän on toiminut Kalevan Nuorten Uudenmaan piirin johtokunnassa useita kausia. Lisäksi hän on ollut peräti 12 vuoden ajan varapuheenjohtaja Kalevan Nuorten Uudenmaan piirin ja Uudenmaan Nuorisoseurojen Liiton yhteisessä johtokunnassa. Suomen Nuorisoseurojen valtuustossa hän istui kaksi kuusivuotiskautta.  

    H-kilta-toiminta on hänelle varsin tuttua: hän oli kolme vuotta H-killan sihteerinä ja yli 15 vuotta Uudenmaan H-killan varapuheenjohtajana. Liisa Kuusela-Opas on saanut Suomen Nuorisoseurojen kultaisen ansiomerkin vuonna 2006 ja H-arvon 1995. Uudenmaan Hermanskaksi hänet valittiin 2011.  

    Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen.Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä. 

    Lisätietoa 
    Annina Laaksonen 
    pääsihteeri 
    annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi 
    040 726 7450 

  • Vuoden nuorisoseura haastattelussa: ”Pitkäjänteisesti tehty perustyö toi palkinnon Lahteen”

    Vuoden nuorisoseura haastattelussa: ”Pitkäjänteisesti tehty perustyö toi palkinnon Lahteen”

    Suomen Nuorisoseurat nimesi Vuoden Nuorisoseuraksi 2018 Lahden Tanhuujat maaliskuussa. Kunnianosoitus on korkein, jonka yksittäinen seura voi nuorisoseuraliikkeessä saada. Tänä vuonna 80-vuotisjuhlia viettävä Tanhuujat kulkee etunenässä erityisesti lasten kansantanssiryhmien toiminnassa.

    Lahden Tanhuujat on perinteinen nuorisoseura, jonka toimintaa ohjaavat vahvasti nuorisoseurajärjestön arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Seura toimii keskisuuressa kaupungissa ja se on haastavassa kilpailuympäristössä pystynyt säilyttämään merkittävän aseman harrastustoiminnan tarjoajana.

    Lahtelaiset ovat panostaneet lasten ja nuorten kansantanssitoimintaan vahvasti. Harrastajista 75 prosenttia on lapsia ja nuoria. Tanssijoista kasvaa ja kasvatetaan määrätietoisesti myös uusia ohjaajia. Viimeisimmältä kansantanssiohjaajakurssilta valmistui useita uusia apuohjaajia seuraan.

    Suomen Nuorisoseurojen hallitus perusteli Vuoden Nuorisoseuranvalintaansa seuraavin sanoin. Lahden Tanhuujat perustettiin 80 vuotta sitten ja perustamisestaan lähtien seura on ollut esimerkki monelle seuralle ympäri maan. Seura on yksi ensimmäisistä, joka aloitti lasten kansantanssitoiminnan nuorisoseurajärjestössä. Tämä Helvi Jukaraisen perinne elää seurassa edelleen vahvana.

    Kansantanssin lisäksi palkitussa nuorisoseurassa harrastetaan myös sählyä ja pelataan mölkkyä.

    Yllättävän vireää toimintaa

    ”Lahdessa on ollut suhteellisen paljon harrastajia eri ikäryhmissä jatkuvasti. Varsinkin lasten kansantanssiryhmät ovat olleet suosittuja”, kansantanssiopettaja Lotta Terävä kertoo.

    Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneen kansantanssiopettajan mielestä Lahdessa ja sen lähialueilla kansantanssitoiminta on yllättävän vireää. Hän katsoo tilannetta objektiivisesti, koska on opiskellut pitkään Oulussa.

    ”Ouluun on syntynyt viime vuosina uusia ryhmiä ja harrastajamäärät ovat lisääntyneet kansantanssigenressä. Täällä toiminta on ollut taas pitkään aktiivista ja laajaa. Lahdessa on tehty hyvää pohjatyötä, koska täällä on isoja lastenryhmiä. Se takaa vanhempiin kansantanssiryhmiin suuremman määrän harrastajia.”

    Lotta Terävä Säpinä-ryhmänsä kanssa Lahden Tanhuujien treenipaikalla Hannunsalilla.

    Monipuolinen harrastus

    ”Kansantanssi on monipuolinen harrastus. Voit kehittyä siinä yksilönä ja joudut myös aina tekemään yhteistyötä parisi kanssa”, kansantanssiopettaja Terävä toteaa.

    Ryhmät muovautuvat monesti tässä harrastuksessa yhteisöllisiksi, koska harrastuksen mukana ryhmä kasvaa yhdessä useamman vuoden ajan.

    ”On totta, että murrosiässä karsiutuu paljon harrastajia pois. Sen vuoksi olisi keksittävä keinoja, joilla teini-ikäiset harrastajat saataisiin pysymään pidempään harrastuksen parissa.”

    Terävä haluaisi alueellisia yhteistuotantoja lisää.

