Santeri Alkion kasvatusajattelusta on tehty sähköinen julkaisu. Tämän Tuomo Laitilan pro gradu tutkielmaan perustuva teos kuvaa kokonaisvaltaisesti Santeri Alkion kasvatusajattelua hänen kirjallisen tuotantonsa perusteella. Lehtimiehenä, kirjailijana sekä nuorisoseuraliikkeen aatteellisena ja käytännöllisenä johtajana Alkio esitti kasvatusajatuksiaan monipuolisesti ja monissa yhteyksissä. Alkion kasvatukselle asettamia päämääriä kuvataan teoksessa hahmottamalla Alkion kasvatuksen päämääräksi asettamaa ihmisihannetta.
Alkiolle kasvatus ei ollut vain toiseen ihmiseen, kasvattiin, suuntautuvien kasvatusvaikutusten organisointia, vaan Alkion kasvatusajattelussa on tärkeä merkitys itsekasvatuksella, ihmisen itsensä kasvattamisella.
Kansalaisfoorumi on nyt tehnyt tästä Vapaan Sivistystoiminnan liiton vuonna 2001 julkaisemasta teoksesta sähköisen uusintajulkaisun. Teoksen voi ladata maksutta Kansalaisfoorumin kotisivuilta.
Seurantalojen peruskorjausavustukset vuodelle 2023 on jaettu. Yhteensä avustuksia jaettiin 1 672 000 euroa, josta suomenkielisten nuorisoseurojen ylläpitämisen talojen osuus oli 473 500 euroa.
Tänä vuonna nuorisoseurantalojen suurimmat yksittäiset avustuksen (50 000€) menivät Vaskiveden Nuorisoseuralle, Kainaston Nuorisoseuralle ja Karhinkylän Nuorisoseuralle.
Korjausavustuksilla mahdollistetaan seurantalojen peruskorjaukset ja käytettävyyttä parantavat korjaukset. Lue lisää Kotiseutuliiton sivuilta.
”Mallusjoen Nuorisoseura ei nuku edes talvella. Se elää ja hengittää yhteisöllisyydestä ja halusta tehdä hyvää yhdessä lasten ja nuorten hyväksi. Mallusjoella kehitetään ja keksitään koko ajan uutta. Seura toimii talkoovoimalla tuottaen laadukasta harrastustoimintaa kaikenikäisille, kulttuuria laidasta laitaan, perinteisiä tapahtumia ja kilpailuita sekä retkiä.” Näin kuvaillaan hakemuksessa Mallusjoen Nuorisoseuraa, joka palkittiin viime sunnuntaina Vuoden nuorisoseurana.
”Meidän johtokuntamme jäsen Anni Kivinen piti johtokunnassa hieman kuivahkon esitelmän nuorisoseuratoiminnasta ja täräytti lopuksi, että seuramme on valittu Vuoden Nuorisoseuraksi”, naurahtaa yli 100-vuotisen seuran puheenjohtaja Tom Martelin ja jatkaa ”kyllähän tunnustus sai hyvinkin innostuneen vastaanoton meiltä kaikilta. Kieltämättä se tuntuu kivalta, vaikkakin loppupelissä sillä ei ollut väliä, valitaanko meidät vai ei, sillä tärkeintä kuitenkin on, että meillä on täällä hyvä porukka ja huippu meininki. Valinnan myötä toki tieto leviää laajemmaltikin.”
”Tunnustus on meidän seurallemme ja koko kylälle iso arvostamamme asia ja lämmittää varmasti jokaisen mieltä ja sydäntä kovasti. Tuntuihan tuo uskomattomalta, että kaikista Suomen seuroista valinta kohdistui juuri meihin”, seuran johtokunnan jäsen Anni Kivinen jatkaa.
