Kategoria: Järjestö

Nuorisoseura-duunit keikkatyöalustalla paikalliset nuorisoseurat voivat tarjota lyhytkestoisia töitä ilman työnantajuuteen liittyvää byrokratiaa. Samalla työntekijät voivat kerryttää kokemustaan tarttumalla helposti ja nopeasti uusiin työmahdollisuuksiin.

Palvelu sopii loistavasti erilaisten keikkatöiden tarjoamiseen, kuten seurantalon pihatöihin, ikkunoiden pesuun, tapahtuman lipunmyyntiin, kahvion hoitamiseen tai ohjaajan hommiin.

Nuorisoseura-duunien kautta työntekijä saa korvauksen tekemästään työstä ja seura saa laskun toteutetusta keikasta. Kun keikka on julkaistu palvelussa, siitä voi esimerkiksi vinkata paikallisille nuorille, jolloin he voivat hakea työntekijöiksi.

”Tiedämme, että paikallisissa nuorisoseuroissa haluttaisiin palkata työntekijöitä erinäisiin tehtäviin, mutta työnantajan velvollisuudet tuntuvat liian raskailta. Toivomme, että voimme tämän avulla auttaa seuroja töiden tarjoamisessa ja samalla tarjota nuorille tulevaisuuden kannalta tärkeää työkokemusta”, alueellisen työn johtaja Henna Liiri kertoo.

Palvelun käyttöönotossa auttaa alueellisen työn johtaja Henna Liiri, puh. 044 207 3072, henna.liiri@nuorisoseurat.fi sekä talouden ja hallinnon johtaja Iija Filen, puh. 045 633 6944, iija.filen@nuorisoseurat.fi. Ole rohkeasti yhteydessä!

Suomen Nuorisoseurat ry on luonut alustan yhteistyössä WorkPilots:in kanssa. Alusta on nyt pilottivaiheessa, joten otamme mielellämme vastaan myös palautetta.

Valtakunnallisen H-Killan virkistyspäivät suuntautuivat tänä vuonna Ahvenanmaalle 11.-13.8. H-kilta on nuorisoseuraveteraaneista – Hermanneista ja Hermanskoista – koostuva ryhmä, joita toimii eri puolilla Suomea. H-arvonimen voivat saada yli 50-vuotiaat nuorisoseuratoiminnassa mukana olleet ja toimintaan merkittävästi vaikuttaneet henkilöt. Arvonimeä voi hakea verkkolomakkeella.

Merja Leinonen Lapin H-killasta kertoo Ahvenanmaan reissusta:

”Virkistyspäiviä odotettiin erityisen paljon varsinkin täällä pohjoisessa, sillä olihan tiedossa retki uudenlaisiin maisemiin tunturien sijaan. Sen verran meitä varmaan jännitti matkalle lähteminen ja laivalle ehtiminen, että lähdimme reissuun jo päivää aiemmin ja yövyimme Turun satamassa S/S Bore – laiva-hostellissa. Junista kun ei koskaan tiedä, olihan muistissa vielä vuoden 2024 virkistyspäivät Rovaniemellä, kun yöjuna oli myöhässä useamman tunnin. Otettiin siis varman päälle.

Maanantaiaamuna olimme yhdessä odottamassa Viking Linen terminaalissa matkakumppaneitamme ja matkanjohtajaamme Martti Vainiota. Meitä oli kaikkiaan 18 henkilöä (7 Pohjois-Pohjanmaalta, 4 Lapista, 4 Keski-Suomesta, 1 Etelä-Pohjanmaalta ja 2 Keski-Pohjanmaalta). Maarianhaminassa meitä oli vastassa oppaamme Terho ja Hilkka Isokääntä. Majoittumisen jälkeen oli vuorossa yhteinen illallinen ja omatoimista ohjelmaa.

Tiistaina suuntasimme kokopäivän retkelle tilausbussilla oppaamme Terhon johdolla. Kiertoajelun aikana näimme Maarianhaminan keskustan ja sen ympäristön upeine satamineen (Satamassa oli alus, Northern Cross, joka oli James Bond- elokuvassa ja tietenkin Pommern). Matkamme jatkui Sundiin kohti Bomarsundin linnoituksen sekä Notvikin tornin raunioita. Oli todella mielenkiintoista nähdä ja kuulla Bomarsundin historia ja taistelut Ruotsin ja Venäjän välissä sekä linnoituksen vaikutus koko Ahvenanmaan historiaan. Bomarsundin taistelu ei jäänyt täysin tuloksettomaksi, sillä Pariisin rauhankongressissa v. 1856 päästiin sopimukseen siitä, että Ahvenanmaata ei enää saisi linnoittaa. Tämä sopimus on voimassa vielä tänä päivänä. Monella meistä taisivat ajatukset kuitenkin hiipiä myös tämän päivän maailman tilanteeseen.

Matkamme jatkui Kastelholman linnaan, joka rakentamisensa jälkeen noin v. 1380 on kokenut monia historiallisia ja myrskyisiä vaiheita.  Vierailimme Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseossa, jonka rakennukset on koottu 1950-luvun vaiheilla eri puolilta Ahvenanmaata esittelemään saariston elämää ja perinnekulttuuria. Alueella on myös vankilamuseo Vita Björn, joka rakennettiin 1784. Tänään museo kertoo vankilaolosuhteiden kehityksestä aina vuoteen 1975, jolloin vankilan toiminta lakkautettiin.

Tässä vaiheessa kaikilla oli jo mielessä päivällinen, jonka nautimme kauniissa ympäristössä, Ahvenanmaan ainoalla hiekkarannalla sijaitsevan Degersandin lomakylän ravintolassa. Päivällinen oli herkullinen kattaus saaristolais-menuta, jälkiruokana perinteistä ahvenanmaalaista pannukakkua lisukkeineen.

Retkipäivän aikana, saaristolaismaisemia, vielä näkyvillä olevia juhannussalkoja katsellessa ja Terhon tarinoita kuunnellessa tuli ajatelleeksi, kuinka monimuotoinen ja ainutlaatuinen Suomi ja suomalainen maisema onkaan – saaristosta, pohjanmaan lakeuksien kautta tuntureihin. Ahvenanmaa teki vaikutuksen upean luonnon lisäksi siisteydellään, viihtyisyydellään ja ihmisten ystävällisyydellä. Tuli jotenkin turvallinen olo. Ehdottomasti tekee mieli palata uudelleen.

Lämmin kiitos kaikille reissu Hermanneille ja Hermanskoille mukavasta ja rattoisasta seurasta, ja ennen kaikkea Martille, Terholle ja Hilkalle hyvästä huolenpidosta!”