Etelä-Suomen nuorisoseurojen nuoret vaikuttajat kokoontuivat viikonloppuna Lahteen ideoimaan ja suunnittelemaan millaisiin asioihin haluaisivat tulevaisuudessa vaikuttaa. Esiin nousi niin presidentin kuin ministerienkin tapaaminen, vierailu Brysselissä Eu:n pääkonttorissa sekä tutustuminen YK:n toimintaan. Vaikuttamisesta puhuttiin monelta kantilta, miten voin itse vaikuttaa esimerkiksi kulutusvalinnoilla tai miten pukeutumisella voi vaikuttaa.
“Kävimme yhteisesti läpi mitä on vaikuttaminen ja suunnittelimme ryhmissä missä asioissa voimme vaikuttaa. Tämän lisäksi tutustuimme toisiimme, nauroimme ja pelasimme mahtavia pelejä.”
Ryhmätehtävä; Mihin vaikuttamisalueisiin haluaisin tutustua
Viikonloppu oli tiivis aloituspaketti, joka jatkuu noin puolentoista vuoden ajan. Nuoria kiinnostaa niin kansalaisvaikuttaminen kuin somessa, järjestössä, politiikassa ja perinteisessä mediassa vaikuttaminen. Myös mielenosoitukseen heräsi kiinnostus osallistua. “Itselle jäi todella hyvä fiilis viikonlopusta. Sain uusia kavereita ja sain olla oma itseni.” “Kokemuksena Etelän vetelin live tapaaminen oli ihana. Opin paljon muista uusia asioita ja opin myös itsestäni viikonlopun aikana.”
Mikä on Etelän vetelät? Sen on ryhmän itse itselleen antama nimi. Nimen valinnasta suoritettiin suljettu lippuäänestys, ja samalla käytiin läpi hiukan virallisten vaalien järjestämistä.
Nuoret Nuorisoseuravaikuttajat on Erasmus+ (KA154-YOU) Youth participation activities hanke, jonka tarkoituksena on valmentaa 15-25-vuotiaita nuorisoseurojen harrastajia kansalaisyhteiskuntaan, järjestötoimintaan sekä vaikuttamiseen. Hankkeen tavoitteena on tukea alueellista ja valtakunnallista nuorten osallisuutta heitä itseään koskevassa päätöksenteossa. Tavoitteena on kasvattaa uusia nuorisoseuravaikuttajia mukaan järjestöhallintoon ja lisätä nuorten vaikuttamismahdollisuuksia järjestömme joka tasolla.
Artikkelin pääkuvassa on annettu tehtävä, jossa pohditaan, vaikuttaako pukeutuminen? Kaksi henkilöistä on menossa hautajaisiin, kaksi toimii jäätelökioskissa myyjänä. Kuvassa on myös kaksi opettajaa, kaksi palaveriin osallistujaa, kaksi henkilöä, jotka yrittävät päästä linnan juhliin ja kaksi, jotka ovat menossa ryhmäliikuntatunnille. Puvut on lainattuPukuvuokraamo Kostyymistä
Vuoden Hermanska on Liisa Kuusela-Opas Klaukkalasta, Uudeltamaalta. Suomen Nuorisoseurojen myöntämä valtakunnallinen tunnustus jaettiin sunnuntaina 3.4.2022 H-kiltapäivien yhteydessä Rovaniemellä. Kuusela-Opas on tehnyt mittavan ja pitkän nuorisoseurauran niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.
“Tämä tunnustus tuli minulle yllätyksenä, mutta olen kovin otettu. Olen jo kolmannen polven nuorisoseuralainen. Tätä olen harrastanut koko ikäni”, kertoo Kuusela-Opas.
Liisa Kuusela-Opas on syntynyt Kurikassa 1945, mutta muutti jo perheensä mukana vauvana isänsä kotipitäjään Kauhajoelle. Nuorisoseuraura urkeni vuonna 1961, kun hän liittyi isovanhempiensa perustamaan Kokon Nuorisoseuraan, jossa toimi seuran sihteerinä ja harrasti sekä ohjasi kansantanssia.
