Kategoria: Seuratoiminta

  • On aika palkita nuorisoseuralaisia ja -seuroja! Ehdota vuoden 2027 tunnustusten saajia

    On aika palkita nuorisoseuralaisia ja -seuroja! Ehdota vuoden 2027 tunnustusten saajia

    Suomen Nuorisoseurat palkitsee vuosittain ansioituneita henkilöitä, jäsenyhdistyksiä ja toimintoja valtakunnallisilla tunnustuksilla. Palkittavat valitaan yleisön edotusten perusteella, joten nyt on aika vaikuttaa!

    Vuonna 2027 palkitaan ensimmäistä kertaa Vuoden tapahtuma. Tunnustuksella halutaan nostaa esiin paikallisten nuorisoseurojen järjestämiä tapahtumia, jotka tuovat ihmisiä yhteen, vahvistavat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä toteuttavat nuorisoseuratoiminnan arvoja omalla innostavalla tavallaan. 

    Vuoden tapahtuma voi olla suuri tai pieni, uusi tai jo pitkään järjestetty. Se voi olla esimerkiksi kulttuuri-, liikunta-, kylä-, perhe- tai nuorten tapahtuma, juhla, festivaali, tempaus tai aivan uudenlainen tai omalaatuinen tapahtumakonsepti. Olennaista ei ole tapahtuman koko, vaan sen merkitys osallistujille, yhteisölle ja nuorisoseuratoiminnalle. 

    Ehdota palkittavia 8.11. mennessä

    Kaikilla nuorisoseurojen jäsenillä ja jäsenyhdistyksellä on oikeus ehdottaa palkittavia. Ehdotukset tehdään Vuoden tunnustukset – sivun kautta. Ehdotukset on jätettävä viimeistään 8.11.2026.

    Palkintokategoriat ovat: 

    • Vuoden Nuorisoseura 
    • Vuoden nuorisoseuralainen 
    • Vuoden nuori nuorisoseuralainen
    • Vuoden ohjaaja 
    • Vuoden Hermanni 
    • Vuoden tanssiteko 
    • Vuoden teatteriteko 
    • Vuoden vastuullisuusteko
    • Vuoden tapahtuma

    Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavista ja tunnustukset jaetaan eri tilaisuuksissa alkuvuoden 2027 aikana. Vuoden tanssiteko ja Vuoden ohjaaja palkitaan tammikuussa Eläköön Folk! -gaalassa Folklandia -risteilyllä. Vuoden Nuorisoseura, nuorisoseuralainen, nuori nuorisoseuralainen ja vastuullisuusteko jaetaan Nuorisoseurapäivän juhlassa maaliskuussa. Juhlan järjestää aina edellisvuoden Vuoden Nuorisoseura, joka vuonna 2026 oli Vehmasmäen Nuorisoseura.

    Vuoden Hermanni nimetään valtakunnallisilla H-kiltapäivillä. Vuoden teatteriteon ja Vuoden tapahtuman palkitsemisen ajankohdista tiedotetaan myöhemmin.

    Listaus edellisvuosien tunnustuksien saajista löytyy Palkitut-sivulta.

  • Etelä-Suomen seurat kokoontuvat syksyn alueellisissa tapaamisissa 

    Etelä-Suomen seurat kokoontuvat syksyn alueellisissa tapaamisissa 

    Etelä-Suomen nuorisoseurojen alueelliset seuratapaamiset ovat jälleen käynnistyneet syksyllä 2026. Tapaamisissa kokoonnutaan yhteen vaihtamaan kuulumisia, jakamaan kokemuksia ja saamaan vertaistukea arjen seuratoimintaan. Samalla pysähdytään pohtimaan vapaaehtoistoiminnan merkitystä ja sitä, mikä meitä innostaa toimimaan nuorisoseuroissa. 

