J.H. Erkon kirjoituskilpailu 2025 on avoinna – tekstilajina on lyriikka ja kilpailuaikaa maanantaihin 31.3. asti
Vuonna 1957 perustettu J.H. Erkon kirjoituskilpailu on yksi maamme vanhimmista ja arvostetuimmista kirjoituskilpailuista. Sen tarkoitus on löytää lahjakkaita ja kiinnostavia julkaisemattomia kirjoittajia ja auttaa heitä eteenpäin kirjallisella urallaan.
Kilpailuun voivat osallistua vuonna 1995 syntyneet ja sitä nuoremmat kirjoittajat. Kilpailuun osallistutaan sähköisesti täyttämällä ilmoittautumislomake, joka on auki 31.3. klo 16:00 saakka.
Tarkat osallistumisohjeet löytyvät kilpailun omilta sivuilta.
Palkinnot jaetaan Helsingin kirjamessuilla
Vuoden 2025 raadissa toimivat Risto Oikarinen, Virpi Alanen, Jonna Nummela eli Nihkee sekä Kallion lukion opiskelija Senja Ollikainen. Kaikki kilpailutekstit lukee erillinen esiraati, johon kuuluvat Milka Luhtaniemi ja Maaria Ylikangas.
J.H. Erkon kirjoituskilpailun ensimmäinen sija palkitaan 1 000 euron, toinen sija 700 euron ja kolmas sija 500 euron palkinnoilla. Palkintosijalle saatetaan valita yksi tai useampi palkittu käsikirjoitus. Palkintojen lisäksi jaetaan raadin valitsema määrä kunniamainintoja. Kilpailussa sijoittuneille ja kunniamaininnan saaneille tarjotaan yhteispalkinnoksi kirjoittajakurssi. Palkinnot jaetaan lokakuussa Helsingin kirjamessuilla.
Kilpailun järjestävät Nuoren Voiman Liitto, Suomen Nuoriso-opisto Paukkula sekä Suomen Nuorisoseurat. Palkintoa tukee Jane ja Aatos Erkon säätiö.
Nuorisoseurojen kautta voi hakea uutta osaamismerkkiä. Osaava pelisuunnittelija -osaamismerkki on suunnattu henkilöille, jotka ovat osallistuneet osallistavan pelisuunnittelun ryhmään, jossa on tuotettu oma peli.
Osaamismerkki kehitettiin Livohka -hankkeessa, jossa pohjoiskarjalaiset nuorten ryhmät pääsivät suunnittelemaan itse keksimänsä pelin alusta loppuun asti. Ainoa rajaus oli, että pelit eivät voineet olla digitaalisia. Nuoret loivat hankkeen aikana monenlaisia pelejä aina liikunnallisesta pelistä pakohuoneisiin.
Jokainen Livohkan toiminnassa mukana ollut nuori sai hakea Osaava pelisuunnittelija -merkkiä itselleen. Osaamismerkki näyttää, että sen saaja tuntee pelisuunnittelun prosessin, on osallistunut pelisuunnittelun eri vaiheisiin osana ryhmää, tunnistaa oppimiansa asioita sekä omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan, ja ymmärtää harrastustoiminnan merkityksen osana omaa elämää ja hyvinvointia.
Osaamismerkki jää osaksi Nuorisoseurojen osaamismerkkikirjastoa, ja on jatkossa kenen tahansa vastaavassa toiminnassa mukana olevien haettavissa ja hyödynnettävissä.
Osaamismerkistä hyötyä töihin tai kouluun hakiessa
Osaamismerkki on tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta yhdistys- ja harrastustoiminnassa kertyneestä osaamisesta. Merkkiä voi hyödyntää esimerkiksi CV:ssä työpaikkaa hakiessa tai oppilaitosten valintakokeissa. Työelämän tai opintojen ulkopuolella olevalle nuorelle toiminnan opinnollistaminen voi olla erityinen motivaatiotekijä toimintaan osallistumiselle.