Kuusela-Oppaan tie vei muutaman Helsingissä vietetyn vuoden jälkeen Klaukkalaan 70-luvun alussa, ja hän liittyi miehensä kanssa Klaukkalan Nuorisoseuraan. Tunnustus tuli sikälikin merkittävään aikaan, sillä hänen nykyinen kotiseuransa täyttää tämän vuoden marraskuussa kunnioitettavat 100 vuotta. Liisa Kuusela-Opas on toiminut seurassa varsin monella tasolla: kansantanssiharrastajana ja -ohjaajana, opinto-ohjaajana, varapuheenjohtajana sekä varsinaisena puheenjohtajana. Hän on myös erittäin ahkera talkoolainen.
Liisa Kuusela-Opas on vaikuttanut oman seuransa ulkopuolellakin. Hän on toiminut Kalevan Nuorten Uudenmaan piirin johtokunnassa useita kausia. Lisäksi hän on ollut peräti 12 vuoden ajan varapuheenjohtaja Kalevan Nuorten Uudenmaan piirin ja Uudenmaan Nuorisoseurojen Liiton yhteisessä johtokunnassa. Suomen Nuorisoseurojen valtuustossa hän istui kaksi kuusivuotiskautta.
H-kilta-toiminta on hänelle varsin tuttua: hän oli kolme vuotta H-killan sihteerinä ja yli 15 vuotta Uudenmaan H-killan varapuheenjohtajana. Liisa Kuusela-Opas on saanut Suomen Nuorisoseurojen kultaisen ansiomerkin vuonna 2006 ja H-arvon 1995. Uudenmaan Hermanskaksi hänet valittiin 2011.
Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen.Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.
Miltä tuntuu Nuorisoseurat-lehti? Imaiseeko se mukaansa, jääkö se jostain syystä tulematta? Mitkä jutut kiinnostaa ja minkä yli hyppäät lukematta? Kerro meille mielipiteesi Nuorisoseurat-lehdestä! Saadun palautteen pohjalta kehitämme nuorisoseurojen viestintää. Tavoitteenamme on palvella jäsenten tarpeita aiempaa paremmin. Kaikkien kyselyyn vastanneiden sekä yhteystietojen jättäneiden kesken arvotaan 100 euron lahjakortti Nuorisoseurojen Puoti -verkkokauppaan.
Kyselyyn vastataan verkossa. Vastaamiseen menee noin 10 minuuttia. Jos haluat osallistua myös Puoti-lahjakortin arvontaan, täytä yhteystietosi erillisellä lomakkeella. Kysely on auki 15.10. asti.
Yhteystietolomakkeeseen > (yhteystietoja käytetään ainoastaan arvontaan ja kertynyt aineisto tuhotaan arvonnan päätyttyä.
Nuorisoseurat-lehti on nuorisoseurajärjestön oma lehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. Se postitetaan kaikkien jäsenten kotiin, mikäli osoitetiedot löytyvät nuorisoseurarekisteristä. Uusimman lehden pääset lukemaan tämän linkin takaa >> (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
Kalan torppa, nuorisoseuraliikkeen syntysija, toimii näyttämönä Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran tuottamalle juhlavideolle. Juhannusviikolla kuvatun ja kootun juhlavideon ytimen muodostaa paikallisen nuorisososeura-aktiivin kahvivieraat, jotka ovat nuorisoseuraliikkeen historian tuntijoita, nuorisoseuralaisia sekä paikallisia kotiseutuaktiiveja. Lisäksi videossa on kuva- ja videotunnelmia kakkukahveilta eri puolilta Suomea, opetus- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen juhlatervehdys ja Kalan torpan juhannusjuhlan juhlapuhe, jonka piti Kyösti Virrankoski.
Videon ohjasi, leikkasi ja tuotti Sanna Kivilahti, Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran toiminnanjohtaja.
Suomen suurimpia kakkukahveja juodaan torstaina 24.6. Nuorisoseuralaiset laittavat pannut kuumaksi ympäri Suomen – rajoitusten mukaan kahvitellaan toreilla, seurantaloilla, nuotiolla, mökin terassilla, laiturin nokassa tai lähikahvilassa. Kahveilla juhlitaan nuorisoseuraliikkeen – nuorisoseuralaisuuden 140-vuotisjuhlaa. Päivä on valikoitunut ensimmäisen nuorisoseuran, Kauhavan Nuorisoyhtiön perustamispäivän mukaan.