Lasten hiihtokilpailut
Takkari-klubin illat vetävät talon täyteen
”Historia on pitkä ja on pitänyt sisällään monipuolisesti kaikenlaista toimintaa eri ikäluokille jo usean sukupolven ajan. Mallusjoen Näyttämö on toiminut yli 40 vuoden ajan, kuten myös toinen esiintyvä ryhmämme Mallusjoen Kansantanssijat sekä Mallusjoen Miesvoimistelujoukkue. Vuonna 2017 perustimme kansanmusiikkivivahteisen sekakuoron Mallusjoen Pikkaraiset”, Anni Kivinen kertoo.
Uusimpana varainkeruumuotona idylliseen Mallusjoen Seurataloon avattiin viime syksynä Takkari-klubi, jossa voi kokea tunnettujen artistien seurassa tuulahduksen Takinkääntöviikkojen kesäisestä festaritunnelmasta. Syksyn ja talven aikana klubilla ovat esiintyneet useat Suomen huippuartistit, ja talo on ollut monesti viimeistä paikkaa myöten täynnä. Useasti paikka on loppuunmyyty jo viikkoja ennen keikkaa.
Silvennoinen & Hela & Band tunnelmoimassa Takkari-klubilla. Kuva: Foto Hannele valokuvaamo, Marjo Kauramäki
“Mallusjoella on järjestetty 90-luvun alusta Takinkääntöviikko-nimistä olut- ja musiikkifestivaalia, ja ympärivuotinen Takkari-klubi on luonnollinen jatkumo kesän kovimmalle tapahtumalle. Ja jos viivan alle jotain jää, niin se käytetään lapsien ja nuorien harrastustoimintaan”, Martelin sanoo. Ja mukavia juttuja onkin Mallusjoella tarjolla: suositut sirkusryhmät eri-ikäisille lapsille, sählyä ja liikkakerho.
Takkari-klubille on luvassa jatkoa myös ensi syksynä, sillä palaute on ollut pääasiassa erittäin hyvää. ”Olemme buukanneet kovasti bändejä ensi syksyyn. Tämä meidän tila on ainutlaatuinen moneen toiseen verrattuna, sillä tunnelma on hyvin intiimi ja tiivis, kun tilaan mahtuu vain reilu 200 katsojaa. Kun katsoja pääsee tosi lähelle artistia, keikka on hyvinkin vaikuttava kokemus. Ja illan aikana on myös hyvät tarjoilut”, kehuu Martelin. Ja kaikki tämä tehdään talkootyöllä; illan aikana talkoolaisia on mukana parisenkymmentä.
Mallusjoen Miesvoimistelujoukkue keikalla
Yhteisöllisyys on seuran voimavara
Mikä sitten on kaikkein parasta Mallusjoen Nuorisoseurassa? ”Ennakkoluulottomuus, tasavertaisuus ja se, että tehdään yhdessä kaikkea, niin se on se meidän juttu. Kyllä se lähtee ihmisistä ja siitä yhteisöllisestä ajatusmaailmasta. Tärkeää on, että kun käsitellään jotain asiaa, jokainen voi sanoa mielipiteensä ja yhdessä päätetään. Kun asiat on puitu yhdessä, niin sieltä löytyy aina yhteinen sävel”, Martelin sanoo.
Mallusjoen Nuorisoseuralla on vahva talkoohenki.
Anni Kivinen nostaa esiin myös yhdessä tekemisen, talkoohengen ja yhteisöllisyyden tunteen. ”Porukka on idearikasta ja luovuutta riittää. Asioita saadaan aikaiseksi ja jokainen meistä nauttii siitä, että voimme jakaa iloa ympärille esim. erilaisten tapahtumien muodossa ja mahdollistaa niin lapsille ja nuorille kuin myös aikuisemmallekin väelle monipuolista toimintaa. Yksi parhaimpia asioita on se, että olemme tottuneet tekemään rohkeasti erilaisia asioita eikä meitä rajoita käytännössä mikään muu kuin oma mielikuvituksemme. Olemme avoimia uusille erilaisille asioille ja uskallamme ottaa riskejä ja puskea kohti uutta ja katsoa, mitä sitten tuleman pitää. Usein tätä kautta syntyy hienoja juttuja. Porukka puhaltaa yhteen hiileen ja toimii pyyteettömästi.”