Nuorisoseuratoiminnasta hankittua osaamista voi todentaa yli 30 merkin kautta. Merkkejä voi hakea esimerkiksi esihenkilönä toimimisesta, asiakaspalvelusta, seurantalon ylläpitämisestä, harrastamisesta ja ohjaamisesta.
Valtakunnallinen nuorisoseurasenioreiden eli Hermannien ja Hermanskojen vuotuinen päätapahtuma H-kiltapäivät tulevat taas! Päivien tarkoituksena on verkostoituminen ja virkistäytyminen kiltalaisten kesken. Tapahtumassa pidetään myös H-kiltojen vuosikokous.
H-kiltapäivät järjestetään tänä vuonna Keski-Suomessa Joutsassa 12.-13.4. Kokouksen ja iltatilaisuuden paikkana toimii Lamminmäen Juhla ja Peti. Majoitustiloina toimii Hotelli Aatto ja Elli sekä Lamminmäen Juhla ja Peti.
Ohjelma
Lauantai 12.4.
klo 11-12.30 Ilmoittautuminen/lounas
klo 13 Kiltakokous
klo 14 Kokouskahvit
klo 14-15 Majoittumiset
klo 18 Perinnepäivällinen ohjelmineen
Sunnuntai 13.4.
klo 8-9 Aamupala
klo 9.30 Lähtö kirkkoon
klo 11 Seppeleen lasku
klo 11.30 Kirkkokahvit nuorisoseuran talolla
klo 14 Lähtökeitto
Pidätämme oikeuden muutoksiin. Päivien osanottomaksu 80 € sisältää ruoat ja ohjelman.
Tarvittavat ilmoittautumistiedot: nimi, osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Ilmoitathan myös, jos osallistumisen maksaja on muu taho kuin osallistuja.
Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä jatkossakin. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Vuoden 2025 ohjaajiksi on valittu Tanja Hietakangas Klaukkalan Nuorisoseurasta, Katariina Mäki-Välkkilä ISOn Tanhuujista ja Lauri Suomela Mallusjoen Nuorisoseurasta.
Tanja Hietakangas innostaa ja kannustaa teatteriharrastajia Klaukkalan Nuorisoseurassa
Tanja Hietakangas. Kuva Laura Anttila.
Klaukkalan Nuorisoseuran ohjaaja Tanja Hietakangas on monipuolinen teatterintekijä, joka tunnetaan positiivisesta ja kannustavasta otteestaan. Hän auttaa harrastajanäyttelijöitä löytämään omat vahvuutensa ja tukee heidän kehitystään niin lavalla kuin roolihahmojen luomisessa. Useimmat esityksensä Tanja on myös itse käsikirjoittanut, tuoden lavalle monipuolisia näytelmiä eri-ikäisten näyttelijöiden kanssa.
Syksyllä 2023 Tanja otti uuden askeleen perustamalla Teatteri Roinelan ensimmäisen perheryhmän, jossa aikuiset ja lapset pääsevät yhdessä harjoittelemaan teatterin perustaitoja ja sukeltamaan improvisaation maailmaan. Harrastajat kuvailevat Tanjaa rennoksi, luovaksi ja taitavaksi ohjaajaksi, jonka kanssa työskentely on innostavaa. Teatteri Roinela on onnekas saadessaan hyötyä Tanjan rakkaudesta teatteriin ja hänen kyvystään yhdistää erilaiset ihmiset yhteisiin luoviin projekteihin.
Katariina Mäki-Välkkilä luo kansantanssin iloa ja yhteisöllisyyttä Jyväskylässä
Katariina Mäki-Välkkilä. Kuva Mari Varonen.