Kahvit voivat olla kaikille avoimet tai vaikka päiväkahvit työpäivän lomassa. Nyt keräämme kahvipaikkojen tietoja kartalle. Voit ilmoittaa sinne mukaan kaikille yhteiset kahvit tai pienen piirin kutsukahvit. Täytetään kartta täplillä eri puolilta Suomea. Ilmoita yleisölle avoimet kahvisi mukaan mielellään toukokuun loppuun mennessä – kahveja voi ilmoittaa vielä sen jälkeenkin mukaan.
Ilmoittautumislomakkeella sinulta kysytään:
1. Järjestävän seuran/nuorisoseuralaisen nimi 2. Juhlapaikan osoite (yksityisistä kahveista julkaistaan vain paikkakunta) 3. Lyhyt kuvaus kahveista (torikahvit, seurantalon pihakahvit, nuotiokahvit, terassikahvit), sisältäen linkin lisätietosivulle (seuran sivut, Facebook-tapahtuma jne) 4. Arvio tarjottavien kahvikuppien määrästä (karkea arvio riittää) 5. Halukkuus osallistua mukaan juhlakahveista koottavaan tallenteeseen.
Nuorisoseurojen kiertävä pop up -näyttely avataan koronatyyliin virtuaalisesti Joensuun pääkirjastossa 13.1. klo 17.00. Juhlanäyttely koostuu kuudesta osiosta, joissa esitellään nuorisoseurojen toimintaa historian eri aikakausina. Näyttelyn avaa Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri AnninaLaaksonen ja sen on koonnut Nuorisoseurojen puheenjohtaja, museoamanuenssi Ragni Reinhardt (kuvassa). www.facebook.com/pk.nuorisoseurat ja facebook.com/nuorisoseurat
Pop up -näyttelyssä voi tutustua järjestön monipuoliseen harrastustoimintaan ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin historian saatossa. Se peilaa nuorisoseuratoimintaa suhteessa eri yhteiskunnan ilmiöihin. Näyttely avaa myös sitä, miten Nuorisoseuroista on tullut yksi Suomen merkittävimmistä kulttuurisen nuorisotyön toimijoista.
Nuorisoseurat on maamme vanhin nuorisotyötä tekevä järjestö. Matti Yrjönpoika Sippola perusti Kauhavan Nuorisoyhtiön 1881, jonka tarkoitukseksi määriteltiin:”Edistää kaikin tavoin nuorison sivistystä niin hyvin seuranäytelmillä, sanomalehdillä, kirjastoilla kuin tanssihuveilla”.
Nuorisoseurat on ollut aktiivinen kansalaiskasvattaja jo 140 vuoden ajan ja sillä on ollut merkittävä rooli niin kansakunnan rakentajan kuin sivistyksen moottorinakin. Järjestön arvot – osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus – ovat olleet toiminnan ytimessä läpi historia. Nuorisoseurojen juhlavuoden suojelijana toimii presidentti Sauli Niinistö.
Pop up -näyttely kiertää koko kuluvan vuoden ympäri Suomen. Joensuusta näyttely lähtee Lahteen. Kaikki juhlavuoden tapahtumat ja vuoden 2021 näyttelyn tarkempi aikataulu löytyvät osoitteesta. www.nuorisoseurat.fi/juhlavuosi. Sivusto päivittyy pitkin vuotta.
Nuorisoseurojen juhlavuoden LYHYTELOKUVA löytyy linkistä https://fb.watch/2TYa33mGxM/ Pop up -näyttely: Joensuun pääkirjasto, Koskikatu 25, 80100 Joensuu.
Suomen Nuorisoseurat on maamme vanhin nuorisotyötä tekevä järjestö. Ensimmäinen nuorisoseura perustettiin Kauhavalla 1881. Perustamispäivän kunniaksi 24.6.2021 keitetään Suomen suurimmat kakkukahvit, jotka nautitaan samanaikaisesti jäsenseuroissa ympäri valtakunnan.