Ensi kesän Takinkääntöviikko järjestetään kolmipäiväisenä tapahtumana. Ja koko tapahtuma tehdään jälleen kerran talkoovoimin. Lapsetkin ovat mukana tapahtumassa; he saavat työstään palkkaa, ja se onkin monelle heistä ensimmäinen kesätyöpaikka.
Vuosittain jaettava tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Vuoden Nuorisoseura valitaan facebookin kannatusäänestyksessä. Äänestykseen Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee hakijoista neljä seuraa. Tänä vuonna Mallusjoen lisäksi loppusuoralla olivat Valkolan ja Hietaman Nuorisoseurat sekä Tammelan Nuorisoseura Aura.
Suomen Nuorisoseurat palkitsi Mallusjoen Nuorisoseuran vuoden nuorisoseurana ja hammaslahtelaisen Timo Hartikaisen vuoden nuorisoseuralaisena tänään valtakunnallisessa Nuorisoseurapäivän juhlassa Lipinlahdella, Nurmeksessa. Viime vuoden nuorisoseuraksi valittu Lipinlahden Nuorisoseuran järjestämä juhla nuorisoseurantalo Tuohuspirtillä oli lämminhenkinen. Juhlassa esiintyivät muun muassa Lipinlahden Pelimannit ja tanssiryhmä Nurmeksen Sepot. Tunnustukset jakoi Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström.
Mallusjoen Nuorisoseura on idearikas ja yhteisöllinen
Vuoden nuorisoseuraksi valittu Mallusjoen Nuorisoseura on yli satavuotias seura Päijät-Hämeessä Orimattilassa. Seura toimii talkoovoimalla tuottaen laadukasta harrastustoimintaa kaikenikäisille, kulttuuria laidasta laitaan, perinteisiä tapahtumia ja kilpailuita sekä koko perheen retkiä. Tunnetuin kesätapahtuma on jo 90-luvun alusta järjestetty olut- ja musiikkifestivaali Takinkääntöviikko. Se sai jatkoa viime syksynä, kun seura ideoi ympärivuotisen Takkari-klubin, jossa Suomen kärkiartistit ovat tarjonneet musiikkielämyksiä lähes joka kerta loppuunmyydylle katsomolle.
”Kyllähän tunnustus sai hyvinkin innostuneen vastaanoton meiltä kaikilta. Kieltämättä se tuntuu kivalta, vaikkakin loppupelissä sillä ei ollut väliä, valitaanko meidät vai ei, sillä tärkeintä kuitenkin on, että meillä on täällä hyvä porukka ja huippu meininki”, seuran puheenjohtaja Tom Martelin kertoo ensitunnelmista. Seurassa parasta onkin johtokunnan jäsenen Anni Kivisen mukaan yhdessä tekeminen, talkoohenki ja yhteisöllisyys. ” Olemme avoimia uusille erilaisille asioille ja uskallamme ottaa riskejä ja puskea kohti uutta ja katsoa, mitä sitten tuleman pitää. Usein tätä kautta syntyy hienoja juttuja”, Kivinen sanoo.
Seuran historia ulottuu yli sadan vuoden päähän ja on pitänyt sisällään monipuolisesti kaikenlaista toimintaa eri ikäluokille jo usean sukupolven ajan. Mallusjoen Näyttämö on toiminut yli 40 vuoden ajan, kuten myös toinen esiintyvä ryhmä Mallusjoen Kansantanssijat sekä Mallusjoen Miesvoimistelujoukkue. Vuonna 2017 perustettiin kansanmusiikkivivahteinen sekakuoro Mallusjoen Pikkaraiset. Lisäksi on suositut sirkusryhmät eri-ikäisille lapsille, sählyä ja liikkakerho.
Vuosittain jaettava Vuoden Nuorisoseura -tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Vuoden Nuorisoseuran valitsee Suomen Nuorisoseurojen hallitus ja valinnassa huomioidaan Facebookissa järjestetty kannatusäänestys.