Katariina Mäki-Välkkilä on kansantanssin huippuammattilainen, jonka innostava ja lämmin opetustyyli on sykähdyttänyt tanssijoita jo vuosikymmenten ajan. Jyväskyläläisen ISOn Tanhuujien pitkäaikaisena opettajana ja koreografina hän on tuonut tanssin iloa kaikenikäisille tarjoten yksilöllistä opetusta ja luoden upeita esityksiä. Tänä vuonna hänen ryhmissään ovat tanssineet niin lapset, aikuiset kuin varttuneemmatkin harrastajat.
Mäki-Välkkilä tunnetaan pedagogisesta osaamisestaan, luovuudestaan ja energisyydestään, joka ulottuu aina esitysten suunnittelusta kansantanssijamien järjestämiseen. Hänen oppilaansa kuvaavat tunteja viikon kohokohdiksi, joissa yhdistyvät onnistumisen ilo, huumori ja turvallinen ilmapiiri. Mäki-Välkkilän työ luo ympärilleen iloa, yhteisöllisyyttä ja tanssin riemua.
Lauri Suomela on pyyteetön ohjaaja ja nuorisotyön tukipilari Mallusjoella
Lauri Suomela.
Lauri Suomela on jo usean vuoden ajan ohjannut lasten ja nuorten sählykerhoa Mallusjoen Nuorisoseurassa täydestä sydämestään. Hänelle on tärkeää tarjota syrjäseudun lapsille ja nuorille mahdollisuus matalan kynnyksen harrastamiseen. Kärsivällisyytensä, huumorintajunsa ja reilun asenteensa ansiosta Lauri on lasten ja nuorten keskuudessa erittäin pidetty ohjaaja.
Seuran pitkäaikaisena jäsenenä ja aktiivisena talkoolaisena Lauri on ollut mukana ylläpitämässä ja kehittämässä Mallusjoen Nuorisoseuran toimintaa. Hänen pyyteetön työnsä on edistänyt erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia, ja hänen huumorintajunsa ja tunnollisuutensa ovat tehneet hänestä korvaamattoman osan nuorisoseuran yhteisöä.
Suomen Nuorisoseurojen myöntämä Vuoden tanssiteko -palkinto myönnettiin Helenen galleria -näyttämöteokselle Folklandian Eläköön Folk! Gaalassa 10.1.
Hyvinkään Kansantanssijat ry:n 50-vuotista toimintaa juhlistanut kokoillan tanssiteos Helenen galleria on Helene Schjerfbeckin elämästä kertova tanssiteos, joka esitettiin Hyvinkäällä marraskuussa 2024. Esityksessä oli mukana lähes sata tanssijaa ja soittajaa Hyvinkään Kansantanssijoista ja Ruuhka-Suomen Nuorisoseuran Ruuhkaryhmästä. Teoksen koreografiasta, ohjauksesta ja sävellystyöstä vastasivat Hanna Poikela ja Petri Prauda.
Teos kuvaa hyvinkääläistä elämänmenoa vuosien 1902-1925 välillä. Muun muassa maalausten Halkopoika (1911), Hiihtäjätär (1909), Ompelijatar (1905), Marianne Ruovedeltä (1924) ja Pukukuva (1908-1909) kautta tuodaan esiin yhteiskunnan ajankuvaa ja yksittäisten hyvinkääläisten tarinoita. Keskeisiä tapahtumia koetaan Helenen kotipiirin lisäksi rautatieasemalla, villatehtaalla ja parantolassa, kun Helenen mallit tuovat oman elämänsä mukaan istahtaessaan malleiksi.
Helenen galleria on kunnianhimoinen ja moniulotteinen teos, joka yhdistää mielenkiintoisella tavalla kuvataiteen, tanssin, musiikin ja teatterin. Teoksen eri-ikäiset esiintyjät edustavat kattavasti kansantanssin ja -musiikin moninaisuutta, aina lapsista konkareihin ja harrastajista ammattilaisiin. Kokonaisuudesta on punottu mielenkiintoinen teos, joka luo myönteistä julkikuvaa kansantanssille ja -musiikille myös uuden yleisön keskuudessa.