Juhlavuosi tekee näkyväksi nuorisoseuraliikkeen historiaa. Se korostaa nuorisoseurojen tärkeää yhteisöllistä merkitystä tässä päivässä ja katsoo vahvasti tulevaisuuteen. Nuorisoseurat juhlii yli 600 jäsenseuran voimin ympäri Suomen tehtävää työtä ja eri harrastusalojen toimintaa. Juhlavuoden suojelijana toimii presidentti Sauli Niinistö.
Virtuaalisesti juhlavuosi avataan perjantaina 8.1. juhlavuoden verkkosivustolla että sosiaalisen median kanavissa lyhytelokuvan saattelemana. Elokuva kertoo Nuorisoseurojen arvoista ja tarjoaa tiivistetyn katsauksen menneisyydestä nykypäivään.
Ensimmäinen juhlavuoden tapahtuma on kansanmusiikin ja kansantanssin tapahtuma Eläköön Folk! – Pohjoisilla poluilla 20.2., joka striimataan yleisölle Tampere-talosta.
Yksi tulevan kevään merkittävistä tilaisuuksista on myös valtakunnallinen Porissa 21.-23.5. järjestettävä Nuori Kulttuuri -monitaidefestivaali, jonka yhteydessä on mm. kulttuuriharrastamisen hyvinvointivaikutuksia käsittelevä NuoriTalks! -keskustelutapahtuma. Lasten ja nuorten juhlavuoden päätapahtuma on Lappeenrannassa järjestettävä kansantanssifestivaali Kalenat 10.-13.6.2021.
Syksyllä juhlavuoden ohjelmassa on muun muassa harrastustoiminnan juhlaseminaari, järjestön yleiskokous eli Nuorisoseurakokous sekä sen yhteydessä pidettävä Tulevaisuusfoorumi. Nuorisoseurat on myös mukana Erätauko-säätiön ja YLE:n Hyvin sanottu – Bra sagt -hankkeessa jonka tavoitteena on edistää rakentavaa keskustelukulttuuria Suomessa. Juhlavuoden ohjelma täydentyy vuoden 2021 aikana.
Juhlavuoden tapahtumien valmisteluissa seurataan tiiviisti koronapandemian tilannetta rajoituksineen ja sen vaikutukset huomioidaan niiden turvalliseen toteutukseen. Osa tapahtumista järjestetään virtuaalisina.
Onko sinun nuorisoseurasi yksinkertaisesti paras? Onko sinun ohjaajasi ihanin? Ketä ilman seurasi toiminta ei vain pyörisi enää?
Nuorisoseuroissa kymmenet tuhannet jäsenet nauttivat kulttuurisesta harrastustoiminnasta sadoissa seuroissa ympäri Suomen. Viikoittain innostavat ohjaajat ja ahkerat vapaaehtoiset keräävät yli 20 000 harrastajaa laadukkaan toiminnan pariin. Nyt on aika kiittää. Haemme: Vuoden nuorisoseuraa, nuorisoseuralaista, ohjaajia, teatteritekoa, tanssitekoa ja Hermannia.
Ehdota sunnuntaihin 12.11.2023 mennessä alla löytyvillä lomakkeilla. Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtyeen esitykset tulee tehdä 30.9.2023 mennessä.
Vuoden Nuorisoseura 2024
Onko teidän nuorisoseuran toiminta vain ylivoimaisesti parasta? Onko toiminnassa mukana aktiivisia nuoria, osaavia ohjaajia ja ahkeria vapaaehtoisia? Näkyvätkö toiminnassa nuorisoseura-arvot: yhteisöllisyys, osallisuus, yhdenvertaisuus ja moninaisuus? Vuoden nuorisoseura julkistetaan nuorisoseurapäivän juhlassa maaliskuussa.
Nuorisoseurat elää ja hengittää täysin vapaaehtoistensa ansiosta. Vuosittain Suomen Nuorisoseurat valitsee Vuoden nuorisoseuralaisen, vapaaehtoisen, jonka panos on paikallisella, maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tärkeää.
Ohjaajat ovat nuorisoseurojen sykkivä sydän ja valoa loistava majakka. Hyvä ohjaaja innostaa, opettaa ja inspiroi. Suomen Nuorisoseurat palkitsee vuosittain yhden tai kaksi Vuoden ohjaajaa.