    ”Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että alueellisia yhteisproggiksia olisi hyvä lisätä saman ikäisten harrastajien kanssa. Isommissa tuotannoissa on ideaa, koska niissä monesti saadaan houkuteltua myös lasten ja nuorten luovuus hienovaraisesti esiin.”

    Terävä rohkaisee yli seurarajojen tapahtuvaan lasten ja nuorten ryhmien yhteistyöhön, koska sitä kautta on mahdollista saada uusia alkuja esimerkiksi uusien tapahtumien muodossa.

    ”Hyvät ideat kannattaa jalostaa siinä yhteisössä, jossa itse toimii.”

    ”Yhteisö, jossa vuorovaikutus on aitoa”

    ”Ensimmäinen vuosi opetustyössä on sujunut todella mukavasti Lahden seudulla. On mukavaa kasvaa lasten ja nuorten kanssa yhdessä eteenpäin,” Terävä sanoo.

    Lahtelaista työnantajaansa uusi kansantanssiopettaja vuorovaikutukselliseksi yhteisöksi, jossa saa ja tulee antaa palautetta.

    ”Tällä on avoin ilmapiiri. Kyllä tällaisessa paikassa viihtyy. Ehkä kansainvälisyyskasvatuksen roolia voisi nostaa Lahdessa. Se innostaa ja motivoi myös lapsiryhmiä, kun pääsee esiintymään kansainvälisille festivaaleille ympäri maailmaa.”

    Kavereita harrastuksen kautta

    Lahtelainen Viivi Elomaa aloitti kansantanssiharrastuksen kolmevuotiaana. Nyt jo 9 -vuotias tyttö tanssii Säpinä -ryhmässä. Viivi on löytänyt harrastuksensa myötä paljon uusia kavereita.

    ”Olen aina rakastanut tanssimista ja meillä on tosi hauskaa Säpinässä. Tässä ryhmässä on vaan tyttöjä. Lotta ohjaa meitä ja sillä on aina hyviä ideoita. Sen lisäksi hän on tosi reilu.”

    Täti houkutteli Roosa Kuisman mukaan kansantanssiharrastukseen kuusi vuotta sitten. Enää ei esiintyminen jännitä häntä ollenkaan.

    ”Tämä on ollut mukava harrastus ja olemme tanssineet yhdessä jo monta vuotta, vaikka minä olen 9 -vuotias. Viime vuonna olimme luokittelussa kultasarjassa. Se oli todella hieno juttu.”

    Äiti vei ensimmäiselle tanssitunnille

    ”Olin 4- vuotias, kun äiti vei minut ensimmäiselle tanssitunnille. Poikapari löytyi heti ja tanssimme yhdessä seuraavat 11 vuotta. Kun poika lopetti kansantanssin, niin minä jatkoin aikuisryhmässä”, toiminnanohjaaja Päivi Semeri kertoo.

    Semerin molemmat vanhemmat harrastivat kansantanssia ja sen vuoksi harrastus löytyi niin sanotusti luonnollisesti. Aviomies, parhaat ystävät sekä lasten kummit Semeri on löytänyt tämän yhteisön kautta

    ”Lapsuuden harrastuksesta on tullut minulle elämäntapa. Olen ollut seurassa toiminnanohjaajana yli 20 vuotta. Sen lisäksi olen ohjannut lasten ja nuorten ryhmiä sekä istunut johtokunnassa vuosia. Olen siis saanut aika paljon harrastukseni myötä. Enemppää ei voi oikein toivoa.”

    Lahdessa oli 1980 -luvulla kansantanssibuumi ja Lahden Tanhuujissa oli parhaimmillaan 1000 harrastajaa.

    ”Tänä päivänä Lahdessa voi harrastaa erilaisia tanssilajeja ja kilpailu on kovaa. On hienoa, että meillä on vielä yli 200 kansantanssijaa harrastustoiminnassa mukana. Hiphopit ja houset ovat ajan ilmiöitä, mutta kansantanssi on osa suomalaista perinteen siirtämistä jälkipolville.”

    Lahden Tanhuujien toiminnanohjaaja Päivi Semeri ja tanssija Mikko Semeri.

     

    Ujosta puupökkelöstä parkettien parhaimmistoon

    ”Isäni, joka on yksi Lahden Tanhuujien perustajajäseniä, innostui ohjaamaan lapsillensa laulu- ja tonttuleikkejä kotina. Ei hän liioin kysellyt lastensa innostusta asiaan. Tätä kautta olen itse löytänyt kansantanssiharrastuksen”, lahtelainen Mikko Semeri kertoo.

    Tästä ryhmästä muodostui hieman myöhemmin Semerin kuutoset, ensimmäinen lapsiryhmä Suomeen.

    ”Nuorisoseurayhteisö on ollut hieno kasvuympäristö minulle. Harrastus on tuottanut minulle aina iloa. Olen löytänyt tässä yhteisössä paljon kavereita ja ystäviä.”