Palkinto myönnettiin kahdennentoista kerran
Vuoden tanssiteko -palkinnon voi saada henkilö, yhteisö tai tapahtuma, joka on tehnyt vuoden aikana jotakin merkittävää kansantanssin tunnettavuuden kannalta ja / tai edistänyt toiminnallaan kansantanssin leviämistä.
Tanssiteko voi olla rohkea avaus, joka on aiheuttanut keskustelua. Se voi olla ennakkoluuloton, uusi toiminnan muoto tai asia, joka on saanut ihmiset tanssimaan.
Vuoden 2013 tanssiteko – Tauno Häkkinen Vuoden 2014 tanssiteko – OWLA-tanssiseikkailu Vuoden 2015 tanssiteko – Janne ja Aino – Balladi erään säveltäjän elämästä Vuoden 2016 tanssiteko – Pispalan Sottiisin Riemua! -pääjuhla Vuoden 2017 tanssiteko – Miestanssipidot Vuoden 2018 tanssiteko – Tanssiteos Rauha Vuoden 2019 tanssiteko – POIES ITSEKÄS ITE – Sata vuotta lujaa ystävyyttä, Karjalan Nuoret Vuoden 2020 tanssiteko – Rami Melingin FolkJam -tunnit Vuoden 2021 tanssiteko – Riina Hosio teoksesta Verensulkusanoja Vuoden 2022 tanssiteko – Viimeinen sapiens – tanssiteos Vuoden 2023 tanssiteko – Käärmeenpääntallaajat näyttämöteos
Lisätietoja
Jukka Heinämäki, tanssin tapahtumien johtaja Suomen Nuorisoseurat jukka.heinämäki@nuorisoseurat.fi, puh. 050 526 8957
Vuoden Nuorisoseura 2025 -finalistit ovat selvillä!
Vuosittain jaettava tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua.
”Harmonikka tavoittaa suhteessa alueen väkipohjaan valtavan harrastajoukon ja on saanut Lappeenrannan pohjoisosassa aikaan kansantanssivillityksen. Korvenkylässä harrastetaan miltei 10 ryhmässä kansantanssia, mukaanlukien Tempo Tenaviin- ja FolkJam -toiminta. Alkeita opetetaan myös aikuisille. Ryhmä toimii vapaaehtoispohjalta ja seuran jäsenet tekevät sen lisäksi paljon talkoita muualla.
Harmonikassa jokainen harrastaja kohdataan omista lähtökohdistaan käsin. Harrastaminen ei ole vain kansantanssia, vaan lisäksi seura järjestää mm. Luova lava -leirejä sekä osallistuu aktiivisesti järjestön eri tapahtumiin.”
Nuorisoseura Harmonikan harrastajia ja ohjaajia. Kuva Jani Hotakainen.
”Pukkilan Nuorisoseura täyttää ensi vuonna 125 vuotta. Seurassa on ollut toimintaa koko tämän taipaleen ajan ja se on vuosikymmenten ajan ollut monipuolista ja osallistavaa. On ollut niin kuoroa, liikuntaa, näytelmiä, kansantanssia kuin bingoakin. Nykytoimintaan kuuluu läheisesti kesäteatteri, nuorisotilatoiminta, yhteiset retket sekä tapahtumat muiden toimijoiden kanssa. Liikuntaa harrastetaan seurassa monipuolisesti (mm. lentopallo, uinti, pingis ja perheliikunta).
Nuorisoseurassamme yhteisöllisyys näkyy eri ikäisten yhdessä tekemisenä ja harrastamisena. Niin kokouksiin kuin talkoisiin osallistuu väkeä vauvasta vaariin. Toiminnassamme luodaan yhteisiä kokemuksia ja iloisia elämyksiä kaikille kuntalaisillemme läheisessä ja sujuvassa yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Olemme järjestäneet esim. Laskiaistapahtuman, Elävän joulukalenterin, Kuutamotapahtuman ja seksuaalikasvatusillan. Nuorisoseura on alkuun paneva roottori monessa yhteisessä tapahtumassa.