Vuoden ohjaajat 2023 Veera Henttonen, Marja Jalli ja Eveliina Pilke
Vuoden Nuori Nuorisoseuralainen 2024
Vuoden Nuoreksi Nuorisoseuralaiseksi voidaan valita nuori (alle 29-vuotias) henkilö, joka on toiminut nuorisoseurajärjestössä erityiden ansiokkaasti ja tuloksellisesti paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti.
Vuoden Nuori Nuorisoseuralainen valitaan vuonna 2024 ensimmäisen kerran
Suomen Nuorisoseurat nimeää vuosittain Vuoden Hermannin. Nimityksen saa henkilö, joka on edistänyt merkittävällä tavalla nuorisoseuratoimintaa omalla alueellaan tai laajemmin. Arvonimi voidaan myöntää miehelle tai naiselle. Arvonimen saaja julkistetaan vuosittain valtakunnallisilla H-kiltapäivillä keväällä.
Suomen Nuorisoseurat ja Folklandia jakaa vuosittain Vuoden tanssiteko-palkinnon. Vuoden tanssiteko voi olla uuden ryhmän perustaminen, erityinen produktio tai jokin rohkea uusi avaus.
Vuoden tanssiteko 2022 Elssa Antikaisen ja Hanna Poikelan tanssiteos Viimeinen sapiens
Vuoden teatteriteko 2023
Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain Vuoden teatteriteko -palkinnon. Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas.
Vuoden teatteriteko 2022 Lanneveden Sampon Kyyrän tohtori
Vuoden vastuullisuusteko 2024
Vuoden vastuullisuusteko jaetaan vuoden 2023 aikana toteutetusta vastuullisuusteosta. Vastuullisuusteko voi liittyä ympäristön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan. Teko voi olla pienikin, mutta sillä on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan. Palkinto myönnetään teosta, joten toteuttaja voi olla nuorisoseura tai esimerkiksi yksittäinen harrastusryhmä.
Vuoden vastuullisuusteko valitaan ensimmäisen kerran
Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye on yksi merkittävimmistä tunnustuspalkinnoista, jonka suomalainen kansantanssiryhmä voi saada. Vuoden kansantanssiyhtye nimetään aina parillisina vuosina ja valinnan suorittaa Pispalan Sottiisin päätoimikunta tapahtuman taiteellisen johtajan esityksestä. Kentältä tulleet ehdotukset ovat mukana ehdokasvalinnassa. Jätä ehdotuksesi viimeistään 30.9.
Tarkemmat tiedot, miten ehdotuksen voi jättää, löytyy oheisen linkin takaa.
Nimeni on Annina Laaksonen ja aloitin Suomen Nuorisoseurojen pääsihteerinä 6.4. Aloitin tehtävässäni koronapandemiasta johtuvan poikkeustilan aikana ja täten olen ottanut tehtävää haltuun etänä, pitkältä Teams-yhteyden välityksellä. Olen saanut aivan tosi lämpimän vastaanoton, ja kiitos siitä kuuluu teille kaikille. Toivon mukaan pääsemme tapaamaan pian kasvotusten!
Tässä muutamia ajankohtaisia asioita:
Kysely koronan vaikutuksista paikallisseuroille
Meille Nuorisoseuroissa on äärimmäisen tärkeää kuulla, mitä
sinulle ja paikallisseuroille kuuluu juuri nyt, kun Suomi ja koko maailma elää
keskellä pandemian aiheuttamaa poikkeustilaa. Aluetoimistojen ja keskusseurojen
työntekijät ovat jo kyselleet kuulumisianne, mutta kohdennettujen tukitoimien
vuoksi julkaisemme nyt kyselyn, johon toivomme kaikkien paikallisseurojen
vastaavan. Vastaamisaikaa on keskiviikkoon 6.5. saakka.
Kyselyyn vastaaminen vie 5–10 minuuttia ja toivomme, että
yksi henkilö per nuorisoseura vastaa siihen. Vastaajalla tulisi olla hyvä
kokonaiskuva tilanteesta paikallisseuran osalta.