    Syksyn tapaamiskierros aloitettiin Tuusulasta keskiviikkona 2.9. Ensimmäisessä tapaamisessa päästiin jälleen tärkeiden asioiden äärelle: mitä seuroille kuuluu juuri nyt, millaisia onnistumisia ja haasteita toiminnassa on ollut ja millaisia ajatuksia muilla seuratoimijoilla on samankaltaisista tilanteista. 

    Keskiviikkona 9.9. kokoonnuttiin Kanteleen Nuuttien laavulle. Luonnon keskellä oli hyvä vaihtaa ajatuksia rennossa tunnelmassa ja kuulla, mitä eri seuroissa tapahtuu. Alueellisissa tapaamisissa parasta onkin usein se, että omia kokemuksia ei tarvitse pohtia yksin. Toisilta seuroilta voi saada uusia näkökulmia, käytännön vinkkejä ja ennen kaikkea vahvistusta siihen, että samanlaisten kysymysten kanssa painitaan muuallakin. 

    Syyskuinen ilta ehti jo pimentyä Kanteleen Nuuttien laavulla, kun yhdessä pohdittiin motivaatiotekijöitä. Laavu oli oikein toimiva ja tunnelmallinen tapaamispaikka!

    Mitä kuuluu seuroille? 

    Seurojen kuulumiset ovat tapaamisten tärkeä perusta. Jokaisella seuralla on oma tilanteensa, mutta samalla monia yhdistäviä teemoja. Vapaaehtoisten löytäminen, toiminnan pyörittäminen, uusien ihmisten innostaminen mukaan ja seuratoiminnan jatkuvuuden turvaaminen ovat asioita, joita pohditaan yhdessä. 

    Tapaamisissa vaihdetaan myös liiton ajankohtaisia kuulumisia ja keskustellaan siitä, mitä juuri nyt tapahtuu nuorisoseurakentällä. Ajankohtaisten asioiden lisäksi tärkeää on kuitenkin antaa aikaa keskustelulle – sille, että seuratoimijat voivat jakaa omia kokemuksiaan ja kuulla muiden ajatuksia.

    Mikä motivoi vapaaehtoisuuteen? 

    Tänä syksynä tapaamisissa pysähdytään myös motivaation äärelle. Yhdessä käydään läpi motivaatiokortteja ja pohditaan, mikä saa ihmiset lähtemään mukaan nuorisoseurojen vapaaehtoistoimintaan. 

    Mikä saa meidät käyttämään omaa aikaamme yhteisen toiminnan hyväksi? Onko tärkeintä yhdessä tekeminen, mahdollisuus vaikuttaa, uuden oppiminen, ystävät ja yhteisö vai tunne siitä, että omalla tekemisellä on merkitystä? 

    Motivaatiokorttien avulla näitä asioita voidaan tarkastella yhdessä ja huomata, että ihmiset motivoituvat eri asioista. Yhdelle tärkeintä voi olla yhteisöllisyys, toiselle lasten ja nuorten hyväksi toimiminen ja kolmannelle mahdollisuus toteuttaa itseään tai oppia uusia taitoja. Kun ymmärrämme paremmin sekä omia että muiden motivaatiotekijöitä, voimme myös miettiä, miten seuroissa voitaisiin tarjota erilaisille vapaaehtoisille sopivia tapoja osallistua. 

    Tapaamiskierros jatkuu 

    Syksyn alueelliset tapaamiset jatkuvat vielä usealla paikkakunnalla. Sysmän-Hartolan alueen tapaaminen järjestetään maanantaina 21.9. Lisäksi vuorossa ovat Kuhmoisten alue sekä Lahden ja pääkaupunkiseudun tapaamiset loka–marraskuussa. 

    Alueelliset tapaamiset ovat ennen kaikkea kohtaamisen paikkoja. Niissä ei tarvitse tulla valmiiden vastausten kanssa – riittää, että tulee mukaan omana itsenään ja jakaa ajatuksia muiden kanssa. Kun kokemuksia, onnistumisia ja haasteita voidaan jakaa yhdessä, jokainen seura voi saada jotain mukaansa omaan toimintaansa. 