Yhteisöllisyyttä kylään ja kuntaan tuo keskellä kirkonkylää seisova nuorisoseurantalomme Toimela, jonne monet eri toimijat kokoontuvat harrastamaan ja kohtaamaan. Nuorisoseurassa tehdään pyyteetöntä talkootyötä toiminnan ja rakkaan nuorisoseuratalomme eteen. Kesäteatteritoimintamme on kesän yhdessä tekemistä parhaimmillaan – se vaatii niin parkkiohjaajia, lipunmyyjiä, kahvinkeittäjiä kuin ahkeran näytelmäporukankin. Meillä on tosi hauskaa yhdessä!”
Pukkilan Nuorisoseuran aktiiveja seurantalo Toimelan edessä.
”Jyväskylän seudun Nuorisoseura toimii ihmisten yhdistäjänä, kohtaamispaikkana kaikenikäisille. Toiminta perustuu aktiivisten toimijoiden luovuuteen, yhdessä tekemiseen, avoimuuteen uusille ideoille, yhteenkuuluvuuden tunteeseen sekä siihen, että toimijoilla on tunne mahdollisuudesta vaikuttaa.
Aktiivinen seurantalo Keljon Tapiola tarjoaa paikan monipuolisille tapahtumille, juhlille, päivätansseille ja bingolle. Kuka vain voi osallistua ja tulla tekemään tapahtumia yhdessä. Nuorisoseurastamme on lähtöisin myös monenlaisia muita projekteja, esimerkiksi täysin nuorten idean pohjalta ponnistanut podcast PorinaPodi.
Seurassamme toimivien ohjaajien ansiosta nuorisoseurantalolla kerhot pyörivät kaikenikäisille, ja lapset saavat toteuttaa itseään ja osallistua monitaidetoimintaan. Ohjaajien on mahdollista vaikuttaa toimintaansa ja heitä kuullaan ja autetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Olemme yhdessä tekevä, toimintaa toteuttava luova seura, jossa kaikilla on mahdollisuus ilmaista, tehdä ja vaikuttaa.”
”Tahdittomat on jo pitkään tehnyt aktiivista työtä kansantanssin harrastamisen eteen erityisesti lasten ja nuorten parissa. Tänä vuonna he ovat tehneet uusia aluevaltauksia perustamalla kansanmusaryhmän ja matalan kynnyksen höntsatanhut. Heidän viestinnässään näkyy hienosti Nuorisoseurojen jutut, esimerkiksi Nuorisoseuraviikko oli huomioitu tarjoamalla avoimia harjoitusmahdollisuuksia. Heiltä oli myös edustus pohjoismaisessa Nordlek-tapahtumassa ja ryhmät näkyvät hyvin myös paikallisissa tilaisuuksissa.
Mukaan pääsee matalalla kynnyksellä ja ryhmissä toimitaan hyvällä meiningillä.”
Nuorisoseura Tahdittoman harrastajia ja aktiiveja. Kuva Sini Mäenpää.
Kannusta suosikkiasi sosiaalisessa mediassa
Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee finalisteista voittajan, joka palkitaan Vuoden Nuorisoseura-tunnustuksella Nuorisoseurapäivän juhlassa maaliskuussa 2025.
Omaa suosikkiasi voit kannustaa Facebook- tai Instagram-tileillämme kertomalla kommenteissa, miksi juuri se seura ansaitsisi tunnustuksen. Viemme terveiset eteenpäin hallitukselle.