Apuraha on tarkoitettu digitaalisten
sisältöjen tuottamiseen ja niiden jakamiseen eri alustoilla sekä
digitaalisuutta hyödyntäviin kokeiluihin ja/tai omien toimintatapojen
kehittämiseen.
Apuraha on tarkoitettu ammattimaisesti
toimiville kulttuurintekijöille kirjallisuuteen, taiteeseen ja
kansanvalistukseen. Apurahaa voivat hakea yksityishenkilöt ja työryhmät.
3)
Mesenaatti.me – oman joukkorahoituskampanjan käynnistäminen
Voit laatia omalle yhteisöllesi oman
joukkorahoituskampanjan pienellä vaivalla. Tämä on yksi kanava kerätä tukea
paikallisilta ihmisiltä. Lisätietoa löydät täältä.
Tämän lisäksi tulemme hakemaan keskitetysti Opetus-ja
kulttuuriministeriön koronatukea, jonka hakuajan pitäisi avautua
huhti-toukokuun vaihteessa. Tähän hakuun tarvitsemme erityisesti tietoja
paikallistason taloudellisista tappioista, joita kyselyssä kerätään, jotta
osaamme kohdentaa myös mahdollisen taloudellisen tuen oikein. Kaikenlainen
tieto koronan vaikutuksista on siis erittäin tärkeää, joten vastaathan
kyselyyn!
Suosittelemme myös seuraamaan kuntien ja alueellisten
rahoittajien mahdollisia korona-apuhakuja. Käännythän aluetoimistojemme,
keskusseurojen tai liiton toimihenkilöiden puoleen mikäli tarvitset apua
rahoitushauissa!
Kotiseutuliiton
uusi avustushaku
Haluamme
myös vinkata teille Suomen Kotiseutuliiton uudesta avustushausta. Heidän
toteuttamansa Kotiseudulle-keräyksen apurahojen haku avataan elokuussa 2020.
Kotiseudulle-apuraha on tarkoitettu uutta luovaan ja toimintaa kehittävään
kotiseututyöhön. Apurahat ovat suuruudeltaan 500–3000 euroa. Vuonna 2020
jaetaan noin 15 000 euron edestä apurahoja.
Apurahoja
myönnetään
uudenlaisen kotiseututyön toimintamallien kehittämiseen ja levittämiseen
kestävää kehitystä edistävään kotiseututyöhön ja siihen liittyvien toimintamallien kehittämiseen ja levittämiseen
asukkaiden tasavertaisuutta ja kulttuurista moninaisuutta huomioivaan kotiseututyöhön ja siihen liittyvien toimintamallien kehittämiseen ja levittämiseen
alueellisiin koulutus- tai kehittämistapahtumiin tai viestintäkampanjoihin edellä mainituista teemoista
Etusijalla
ovat toimintamallit, joita muutkin yhdistykset voivat ottaa käyttöön.
Avustettavien kohteiden valinnassa painotetaan hankkeita, jotka vaikuttavat
kotiseututyöhön myönteisesti myös muualla kuin pelkästään hakijayhteisössään.
Aikataulu: Hakuaika on elokuu.
Kotiseutuliiton hallitus päättää apurahojen saajista lokakuun lopulla.
Päätökset julkistetaan marraskuussa, jonka jälkeen rahoitus on hakijan
käytettävissä. Käyttöaikaa on seuraavan kalenterivuoden loppuun saakka.
Apurahaa ei
myönnetä hakijayhteisön perustoimintaan tai vuotuisiin tapahtumiin. Apurahaa
voidaan myöntää suuremman hankkeen osarahoitukseksi. Apuraha voi kattaa
vain todellisia kuluja, joista syntyy tosite. Hyväksyttyjä kuluja ovat muun
muassa materiaalikulut, palkkiot, palkat ja ostopalvelut.
Hakijan
tulee
olla rekisteröity yhteisö, jolla on takanaan vähintään yksi raportoitu
toimintavuosi toimintakertomuksineen ja tilinpäätöksineen.
Minulla on ilo kertoa, että olemme lähteneet mukaan
Erätauko-säätiön, Valtiovarainministeriön ja DialogiAkatemian käynnistämään Poikkeusajan
dialogit -tempaukseen, jonka tarkoituksena on tarjota digitaalisia alustoja
rakentaville keskusteluille, joissa pääsee myös kertomaan kokemuksistaan ja
ennen kaikkea kuulemaan toisten ajatuksia poikkeusajasta. Voit lukea lisää
menetelmästä osoitteessa www.eratauko.fi.