    Syksyn kierroksella kulkeekin mukana tärkeä ajatus: seuratoimintaa tehdään yhdessä, ja myös vapaaehtoisten motivaatioista kannattaa puhua yhdessä. Yhdessä keskustellen löytyy usein uusia tapoja innostaa ihmisiä mukaan ja pitää yllä sitä voimaa, joka tekee nuorisoseuroista eläviä yhteisöjä. 

  • Seurantalojen korjausavustushaku on auki syyskuun ajan

    Seurantalojen korjausavustushaku on auki syyskuun ajan

    Seurantalojen korjausavustuksia voi hakea Suomen Kotiseutuliiton sähköisessä palvelussa 1. syyskuuta lähtien aina 30. syyskuuta 2026 kello 16 asti. Nyt haettavien avustusten käyttöaika päättyy vuoden 2029 loppuun.

    Avustuksella on tarkoitus säilyttää seurantalojen kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusperintöä, mahdollistaa niiden erityispiirteet säilyttävä korjaaminen ja käytettävyyttä parantavat välttämättömät muutostyöt. Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti perinteisten, vakiintuneessa käytössä olevien seurantalojen korjaustöihin. Avustusta voivat hakea seurantaloa ylläpitävät rekisteröidyt yleishyödylliset yhdistykset ja oikeustoimikelpoiset yhteisöt (säätiöt, yhtiöt, osuuskunnat tms.).

    Avustusten jakamisessa kiinnitetään huomiota talon kulttuurihistorialliseen arvoon sekä kansalaistoiminnan kokoontumistilojen tarpeeseen alueella. Ratkaisevassa osassa avustuksia myönnettäessä ovat hyvät korjaussuunnitelmat.

    Avustusten myöntämisen edellytyksenä on, että eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahan talousarviossaan. Vuonna 2026 korjausavustusta myönnettiin 65 seurantaloa ylläpitävälle yhteisölle yhteensä 502 000 euroa.

    Neuvontaa hakijoille

    Kotiseutuliitto järjestää avustuksen hakijoille neuvontawebinaarin 9. syyskuuta. Webinaarissa kerrotaan, miten korjausavustusta haetaan ja mitä liitteitä hakemukseen tarvitaan. Ilmoittaudu mukaan webinaariin viimeistään 8. syyskuuta.

    Seurantalot ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuriperintöä

    Seurantalo on yhteisnimitys erilaisten aatteellisten yhdistysten kokoontumistiloikseen rakentamista taloista. Vanhimmat talot on rakennettu 1880-luvulla. Kaikkiaan erilaisia seurantaloja on Suomessa noin 2 500. Niiden ylläpito ja säilyttäminen on kansallisesti merkittävä haaste, josta vastaavat usein paikalliset yhdistykset talkootyönä.

    Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut seurantalojen korjausavustuksen jakamisen Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Avustusten myöntämisestä päättää Suomen Kotiseutuliiton hallitus Seurantaloasiain neuvottelukunnan lausunnon perusteella. Suomen Nuorisoseurat on mukana neuvottelukunnassa. Päätöksistä ilmoitetaan hakijoille huhtikuussa 2027.

  • Lähes 100 000 kävijää Etelä-Suomen nuorisoseurojen tapahtumissa vuonna 2025

    Lähes 100 000 kävijää Etelä-Suomen nuorisoseurojen tapahtumissa vuonna 2025

    Etelä-Suomen alueellisessa nuorisoseurafoorumista 21.3. Lahdessa pohdittiin, mikä motivoi nuorisoseuralaisia järjestämään tapahtumia. Yhteisesti todettiin, että tapahtumat on yksi nuorisoseuratoiminnan kulmakivi. Etelä-Suomen alueen 94 nuorisoseurassa järjestettiin vuoden 2025 toimintatietojen mukaan 1691 tapahtumaa ja niihin osallistui 93 342 henkilöä!