Vuoden nuorisoseuralaisen Timo Hartikaisen sydämen asiana nuorisoseurantalo
Vuoden nuorisoseuralaiseksi valittu Timo Hartikainen on paljasjalkainen hammaslahtelainen Pohjois-Karjalasta. Hän sai tänä keväänä myös Pohjois-Karjalan Vuoden nuorisoseuralainen -tunnustuksen. ”Kyllä nämä olivat molemmat täydellisiä yllätyksiä, ja vielä tuplapotti. Ensimmäinen ajatus oli, että onkohan tämä mennyt aivan oikein”, Timo Hartikainen naurahtaa ja jatkaa: ”jotenkin kuvittelin, ettei näitä saa muista kuin järjestötoiminnassa tehdystä työtä”.
Timo Hartikaisen panos Hammaslahden nuorisoseuratalon kunnostuksessa on vertaansa vailla: hän on seuran puheenjohtajana organisoinut, hakenut rahoitusta, tehnyt sopimuksia ja myös mittavan määrän talkootunteja saadakseen talon uuteen kukoistukseen.
Timo Hartikaisen kymmenen johtokuntavuoden aikana on korjattu ulkoseinät, maalattu ulkokatto, kunnostettu ikkunat, remontoitu vessat ja sisäänkäynti esteettömiksi, vaihdettu sisävalaistus led-valoiksi, hankittu äänentoistojärjestelmä, videotykki ja valkokangas, uusittu sadevesi- ja salaojajärjestelmät ja viimeisimmäksi siirrytty öljylämmityksestä maalämpöön.
Talo tarjoaakin nyt hyvät puitteet niin nuorisoseuralle kuin muillekin kylän toimijoille. Sen sijaan, että vuoden nuorisoseuralainen toisi itseään esille, hän nauttii siitä, että kunnostettu talo on aktiivisessa käytössä.
Vapaaehtoistoiminta ja talkootyö ovat nuorisoseuratyön selkäranka. Ne ovat merkittävässä roolissa jokaisessa nuorisoseurassa. Vuoden nuorisoseuralaisen nimitys annetaan pyyteettömästä työstä nuorisoseuratoiminnan hyväksi. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016.
Molemmista vuoden tunnustusten saajista julkaistaan ensi viikolla erikseen laajemmat jutut kotisivujemme uutisissa: tiistaina 28.3. Mallusjoen Nuorisoseurasta ja keskiviikkona 29.3. vuoden nuorisoseuralaisesta Timo Hartikaisesta.
Kulttuurin tilitys ja välitys Oy tarjoaa yhdistystoimintaa ja luovia aloja ymmärtävää digitaalisen taloushallinon palveluita Nuorisoseuroille sekä nuorisoseuralaisille. Nuorisoseurat saavat ensimmäisestä tilikaudesta jäsenetuna 10 %:n alennuksen ja seuraavista tilikausista 5 %:n alennuksen.
Yksittäinen nuorisoseuralainen saa taloushallinon palveluista jäsenetuna alennusta seuraavasti:
Uuden toiminimen perustava tai kevyt yrittäjänä ilman y-tunnusta toiminut nuorisoseuralainen saa aloitustilikaudelta 15 %:n alennuksen. Toiminimen perustamisessa avustetaan veloituksetta.
Olemassa oleva toiminimi 10 % alennus ensimmäiseltä kalenterivuodelta.
Palvelut tuotetaan Netvisorilla ja pitävät sisällään seuraavat toiminnot:
sähköinen kirjanpito
tilinpäätös
viranomaisilmoitukset
veroilmoitukset ja veroneuvonta
konsultointi ja paniikkipuhelut
kustannuspaikkaraportointi
tarvittaessa konsultointi budjetoinnissa, katetuottolaskennassa, hinnoittelussa sekä investointilaskennassa
palkanmaksun ja ilmoitukset tulorekisteriin
Netvisorin käyttöönotto ja tarvittava opastus
Yhdistyksille palvelun hinta kuukautta kohden on 2,5–4,5 prosenttia kyseisen kuukauden varsinaisen toiminnan tuloista ja varsinaiseen toimintaan saaduista avustuksista. Hinta määräytyy taloushallinon digitaalisuuden ja yhdistyksen koon mukaan.