Dialogin eli rakentavan vuoropuhelun tarkoituksena on syventää ymmärrystä ja
kuulla erilaisia näkökulmia aiheeseen kuin aiheeseen. Dialogi ei pyri
konsensukseen tai ratkaisuihin, vaan tarjoaa avoimen ja tasavertaisen tilan
keskustelulle.
Järjestämme Teams-ohjelmaa hyödyntäen neljä keskustelua,
joista kaksi järjestetään yhteistyössä Kansalaisfoorumi SKAF:n ja heidän muiden
jäsenjärjestöjensä kanssa. Haluamme myös haastaa kaikki paikallisseurat mukaan
järjestämään dialogeja verkossa tämän poikkeusajan aikana ja tarjoamme siihen
räätälöityä sparrausta. Ensin kannattaa tulla mukaan osallistujaksi!
Keskustelut vetää pääsihteeri Annina Laaksonen ja SKAF:n kanssa yhdessä
toteutettavissa dialogeissa toisena vetäjänä toimii Kansalaisfoorumin
pääsihteeri Anneliina Wevelsiep.
Dialogit pidetään:
ke 6.5. klo 17.00–18.30, aiheena ”Millaista elämä
poikkeusajan Suomessa on sinulle juuri nyt?” (vain nuorisoseuralaisille)
to 21.5. klo 17.00–18.30, aiheena ”Millaista elämä
poikkeusajan Suomessa on sinulle juuri nyt?” (vain nuorisoseuralaisille)
ti 26.5. klo 17.00–18.30, aiheena ”Harrastustoiminta
poikkeusaikana” (yhteistyössä SKAFin kanssa)
ti 9.6. klo 17.00–18.30, aiheena ”Vapaaehtoistoiminta
poikkeusaikana” (yhteistyössä SKAFin kanssa)
Voit ilmoittautua mukaan suoraan Anninalle sähköpostitse, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi.
Mukaan mahtuu kerrallaan 3–15 osallistujaa. Linkki keskusteluihin lähetetään
suoraan kaikille ilmoittautuneille.
Järjestämme tarpeen mukaan lisää keskusteluja sekä sparraamme
omien keskustelujen järjestämisessä.
Nuorisoseurafoorumi järjestetään tällä kertaa Mikkelissä Suomen Nuoriso-opistolla 16.-17.5.2020. Hae puhujaksi Nuorisoseurafoorumiin 31.1. mennessä.
Nuorisoseurafoorumi kokoaa nuorisoseuraväen jälleen eri puolilta Suomea saamaan uusia ideoita ja näkemään ystäviä. Foorumissa pääsee vaihtamaan kokemuksia muiden nuorisoseuralaisten kanssa ja saa virikkeitä seuran toimintaan. Tämän vuoden ohjelma rakentuu vertaisoppimiselle ja toukokuussa laitamme jakoon parhaat käytännöt ja osaamisen – puhujina Nuorisoseurafoorumissa voi olla kuka tahansa nuorisoseuralainen, joka on halunnut jakaa osaamistaan tai nuorisoseuransa onnistumisen salaisuuden. Nuorisoseurat valitsee puhujat hakemusten perusteella.
Onko sinulla osaamista, jota haluaisit jakaa toisille nuorisoseuralaisille? Onko teidän nuorisoseurassanne jokin onnistuminen, jonka olisitte valmiit jakamaan? Miten sinä auttaisit toisia nuorisoseuralaisia edistämään osallisuutta, yhteisöllisyyttä tai yhdenvertaisuutta?
Hae Nuorisoseurafoorumin puhujaksi täällä 31.1. mennessä >> Huom! Hakuaikaa jatkettu. Puhujaksi voi hakea yksin tai yhdessä jonkun kanssa. Puhujavalinnat tehdään mahdollisimman pian haun päättymisen jälkeen. Valituille puhujille tarjoamme ilmaisen osallistujapaketin sekä matkakorvaukset matkustusohjesäännön mukaisesti.