    Yhteisöllinen toiminta on tapahtumien kulmakivi

    Yhteisölliseen toimintaan osallistumista ohjaa ennen kaikkea kokemus merkityksellisyydestä ja oman tekemisen vaikutuksista. Ihmisille on tärkeää nähdä konkreettisesti, miten heidän panoksensa vaikuttaa muihin, erityisesti lapsiin ja nuoriin. Mahdollisuus toimia turvallisena aikuisena ja roolimallina vahvistaa tunnetta siitä, että oma tekeminen on arvokasta. Samalla motivaatio syntyy myös halusta antaa takaisin – tarjota muille samanlaisia kokemuksia, joita on itse saanut aiemmin nuorisoseuratoiminnassa. Toimintaan osallistuminen nähdään keinona mahdollistaa harrastuksia ja yhteisöllisyyttä myös tuleville sukupolville.

    Yhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet ovat keskeisiä tekijöitä, jotka sitouttavat ihmisiä toimintaan. Monille tärkeää on, että mukana saa olla omana itsenään ilman ulkoisia rooleja tai paineita. Yhteinen kiinnostuksen kohde yhdistää ihmisiä ja luo ympärille pysyvän, tutun porukan, joka osallistuu toimintaan vuodesta toiseen. Tämä jatkuvuus lisää turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa yhteenkuuluvuutta. Samalla on toki varmistettava, että myös uudet ihmiset otetaan mukaan tuttuun porukkaan. Yhdessä tekeminen tarjoaa mahdollisuuden oppia uutta, kehittää taitoja ja jakaa osaamista muiden kanssa, mikä lisää toiminnan mielekkyyttä.

    Tapahtumat harrastuksen tukena

    Nuorisoseuroissa toimintaan osallistumista tukevat perinteisesti myös harrastuksen tarjoamat konkreettiset hyödyt ja kokemukset. Talkootyö voi helpottaa harrastamisen kustannuksia, mutta vielä tärkeämpiä ovat elämykset, onnistumisen kokemukset ja mahdollisuus osallistua esimerkiksi tapahtumiin tai kansainväliseen toimintaan. Yhteiset tapahtumat, kuten esitykset, kilpailut tai muut tilaisuudet, tuovat iloa sekä osallistujille että järjestäjille. Hauskuus ja rentous ovatkin keskeisiä motivaatiotekijöitä – toiminnan ei tarvitse olla vakavaa ollakseen merkityksellistä.

    Uusia ihmisiä mukaan tapahtumien tekemiseen

    Osallistumisen helppous vaikuttaa erityisesti uusien ihmisten mukaan tuloon. Matala kynnys, kuten mahdollisuus osallistua lyhytaikaisesti tai kertaluonteisesti sekä toiminnan maksuttomuus tai vaivattomuus, madaltavat aloituskynnystä. Lisäksi mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön ja kehitykseen lisää sitoutumista. Nuorisoseurojen jäsenyys tarjoaa paitsi yhteisöön kuulumisen tunteen myös konkreettisia jäsenhyötyjä, kuten etuja ja osallistumismahdollisuuksia, joita monet pitävät tärkeinä. Nuorisoseurojen kannattaakin miettiä, millaisia jäsenetuja jäsenilleen tarjoaa.

    Toiminnan kehittäminen

    Motivaatiota vahvistaa myös halu ylläpitää ja kehittää toimintaa pitkällä aikavälillä. Erityisesti pienissä yhteisöissä ja kylissä toiminta koetaan merkittäväksi koko alueen elinvoiman kannalta. Nuorisoseuralaiset haluavat varmistaa, että harrastusmahdollisuudet säilyvät ja kehittyvät myös tulevaisuudessa. Samalla toiminta tarjoaa tilaa omien kiinnostusten toteuttamiselle, mikä tuo uusia ideoita ja houkuttelee mukaan erilaisia osallistujia. Tuttu rooli ja selkeät tehtävät lisäävät turvallisuutta ja helpottavat sitoutumista, erityisesti silloin kun osallistuminen jatkuu vuodesta toiseen.