Toiminimille palvelun hinta kuukautta kohden on 2,5–4,5 prosenttia kyseisen kuukauden liikevaihdosta. Hinta määräytyy taloushallinon digitaalisuuden ja yrityksen koon mukaan.
Jos kuukauden tulot ovat 0 euroa, on lasku kyseiseltä kuukaudelta 0 euroa. Hintaan ei lisätä erillisiä tuntiveloituksia tai tapahtumahintoja. Palvelukuvauksen sisältämät toiminnot sisältyvät hintaan.
Palvelu voidaan veloittaa myös kiinteänä kuukausihintana asiakkaan kanssa sovitun summan mukaisesti. Vahvistetun tilinpäätöksen yhteydessä laskutus tasataan vastaamaan todellista hintaa.
Asiakas ottaa Netvisor-taloushallinto-ohjelman käyttöönsä. Visma Netvisor veloittaa palvelusta oman hinnastonsa mukaan alk. 5 € /kk. 31.12.2023 asti uusille yrityksille ja yhdistyksille ensimmäinen kalenterivuosi ilman perusmaksua. Uusille asiakkaille 31.3.2024 asti Netvisor ilman avausmaksua.
Lisätietoa: Lauri Haltsonen, Kulttuurin tilitys ja välitys Oy puh. 050 543 5316, lauri@tilitysjavalitys.fi
Avustushakemus tehdään Suomen Kotiseutuliiton sähköisessä järjestelmässä. Hae tunnukset hyvissä ajoin. Tunnuksia luodaan arkisin Kotiseutuliiton toimiston aukioloaikoina. HUOM! Tätä hakua varten tarvitaan uudet tunnukset. Seurantalojen korjausavustusten tunnuksia ei voi käyttää.
Yle uutisoi lauantaina 11.2. kainuulaisen kylätoimijan konkurssista. Artikkelissa todettiin, miten kauaskantoiset seuraukset yksittäisen yhdistyksen lopettamisella voi olla alueen asukkaiden elämään. Artikkelissa todettiin myös, että yhdistykset ja kolmas sektori luovat ihmisten elämän merkityksellisyyttä. Niissä tehdään vapaaehtoistoimintaa, joka on ihmisille tärkeää.
Sama asia on huomattu nuorisoseuroissa ympäri Suomea, varsinkin lasten ja nuorten harrastamisen näkökulmasta. Nuorisoseuraliike on Suomen vanhin nuorisotyötä tekevä järjestöperhe, jonka juuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Ensimmäinen nuorisoseura perustettiin juhannuksen aatonaattona 1881 Kauhavalla neljän nuorukaisen toimesta.
”Nuorisoseurat eri puolilla Suomea tarjoavat lapsille ja nuorille sekä aikuisille mielekkäitä harrastuksia. Nuorisoseuroissa harrastetaan varsinkin teatteria ja tanssia, mutta myös monia muita asioita, mitä alueen asukkaat ovat itse ideoineet. Tällainen vapaaehtoisvetoinen harrastustoiminta tarvitsee kaiken mahdollisen tuen yhteiskunnalta”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Nuorisoseurantalot ovat merkittäviä harrastamisen paikkoja tuhansille nuorille. Yksi heistä on 17-vuotias tarvasjokelainen Sara Hänninen, joka sekä ohjaa että harrastaa teatteria omassa kotinuorisoseurassaan.