Joulukuun ensimmäisellä viikolla joukko suomalaisia nuorisotyöntekijöitä ja kulttuurituottajia vieraili Amstelveenissä, Hollannissa osana Nuori Kulttuuri Festivaali 2025 -valmisteluja. Ryhmään kuului edustajia Torniosta, Oulusta, Kaarinasta, Kokkolasta, Kuopiosta ja Savonlinnasta. Matkan tavoitteena oli vahvistaa kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja sekä ammentaa uusia ideoita kulttuurisen nuorisotyön kehittämiseen.
Verkostoitumista ja inspiraatiota Platform-C:ssä
Matkan alussa ryhmä tutustui Platform-C-nuorisotyökeskukseen, joka toimii Amstelveenissä taiteen ja nuorisokulttuurin leikkauspisteessä. Keskuksessa esiteltiin hankkeita, joissa yhdistyvät erilaiset taiteen muodot ja ajankohtaiset nuorisokulttuurin ilmiöt. Osallistujat saivat mukaansa hyödyllistä materiaalia, kuten sivuston Inclusion Through Arts, joka esittelee inklusiivisuuden edistämistä taiteen avulla.
Eurooppalaista yhteistyötä ja luovia konsepteja
Vierailuun kuului tutustuminen kahteen merkittävään tapahtumatilaan. P60 on osa eurooppalaista Trans Europe Halles -verkostoa, joka edistää kulttuurialan ammattilaisten vaihtoja ja nuorten kansainvälisiä projekteja. P60 toimii paitsi uusien artistien esiintymispaikkana, myös nuorten tapahtumatuotannon alustana. Keskiviikkoiltana vieraat pääsivät kokemaan K-pop-ilmiön, kun lavalla nähtiin korealainen artisti MCDN.
Toinen kohokohta oli vierailu Hollannin vanhimmalla tapahtumapaikalla, Paradisolla, joka tunnetaan värikkäästä historiastaan ja monipuolisista tapahtumistaan. Paradiso tuottaa päivittäin neljä erilaista tapahtumaa 250 hengen tuotantotiimin voimin. Rakennus on alun perin nuorten perustama kohtaamispaikka, joka nykyään toimii kansainvälisesti merkittävänä kulttuurialustana. Esittelyn aikana nousi esiin, että monet ikoniset nimet, kuten Pink Floyd, ovat aloittaneet uransa juuri Paradisossa.
Tuloksena uusia kontakteja ja ideoita
Matka tarjosi osallistujille ainutlaatuisen tilaisuuden vaihtaa näkemyksiä, rakentaa uusia kontakteja ja saada tuoreita ideoita suomalaiseen kulttuuriseen nuorisotyöhön. Ryhmä palasi Suomeen innostuneena ja valmiina soveltamaan oppimaansa ensi vuoden festivaalivalmisteluissa.
Nuori Kulttuuri Festivaali 2025 näyttää suuntaa sille, kuinka kulttuuri ja nuorisotyö voivat yhdessä luoda innovatiivisia ja yhteisöllisiä kohtaamispaikkoja nuorille – sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Nuori Kulttuuri Festivaali jalkautuu keväällä 2025 Tornioon, Ouluun, Kokkolaan, Kuopioon, Savonlinnaan, Kaarinaan ja Äänekoskelle tuoden esiin nuoria taiteenharrastajia. Tapahtuma tarjoaa monipuolista sisältöä aina tanssista teatteriin, sirkuksesta lavarunouteen ja skeittauksesta räppiin.
Valtakunnallinen nuorisoteatteritapahtuma Ramppikuume on kerännyt nuoret teatterintekijät yhteen jo vuodesta 1997. Ensi keväänä tapahtuma järjestetään Mikkelissä, kun Suomen teatteria harrastava nuoriso kokoontuu Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan kampukselle 25.–27.4.2025.
Pitkään Kankaanpäässä järjestetty tapahtuma on aikaisemmin vieraillut Paukkulassa 2010-luvun alussa, ja ensi keväänä nuorten teatteriharrastajien suosikkitapahtuma palaa takaisin Mikkeliin uusien tarinoiden ja elämysten kera.