    Yhteenvetona voidaan todeta, että motivaatio syntyy monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Merkityksellisyys, yhteisöllisyys, oppiminen, hauskuus ja osallistumisen helppous muodostavat kokonaisuuden, joka houkuttelee mukaan ja pitää ihmiset toiminnassa. Kyse ei ole yksittäisestä syystä, vaan kokonaisvaltaisesta kokemuksesta, jossa henkilökohtaiset, sosiaaliset ja yhteisölliset tekijät kietoutuvat yhteen.

  • Yhdessä tekemisen voimaa – mitä vapaaehtoisuus merkitsee nuorisoseuralaisille? 

    Nuorisoseurojen toiminta rakentuu ihmisten yhteisestä tekemisestä, halusta vaikuttaa ja rakkaudesta omaan yhteisöön. Tuoreen kyselyn perusteella vapaaehtoistoiminta koetaan seuratoiminnassa erittäin myönteisenä, merkityksellisenä ja palkitsevana osana elämää. 

    “Tulen kökkään niin kauan kuin jaksan.” 
    “Tunnen, että minut halutaan pitää mukana.” 

    Vapaaehtoistyö on iloa, yhteisöllisyyttä ja kasvua 

    Nuorisoseuroissa toimivat vapaaehtoiset kuvaavat toimintaansa ennen kaikkea ilon ja yhteisöllisyyden lähteenä. Toiminta tuo mukanaan ystäviä, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mahdollisuuden oppia jatkuvasti uutta. Monelle se on myös tärkeä hyvinvoinnin lähde ja tapa antaa takaisin yhteisölle, joka on aiemmin tarjonnut harrastuksia ja elämänsisältöä. 

    Moni kertoo kasvaneensa vapaaehtoisuuteen lapsesta saakka – vanhempien, harrastusten tai nuorisoseuraperinteiden myötä. Seurojen pitkä historia näkyy edelleen vahvana jatkumona: haluna pitää kylät elinvoimaisina, ylläpitää kulttuuriperintöä ja luoda harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. 

    Vapaaehtoisten ääni: kiitoksen ja arvostuksen voima 

    Suurin osa vastaajista kokee, että heidän panostaan arvostetaan ja kiitetään, mutta moni muistuttaa, että arjen kiitoksella on erityinen merkitys. Pieni sana “kiitos”, henkilökohtainen huomio, yhteinen kahvihetki tai kiitosjuhla koetaan tärkeiksi tavoiksi osoittaa arvostusta. 

    “Arkipäiväisissä jutuissa, ohimennen muistettaisiin kiittää pienistäkin asioista.” 
    “Pullakahvit ja arvostus riittävät.” 

    Kiitoksen kulttuuri vahvistaa yhteisöä ja saa vapaaehtoiset jatkamaan tärkeää työtään entistä innostuneempina. 

    Sitoutuneita tekijöitä, mutta huoli tulevaisuudesta 

    Vapaaehtoiset näkevät tulevaisuutensa pääosin valoisana ja aikovat jatkaa mukana niin pitkään kuin jaksavat. Moni kuitenkin tunnistaa ikääntymisen ja kuormituksen rajoittavan osallistumista tulevaisuudessa. Siksi suurin yhteinen toive on selkeä: nuorempia ja uusia vapaaehtoisia tarvitaan mukaan. Vapaaehtoiset toivovat myös, että vastuita ja tehtäviä jaettaisiin useammille, jotta tekeminen pysyy mielekkäänä ja kestävämpänä. 

    Tulevaisuuden eväät: yhteisöllisyyttä, tukea ja kiitosta 

    Kyselyn perusteella nuorisoseurojen vapaaehtoistoiminta on vahvaa, elävää ja merkityksellistä, mutta sen jatkuvuus tarvitsee: 

    • uusia toimijoita ja matalan kynnyksen mahdollisuuksia tulla mukaan, 
    • parempaa jaksamisen ja kuormituksen tukea, 
    • sekä kiitoksen ja arvostuksen kulttuuria, joka näkyy arjessa. 