    Semeri on kiitollinen siitä, että ujosta puupökkelöstä on tullut vuosikymmenten saatossa parkettien parhaimmistoa hyvän harrastuksen myötä.

    ”Ensimmäiset 20 vuotta harrastin kansantanssi Möysän Nuorisoseurassa ja Harjulan kansanopistolla. Parikymppisenä löysin Lahden Tanhuujat ja sen jälkeen se on ollut kotipesäni. Voin rehellisesti sanoa, että aikuisiällä kansantanssi on ollut hyvä kuntoilumuoto. Myös koordinaatiokyvyn ylläpito on tärkeä asia tällaiselle seniorille.”

    Aktiivisena ja luovana urheilumiehenä Semeri oli pitkään mukana myös seuran urheilutoiminnassa.

    ”Aloitimme tämän yhteisön kanssa MM -Mölkyn Lahdessa. Näitä kilpailuja oli hauska olla järjestämässä.”

  • Vuoden nuorisoseura 2018 on Lahden Tanhuujat!

    Vuoden nuorisoseura 2018 on Lahden Tanhuujat!

    Suomen Nuorisoseurat on nimennyt Vuoden Nuorisoseuraksi 2018 Lahden Tanhuujat. Kunnianosoitus on korkein, jonka seura voi nuorisoseuraliikkeessä saada. Tänä vuonna 80-vuotisjuhlia viettävä Tanhuujat kulkee etunenässä erityisesti lasten kansantanssiryhmien toiminnassa. Lisäksi Kerkkoon ja Ylihärmän nuorisoseuroille myönnettiin yhteisöllisyyden erityismaininnat. Tunnustukset julkistettiin Nuorisoseurapäivän juhlassa 18.3. Ristiinassa.

    Lahden Tanhuujat on perinteinen nuorisoseura, jonka toimintaa ohjaavat vahvasti järjestön arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Seura toimii suuressa kaupungissa ja on haastavassa kilpailuympäristössä pystynyt säilyttämään merkittävän aseman harrastustoiminnan tarjoajana.

    Lahden Tanhuujat ovat panostaneet lasten ja nuorten kansantanssitoimintaan vahvasti: harrastajista 75 % on lapsia ja nuoria. Tanssijoista kasvaa ja kasvatetaan määrätietoisesti myös uusia ohjaajia. Viimeisimmältä kansantanssiohjaajakurssilta valmistui useita uusia apuohjaajia seuraan.

    Lahden Tanhuujien nuoria tanssijoita Tanssirallissa vuonna 2016.

    ”Lahden Tanhuujat perustettiin 80 vuotta sitten ja perustamisestaan lähtien seura on ollut esimerkki monelle seuralle ympäri maan,” kommentoi Suomen Nuorisoseurojen hallitus valintaansa. ”Seura on yksi ensimmäisistä, joka aloitti lasten kansantanssitoiminnan nuorisoseurajärjestössä. Tämä Helvi Jukaraisen perinne elää seurassa edelleen vahvana.”

    Kansantanssin lisäksi seurassa harrastetaan myös sählyä ja pelataan mölkkyä.

    Tanhuujissa tehdään muutakin kuin tanssitaan. Muun muassa pelataan mölkkyä.

    Lahden Tanhuujista sanottua:

    Itsekin Lahden Tanhuujissa tanssineena voin todeta sen olevan paras!

    Lahden tanhuujat, toimintaan mukaan pääsee jo vauvasta alkaen. Ja tasokasta tanssiriemua on mahdollista harrastaa vielä eläkeikäisenäkin. Koko perheen juttu. Mahdollista myös osallistua toimintaan urheilunsaralla; sählyä ja mölkkyä ? Reipas ja tanssiva nuorisoseura keskellä kaupunkia ???

    Lahden tanhuujat ehdottomasti. Aktiivinen ja kasvava seura

    Ja vist Lahtis jengen är best.ja hopsan heissan fralle frale raa til alla..

    Lahden Tanhuujat.

    Yhteisöllisyyden erityismaininnat 

    Vuoden nuorisoseuran lisäksi Suomen Nuorisoseurat myönsi myös yhteisöllisyyden erityismaininnat Kerkkoon ja Ylihärmän nuorisoseuralle.

    Vuoden nuorisoseura

    Suomen Nuorisoseurojen hallitus nimeää vuosittain Vuoden Nuorisoseuran, joka julkistetaan Marian päivänä valtakunnallisessa nuorisoseurapäivän pääjuhlassa.  Valinta tehdään toiminnan laadun ja laajuuden perusteella kiinnittäen huomiota erityisesti lapsiin ja nuoriin. Toiminnassa on näyttävä Nuorisoseurojen arvot osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Seuran merkittävyys omalla alueella ja innovatiivisuus otetaan myös huomioon päätöstä tehdessä.