Tulevana vuonna tapahtuma laajenee jälleen uusiin ulottuvuuksiin ja Mikkelistä odotetaan tapahtumalle inspiroivaa ja yhteisöllistä ympäristöä.
”Ramppikuume on ainutlaatuinen tapahtuma, joka tuo yhteen nuoret teatterin harrastajat ja ohjaajat ympäri Suomen. Tapahtuman ytimessä on vahva yhteisöllisyys ja luovuuden juhla, joka synnyttää unohtumattomia kokemuksia niin osallistujille kuin yleisöllekin. Ramppikuume ei ole vain katselmus, vaan myös paikka verkostoitumiselle, oppimiselle ja itsensä kehittämiselle. On hienoa, että voimme tuoda tämän tapahtuman jälleen Mikkeliin, jossa kulttuuri ja yhteisöllisyys kohtaavat ainutlaatuisella tavalla”, iloitsee Suomen Nuorisoseurojen tapahtumien vastuualueen johtaja Pasi Saarinen.
Paukkulan kampus tarjoaa erinomaiset puitteet Ramppikuumeen kaltaiselle tapahtumalle ja sen toivotaan vahvistavan myös Mikkelin kaupungin vetovoimaisuutta.
”Koulutuksen järjestämisen rinnalla Suomen Nuoriso-opisto tukee Mikkelin seudun elinvoimaisuutta järjestämällä lisäarvoa tuottavia palveluja alueen yritysten, järjestöjen ja perheiden tarpeisiin. Suomen Nuoriso-opistolla on vahva, yli sadan vuoden perinne teatterialan koulutuksessa ja olemme hyvin innostuneita Ramppikuumeen palaamisesta Paukkulaan”, kertoo Suomen Nuoriso-opiston rehtori Jukka Tammisuo.
Haku katselmukseen on auki
Haku tapahtuman katselmukseen on auki ja hakea voi 15.2.2025 saakka lomakkeen kautta: Hae esityskatselmukseen
Hakukelpoisia ovat kaikki 13-20 -vuotiaiden teatteriryhmät joka puolelta Suomea. Esitysten maksimikesto on yksi tunti.
Tapahtumaan voi osallistua myös ilman esitystä. Siihen ilmoittautuminen aukeaa maaliskuussa 2025.
Lisätiedot
Pasi Saarinen, tapahtumien ja Nuori Kulttuurin johtaja Suomen Nuorisoseurat pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi, puh. 050 408 0366
Tänään 5.12. vietettävän Vapaaehtoisten päivän kunniaksi haluamme kiittää jokaista Nuorisoseuroissa toimivaa vapaaehtoista! Tekemänne työ muun muassa harrastusryhmien ohjaajina, hallitusten jäseninä, somettajina ja tapahtumien järjestäjinä on korvaamattoman arvokasta. Sen avulla pystymme ylläpitämään tärkeitä kohtaamispaikkoja eri puolilla Suomea, mahdollistamaan kaikenikäisille laadukkaita harrastuksia ja kasvattamaan uuden sukupolven nuorisoseuralaisia.
Sini Lindströmille vapaaehtoisuus on iso osa elämää
Yksi vapaaehtoisistamme on Sini Lindström, joka on toiminut erilaisissa vapaaehtoistehtävissä jo vuosien ajan. Kysyimme häneltä, mikä vapaaehtoisuudessa viehättää ja mitä vapaaehtoisuus on hänelle antanut.
”Vapaaehtoistyöurani on alkanut omassa nuorisoseurassa tyttäreni huoltajana, sitten löysin itseni seuran johtokunnasta ja sieltä etenin keskusseuran johtokuntaan. Nykyään toimin keskusseura Saimaan Nuorisoseurojen puheenjohtajana ja Suomen Nuorisoseurojen valtuuston varajäsenenä.