    “Vapaaehtoistyö on yhteisöllistä – ja se antaa enemmän kuin ottaa.” 

    Lisätiedot

    Vapaaehtoistoiminnan kyselyyn vastasi 147 järjestön eri tasoilla toimivaa vapaaehtoista. Vastauksia saatiin kaikista nuorisoseuramaakunnista ja selvä enemmistö oli + 40-vuotiaita naisia. Vastaajista yli puolet oli korkeakoulutuksen suorittaneita. Kyselyn analysoinnissa on hyödynnetty tekoälyä.

    Kyselyn tulos vahvistaa käsitystä pitkäjänteisestä sitoutumisesta Nuorisoseurojen toimintaan, sillä useat vastaajat olivat toimineet järjestössä jo pitkään. Vapaaehtoistoiminnan kehittämistä jatketaan tulosten perusteella. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille! 

    Lisätietoja antaa aluetyön johtaja Henna Liiri: henna.liiri@nuorisoseurat.fi, puh. 044 207 3072. 

    Kaipaatko tukea oman nuorisoseurasi vapaaehtoistoiminnan johtamiseen? Tutustu vapaaehtoistoiminnan sivustoon, joka on luotu tukemaan vapaaehtoistoimintaa paikallisissa nuorisoseuroissa organisoivien arkea:  www.nuorisoseurat.fi/vapaaehtoistoiminta 

  • Hanna-Maija Perttola on valittu Etelä-Suomen vuoden nuorisoseuralaiseksi 2025

    Hanna-Maija Perttola on valittu Etelä-Suomen vuoden nuorisoseuralaiseksi 2025

    Hanna-Maija Perttola on valittu Etelä-Suomen vuoden nuorisoseuralaiseksi seuraavin perustein (Pornaisten Pohjoisen Nuorisoseuran perustelut):

    Hanna-Maija eli Hannis on Pornaisten Pohjoisen Nuorisoseuran toiminnan ahkera ja monipuolinen toimija. Hän on jo vuosia toiminut muun muassa johtokunnan jäsenenä, kesäteatterin tuottajana ja organisoinut lasten harrastustoimintaa. Lisäksi hän toimii nuorisoseurassa Vintiö -hankkeen vastuuhenkilönä.

    Hannis on ahkera talkoolainen ja idearikas toiminnan kehittäjä. Hän pyörittää Pornaisten Pohjoista Nuorisoseuraa intohimolla, kunnianhimoisesti ja sydämellä. Hän on kuulunut nuorisoseuraan nuoruusvuosistaan lähtien ja ollut jo alusta lähtien monessa mukana; muun muassa vetänyt kerhotoimintaa ja kursseja sekä Luova Lava -leirejä. Hanniksen sydän sykkii nuorisoseuratyölle! Ilman Hannista Pornaisten Pohjoisesta Nuorisoseurasta puuttuisi todella iso pala, ahkera työmyyrä sekä aina iloinen ja kaikille ystävällinen toimija.

    Vuoden nuorisoseuralainen -tunnustus ojennettiin tänään Hanna-Maijalle Pornaisissa. Tunnustuksen saajan on päättänyt alueemme valtuutetut Anu Toropainen ja Hilma Vaara.

    ONNEA HANNIS!

  • Vapaaehtoinen, vastaa kyselyyn!

    Vapaaehtoinen, vastaa kyselyyn!

    Toimitko Nuorisoseuran sihteerinä, somevastaavana, seurantalon talkoolaisena tai vapaaehtoisena ohjaajana? Kartoitamme vapaaehtoistoiminnan tilaa Nuorisoseuroissa – vastaa kyselyyn! 