”Nuorisoseura on lähellä ja saavutettavissa. Se on mielestäni tosi arvokasta näin maaseudulla, jossa muita harrastustiloja ei välttämättä ole. Nuorisoseurassa toimiessani olen saanut laadukasta koulutusta tekemiseen sekä mahdollisuuden ohjata itse lastenteatteria, joka on mahdollistanut harrastamisen kymmenille alueen lapsiperheille”, Sara kertoo. ”Samalla talo tarjoaa huippumahdollisuudet juuri kulttuurin harrastamiseen. Liikuntapaikkoja kyllä löytyy, mutta vaikkapa esittävien taiteiden harrastamiseen soveltuvia tiloja huomattavasti vähemmän tarjolla”, Sara lisää.
Samaa viestiä kuullaan myös Klaukkalasta. Elsa Weckström, 19, kertoo oman nuorisoseurantalonsa olevan osoitus kylän yhteisöllisyydestä, sillä talo on rakennettu talkoovoimin. ”Nuorisoseurantalo kokoaa paljon eri harrastusryhmiä ja toimintoja yhteen. Se edustaa samalla pysyvyyttä”, Elsa muistuttaa.
Nuorisoseuroissa korostuu kulttuurin harrastaminen, ja sen merkitystä yksilön hyvinvoinnille on myös selvitetty viime vuonna. Selvityksen mukaan 75 % vastaajista kertoo saaneensa harrastuksen kautta uusia kavereita ja kuuluvansa merkitykselliseen porukkaan. Vaikutus vaikkapa syrjäytymisen ehkäisemiseen on merkittävä.
Nuorisoseurajärjestön tavoitteena on huolehtia siitä, että kaikkialla Suomessa voidaan harrastaa ja että jokaisella lapsella ja nuorella olisi edes yksi harrastus. Tähän liittyy olennaisesti paikallisten yhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen. Yksi uusimmista toimintaa tukevista hankkeista käynnistyi vuoden alussa Kainuussa.
Kuva: Jussi Kaijankangas
Lisätietoja: Pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat ry puh.040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
Yhdistysavaimen torstain 9.2.2023 verkkokoulutus on peruttu kouluttajan sairastumisen vuoksi. Uusi aika ilmoitetaan 15.2.2023 ilmestyvässä Nuorisoseurapostissa.
Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi (SKAF) sekä Kulttuurihyvinvointipooli järjestävät yhteisen Nuori Kulttuuri Talks: Mitä väliä kulttuurilla on? -eduskuntavaalipaneelin torstaina 16.3. klo 18.30–19.30 keskustakirjasto Oodin Maijansalissa Helsingissä. Tilaisuus myös striimataan Nuorisoseurojen YouTube-kanavalle (@nuorisoseurat).
Paneelikeskustelussa ovat mukana eduskuntavaaliehdokkaat Fatim Diarra (vihr.), Daniel Sazonov (kok.), Jutta Seppinen (rkp), Dimitri Qvintus (sd.), Johannes Lahtela (kesk.), Petra Malin (vas.) sekä Teija Makkonen (ps). Tilaisuudessa keskustellaan kulttuurin harrastamisen merkityksestä sekä sen hyvinvointivaikutuksista monipuolisesti. Paneelin juontavat Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat Sandra Strömberg ja Sohvi Vanhatalo.
Suomen Nuorisoseurojen Vuoden Teatteriteko -palkinto vuodelta 2022 myönnetään Lanneveden Sampo Nuorisoseuralle Kyyrän Tohtori -näytelmästä. Näytelmä kertoi paikkakunnalla vaikuttaneesta kansanparantajasta. Paikallisesta aiheesta toteutettu esitys sykähdytti näyttämöllä sekä sen ympärillä.
“Kyyrän tohtori on esimerkillinen nuorisoseurojen projekti, joka on kasvanut ideasta toteutukseen luoden ympärilleen yksittäistä näytelmää laajempaa yhteisöllisyyttä. Paikallisesta aiheesta tehty esitys keräsi ympärilleen laajan joukon ihmisiä ja täysille katsomoille näytellyt esitykset loivat ympärilleen valoa kuin kevätaurinko konsanaan”, kertoo Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström valinnan taustoista.
Kyyrän tohtori keräsi tekijäjoukoksi runsaan määrän kyläläisiä.