Puheenjohtajan tehtävät pitävät sisällään niin seuran asioiden hoitamista (kokoukset, palaverit, rekrytointi jne.), seuran edustamista mm. eri seurojen tapahtumissa, seurakäyntejä mahdollisuuksien mukaan, työntekijöiden kanssa tulevan miettimistä ja vapaaehtoisena olemista keskusseuran erilaisissa tapahtumissa. Tapahtumista miuta ei saa pois, koska niissä pääsee olemaan vapaaehtoisena niin keittiössä kuin majoitusvalvonnassa ja nykyään jo ohjaajana, sillä Knoppi Pro -koulutuskin on käytynä tänä syksynä.”
Mikä vapaaehtoistehtävä on suosikkisi?
”Todella vaikea kysymys, sillä kaikki on kivaa, mutta tapahtumassa mukana oleminen ja siellä tekeminen on parasta. Nähdä osallistujien onnistumiset. Varsinkin jos tapahtumaa on päässyt suunnittelemaan ja pääsee näkemään, mitä ollaan saatu aikaiseksi. Olen ollutkin mukana jo useimmissa Kalenat-tapahtumissa ja seuraava on jo nurkan takana ensi kesänä.”
Sini Lindström vapaaehtoistehtävissä vuoden 2023 Kalenoissa. Kuva: Jukka Heinämäki
Mitä vapaaehtoisuus on antanut sinulla?
”PALJON! Uusia ystäviä/ tuttuja nyt jo ympäri Suomea. Olen oppinut järjestötyöstä valtavasti, vaikkakin vielä on paljon opittavaa. Mahdollisuuden erilaisiin koulutuksiin mm. Knoppi. Saa näyttää osaamistaan ja opetella uusia asioita, mutta ehkä kaikista parhainta on, kun tunnet itsesi hyväksytyksi juuri sellaisena kuin olet ja työtäsi vapaaehtoisena arvostetaan isolla A:lla.”
Vapaaehtoistehtävissä kertyy paljon erilaista osaamista, josta on hyötyä myös opinnoissa ja työelämässä. Digitaalinen osaamismerkki on tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta tästä osaamisesta. Merkkiä voi hyödyntää esimerkiksi CV:ssä työpaikkaa hakiessa tai oppilaitosten valintakokeissa.
Nuorisoseuratoiminnasta hankittua osaamista voi todentaa 33 osaamismerkin kautta. Merkkejä voi hakea esimerkiksi esihenkilönä toimimisesta, asiakaspalvelusta, seurantalon ylläpitämisestä, harrastamisesta ja ohjaamisesta.
Kynttilät syttyvät itsenäisyyspäivän aattona Helsingin Hietaniemessä, Luumäellä ja Nivalassa Suomen presidenttien haudoilla. Suomen vanhin nuorisoalan toimija eli nuorisoseuraliike haluaa osoittaa kiitollisuutta Suomen itsenäisyyttä ja yhteistä kansakunnan rakentamista kohtaan. Samalla muistutetaan nuorempien sukupolvien jatkuvasta jälleenrakennustehtävästä ja nuorisotyön merkityksestä maamme tulevaisuuden hyväksi.
Tänä vuonna juhlan teemana on Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud, jonka kuolemasta tulee kuluneeksi 80 vuotta. Svinhufvud toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937. Kansa tunsi presidentin tuttavallisesti ”Ukko-Pekkana” ja arvosti kovasti tätä itsenäisyyden alkuvaiheiden kansallissankaria. Svinhufvud on haudattu Luumäelle.
Kynttilöiden sytyttäminen presidenttien haudoille symboloi sukupolvien välistä yhteyttä ja yhdenvertaisuutta. Nuoret ovat mukana rakentamassa ja kehittämässä Suomea ja sen tulevaisuutta sekä maamme ja täällä asuvien ihmisten hyvinvointia.