    Vapaaehtoistoiminnan tukeminen ja kehittäminen on yksi järjestön tehtävistä. Kehitystyö lähtee liikkeelle nyt toteutettavalla vapaaehtoistoiminnan tilaa ja vapaaehtoisina toimivien kehittämisajatuksia kartoittavalla kyselyllä.

    Kyselyn kautta saamme vertailuaineistoa vuoden 2018 laajaan vapaaehtoistoimintaa nuorisoseurajärjestössä kartoittaneeseen selvitykseen sekä tietoa kehityskuluista ja tukitarpeista tässä ajassa.

    Verkkokyselyyn pyydämme vastauksia eri tehtävissä toimivilta vapaaehtoisilta – olit sitten seurasi kuski, siivoaja, ohjaaja tai luottamushenkilö – toivomme juuri sinun tarttuvan tähän.  

    Kyselyyn vastaaminen tapahtuu anonyymisti ja vie noin 10-15 min aikaa. Kysely on auki elokuuhun saakka. 

    Lisätiedot

    Henna Liiri, johtaja alueellinen työ
    henna.liiri@nuorisoseurat.fi, puh. 044 207 3072 

  • Nuorisoseurojen kestävän kehityksen toimintaohjelma on julkaistu

    Nuorisoseurojen kestävän kehityksen toimintaohjelma on julkaistu

    Nuorisoseurat on mukana Agenda 2030 –ohjelman toteutuksessa, jonka myötä on luotu koko järjestön yhteinen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Ohjelman on tarkoitus toimia työkaluna kaikilla toiminnan tasoilla Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumiseksi. Toiminnan lähtökohtana ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydelle kestävät valinnat.

    Agenda 2023 ohjaa maiden kestävää kehitystä

    Agenda 2030 on kaikkien maiden kestävän kehityksen työtä ohjaava globaali toimintaohjelma. Vuonna 2015 YK:ssa sovittu ohjelma sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

    Vastuu Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamisesta on maiden hallituksilla. Osana toimeenpano-ohjelmaa hallitukset ovat sitoutuneet laatimaan kansalliset suunnitelmat siitä, miten Agenda 2030:n tavoitteet saavutetaan, ja raportoimaan toimeenpanotyön edistymisestä YK:lle.

    Miten Agenda2030 liittyy Nuorisoseuroihin?

    Suomen hallituksen ohella myös yrityksillä, tutkimuksella ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on merkittävä rooli tavoitteiden toimeenpanossa.

    Nuorisoseurojen vision mukaisesti nuorisoseurayhteisö on vastuullinen ja mukaan ottava yhteisöjen tulevaisuuden rakentaja. Strategiassamme nostamme esiin, että kestävä kehitys on nuorisoseuratoiminnan keskiössä ja nuorisoseuratoiminnan lähtökohtina ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydelle kestävät valinnat. Haluamme tarkastella myös toimintamme hiilineutraaliuden edistämistä.

    Nuorisoseurojen yhteinen toimintaohjelma

    Nyt julkaistu kestävän kehityksen toimintaohjelma on suunnattu kaikille nuorisoseuroille. Tavoitteena on, että ohjelmaan kirjattuja toimenpiteitä toteutetaan niin liitto-, alue- kuin paikallistasolla.

    Ohjelmasta löytyy konkreettisia toimenpiteitä kaikkiin Agenda2030 -tavoitteisiin liittyen, joilla voi helposti edistää nuorisoseurojen kestävää kehitystä ja vastuullisuutta. Kokonaisuus sisältää myös kestävän kehityksen toimintasuunnitelman, jonka avulla voi tarkistaa mitä omassa nuorisoseurassa jo tehdään ja mihin voisi vielä panostaa.

    Lataa materiaalit alta:

    Nuorisoseurojen kestävän kehityksen toimintaohjelma (pdf)

    Toiminnan suunnittelulomake (pdf)

    Materiaalit löytyvät myös työkalupakin vastuullisuus-osiosta.