Saarijärven Lannevedellä vuosina 1864–1907 elänyt Kyyrän Jussi uskoi tarinan voimaan – ja niin uskoivat parannettavatkin. Lyhyen elämänsä aikana Kyyrän tohtorin maine kiiri ruotsinkieliselle Pohjanmaalle asti. Hänen kuolemastaan uutisoitiin valtakunnan sanomalehdissä Turkua myöten.
Vuonna 1997 Sampo Nuorisoseura oli teettänyt taiteilija Frans Toikkasella (1926–2008) Kyyrän Jussin muistomerkin nimeltään Taikalastu. Patsas sijaitsee nuorisoseurantalon pihassa, ja se kuvaa, kuinka tarinan mukaan Kyyrä näki kolme kertaa siirretyn rakennuksen hirren oksanreiästä tulevaisuuteen.
Paluumuuttajan käsikirjoitus
Patsaan innoittamana kylälle paluumuuttanut Heikki Takala alkoi tutkia Kyyrän elämää. Viime vuosituhannen loppupuolelta alkanut tutkimustyö jalostui näytelmäkäsikirjoitukseksi kymmenisen vuotta sitten ja käsikirjoitus vihdoin näytelmäksi keväällä 2022. Kyyrän Tohtori sai kantaesityksensä 17.4.2022 Sampolan näyttämöllä. Samalla näyttämöllä, jossa aikoinaan on esiintymistaitojaan tulevaa varten virittänyt myös muuan Tarmo Manni.
Kyyrän Jussi oli nähnyt tarinan mukaan tulevaisuuteen.
Näytelmän kirjoittaja Heikki Takala, mikä kirjoittamisprosessissa oli antoisinta?
“Se, että Kyyrän Jussista löytyi niin paljon tietoa. Oikeudenkäyntimateriaalit löytyivät maakunta-arkistosta ja netistä sitten paljon muuta materiaalia.”
Kirjoitusprosessin aikana Takala mietti välillä, että onko kasassa kuitenkaan tarpeeksi materiaalia kokonaiseen näytelmään. Luetettuaan käsikirjoitusta teatterin ammattilaisella, hän vakuuttui, että kokonaisen näytelmän ainekset olivat koossa. “Sen verran oli mukana sukulaisten suosimista, että esimerkiksi pappani Emil Takala valikoitui näytelmään mukaan”, Takala hymähtää.
Kyyrön Jussia näytteli esityksessä Harri Rautainen, ohjaus oli Otto Rautiaisen käsialaa.
Turvallinen tunne kokeilla omia kykyjä
Kyyrän Jussin näyttelijäkaarti koostui kymmenistä paikallisista harrastajista. Yksi ensikertalainen harrastajateatterin näyttämöllä oli Ville Rautiainen. “Keväällä pääosan esittäjä kyseli Facebookin messengerissä mukaan ja ennen kuin huomasinkaan, niin olin mukana näytelmän WhatsApp-ryhmässä, eikä sieltä enää ollut paluuta”, Rautiainen naureskelee.
”Parasta jutussa oli se, että kyseessä oli vahvasti oman kylän juttu. Porukka oli hurja! Ihastelin sitä, miten sitoutuneita lannevetiset on tähän toimintaan. Kaikilla oli hirveä halu tehdä juttua. Tässä huomasi sen yhteisöllisyyden, mitä se parhaimmillaan on: Huumaava tunne.”
Mitkä ovat Rautiaisen terveiset ihmisille, jotka arpovat uskaltavatko lähteä mukaan harrastajateatteriin?
“Kynnyksen ylittäminen on se tärkein. Kerran kun mukaan lähtee, niin huomaa olevansa uudemman kerran mukana. Ei tarvitse heti mennä päärooliin. Porukassa on turvallinen tunne olla mukana ja kokeilla omia kykyjä”, tuumaa tänä keväänä jo kolmannessa näytelmässään näyttelevä Rautiainen.
Suomen Nuorisoseurat jakaa Vuoden teatteriteko -palkinnon vuosittain. Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio.
