Maanantaina 20.11. vietetään lapsen oikeuksien päivää. YK:n lapsen oikeuksien sopimus linjaa lapsen oikeudesta suojeluun ja huolenpitoon. Yksi sopimuksen osa käsittelee lapsen oikeutta osallistumiseen, ja se on oikeuksista heikoimmin tunnettu Suomessa, vaikka siitä on kirjattu myös Suomen perustuslakiin.
Nuorisoseurat on tehnyt pitkäjänteistä ja aktiivista työtä lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi. Järjestö syntyi nuorten perustamana 1800-luvun lopussa, ja osallisuus on ollut aina olennainen osa nuorisoseurojen toiminta-ajatusta.
Osallisuus on vaikuttamista ja ryhmään kuulumista
Osallisuus on vaikuttamisen kokemuksen luomista lapsille ja nuorille: tunnetta siitä, että omalla mielipiteellä on merkitystä, ja että voi todella saada aikaan muutoksia omassa elämässään ja ympäristössään. Osallisuus voidaan ymmärtää myös vastakohtana osattomuudelle ja syrjäytymiselle.
Osallisuuden tunne syntyy aina vuorovaikutuksissa toisiin eli osallisuudessa on kysymys ryhmästä. Lapsi tuntee olevansa osallinen, kun hän kokee, että hänen ryhmällään ja hänen tähän ryhmään kuulumisellaan on merkitystä.
Osallistuminen ja osallisuus ovat eri asioita. Osallistumisessa ollaan mukana jossain, joka on usein toisten järjestämä ja johon ei ole itse vaikuttanut. Osallisuus taas tarkoittaa sitä, että itse sitoutuu toimintaan, haluaa vaikuttaa asioiden kulkuun ja ottaa vastuun myös seurauksista.
Aktiiviseksi kansalaiseksi ei synnytä vaan opitaan
Lasten oikeus osallistua tarvitsee tuekseen välittäviä aikuisia. Lasten osallisuus ei tarkoita päätösvallan ja liian suuren vastuun siirtämistä lapsille.
Mitä nuorempana lapsi saa sopivaa vastuuta, sitä helpompi hänen on myöhemmässä elämässään osallistua ja vaikuttaa. Tavoitteena on opettaa lapsille, että asiat eivät vain tapahdu, vaan niiden eteen täytyy jonkun tehdä jotain. Toiminnassa on tärkeää korostaa erilaisten kansalaistaitojen harjoittelua, esimerkiksi vuorovaikutus-, viestintä- ja ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja.
Nuorisoseurat ja osallisuus
Erityisesti päätöksenteossa on tärkeä saada nuorten ääni kuuluviin. Suomen Nuorisoseurojen päättävissä elimissä, valtuustossa ja hallituksessa, on oltava vähintään kolmasosa alle 29-vuotiaita. Nuorten valtuutettujen aloitteesta nuorten vaikutusmahdollisuuksia on pyritty ennestään lisäämään ja aktiivisesti ottamaan heitä mukaan järjestön hallintoon.
Viime vuosina järjestössä on aktiivisesti kehitetty uusia menetelmiä lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi ja juurruttamiseksi . Työkaluista löytyy mm. osallisuusportaat ja osallisuuden työkalupakki, hankkeissa on edistetty erityisnuorten osallisuutta ja lasten kuulemista. Osallisuus näkyy vahvasti järjestön päätöksenteon arjessa.