  • Melitta Tyyskä on Etelä-Suomen vuoden Nuorisoseuralainen 2024

    Melitta Tyyskä on Etelä-Suomen vuoden Nuorisoseuralainen 2024

    Kerkkoon Nuorisoseuran sihteeri ja taloudenhoitaja Melitta Tyyskä on valittu Nuorisoseurat Etelä-Suomen vuoden 2024 Nuorisoseuralaiseksi. Melitta on ollut nuoresta saakka aktiivisena osallistujana ja talkoolaisena monenlaisissa seuran toiminnoissa, tapahtumissa ja talkoissa. Melitan iloisuus, ystävällisyys, idearikkaus, luovuus, kädentaidot, joustavuus ja auttamisenhalu ovat vertaansa vailla.

    Melitan mukaan parasta nuorisoseuratoiminnassa on yhteenkuuluvaisuus. Seurassa ja toiminnassa puhalletaan yhteen hiileen, tehdään kaikkea hullua, mitä yhdessä ideoidaan. Melitan mukaan järjettömältä kuulostava asia muuttuu järjelliseksi kuten Kerkkoon omat Oktoberfest-festivaalit syksyisin. Melitta on oman seuransa tapahtumajyrä erityisesti aikuisten tapahtumista.

    Melitta on kolmannen polven nuorisoseuralainen. Mummo ja pappa ovat olleet rakentamassa Kerkkoon nuorisoseurantaloa. Melitalla on halu ja ”velvollisuus” hoitaa seuran toimintaa, että nuorisoseuraperinne jatkuu.  

    Onnea Melitta Tyyskä vuoden nuorisoseuralainen valinnasta!

    Lisää Kerkkoon Nuorisoseuran toiminnasta voit lukea täältä.

    Valinnan tekivät Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston Etelä-Suomen edustajat Johanna Hakala ja Anni Lång tulleiden ehdotusten pohjalta.

  • Etelä-Suomen vuoden Nuorisoseura 2024 on Riihimäen Kansantanssijat

    Etelä-Suomen vuoden Nuorisoseura 2024 on Riihimäen Kansantanssijat

    Esityksiä palvelutaloissa, kauppakeskuksessa, päiväkodeissa sekä erilaisissa tilaisuuksissa. Riihimäen Kansantanssijat vievät kulttuurihyvinvointia, tanssin riemua ja kansallispukujen loistoa erilaisiin laitoksiin ja paikkoihin useita kertoja vuodessa. Kansantanssin ilo näkyy seuran toiminnassa ja yhdistys tekee Riihimäellä merkittävää nuorisoseuratoimintaa. Uutteralla talkoohengellä seura on saanut ostettua itselleen oman toimitilan, Tanhutuvan. Tanhutuvan seinillä näkyy Riihimäen kansainvälisen toiminnan rikkaus. On lahjoja ja lautasia eri puolilta maailmaa. Eikä kansainvälisyys ole mihinkään kadonnut. Ensi kesänä, heinä-elokuun vaihteessa 31.7-4.8. Riihimäellä järjestetään perinteiset kansainväliset kansatanssijuhlat, joihin tulee vieraita ainakin Saksasta ja Latviasta.

    Riihimäen Kansantanssijat tarjoavat toimintaa kaikenikäisille. Pienimmät toimijat toimivat aikuinen-lapsiryhmissä ja ryhmiä on aikuisryhmiin saakka. Upeaa on, että seura on tarjonnut vapaaoppilaspaikkoja Ukrainasta tulleille perheille tanssiharrastuksen pariin.

    Seuraavan kerran kansantanssia voi nähdä seuran kevätjuhlassa 23.5. Tervetuloa katsomaan!

    Lisätietoja seuran toiminnasta https://www.kansantanssijatriihimaki.fi

    Valinnan Etelä-Suomen vuoden 2024 Nuorisoseurasta tekivät Nuorisoseurojen valtuuston Etelä-Suomalaiset jäsenet Johanna Hakala ja Anni Lång.