Tympeät tytöt: Luokkakipuja on Teatteri Vaientamattoman ja Teatteri Imatran yhteistuotanto, joka tekee näkyväksi luokkayhteiskunnan kipupisteet.
Tympeät tytöt: Luokkakipuja 18.10.2026 klo 15.00 Pikkuteatteri, Lahti
Esityksessä pohditaan muun muassa miltä tuntuvat syrjäseutujen tyttöys ja luokkahyppääjän haamukivut sekä miten tytöt kasvavat tekemään ilmaista kotityötä. Kyseessä on aivan uusi dramatisointi, joka yhdistelee Riina Tanskasen teoksia Aikuistumisriittejä (Into Kustannus 2021) ja Luokkakipuja (Into Kustannus 2025).
Elämme maailmassa, jossa tuloerot paisuvat ennennäkemätöntä vauhtia. Samaan aikaan kannamme sukupuolittuneen eriarvoisuuden pitkän historian taakkaa, joka ei tunnu hellittävän. Luokkanousu saa potemaan jäytäviä haamukipuja ja onnellisen kodin ihanteen takaa paljastuu arjen äitikauhu. Tytöille kerrotaan, että heistä voi tulla mitä tahansa ja samaan aikaan ilmaista hoivaa vaativa talousjärjestelmämme odottaa valtaosan ryhtyvän hoivaaviksi ja äidillisiksi. Kun valkoiset ja varakkaat tytöt rikkovat henkilökohtaiset lasikattonsa, toiset jäävät siivoamaan sirpaleita. Syrjäseudun tyttöjen silmissä näivettyvä lapsuuden maisema on se, mitä toisaalla kutsutaan rakennemuutokseksi.
“Mie ymmärrän niitä, jotka haluu kostaa. Eikä oo mikää ihme, et arvot on kovat. Ette usko miten ymmärrän. Mut en oo samaa mieltä. Myö tarvitaan rakkautta, sitä että joku oikeesti kattois meitä, pehmeesti ja lämmöllä. Ja että myö ite osattais nähä arvo siinä, mitä meil tääl jo on. Ei kovempia otteita. Mie piän tätä kaikkee syrjää sylissä – vaikka sit yksin! Ku jotai marjapensaan alta löytynyttä siipirikkosta räksää.” Lainauksia Riina Tanskasen teoksesta Luokkakipuja (Into Kustannus 2025)
Tympeät tytöt: Luokkakipuja -teatteriesitys on saanut ensi-iltansa Imatralla elokuussa 2025. Näytelmä on luotu osallistavalla menetelmällä ja avoimella esiintyjä- ja tekijähaulla.
Alkuperäisteoksen kirjailija Riina Tanskanen Ohjaus ja dramaturgia Lauri Haltsonen Lavastus Annika Lipponen Valosuunnittelu Emmy Haltsonen Äänisuunnittelu ja sävellys Tomi Pitman ja Henrik Illikainen Rooleissa Aada Ahvenainen, Joanna Riikonen, Saimi Laine, Sandra Strömberg, Viena Kostamo, Venla Solonen
Esityksen ikäraja 13 vuotta Esityksen kesto 2h 40 min väliajan kanssa, kahvio aukeaa 30 min ennen esityksen alkua Liput 20€/12€ https://fienta.com/fi/tympeattytotlahti
Esitys yhteistyössä Nuorisoseurat Etelä-Suomen kanssa. Esityksen kahviota hoitaa Skarabé ry.
Kiertuetta tukemassa Kari Mattilan Säätiö ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö.
Elokuun lopussa matkasimme 5 nuoren kanssa Sisilian Mussomeliin kansainväliseen Erasmus + nuorisovaihtoon, jonka teemana oli johtajuus ja vaikuttaminen. Ohjelman edetessä hauska huomio oli, että tässä tapauksessa johtaminen oli ohjaajataitojen kehittämistä, eli nuorisoseuralaisittain Knoppi-koulutus. Muut osallistujat tulivat Unkarista, Espanjasta ja Italiasta. Heti kärkeen oli nuorille oikein kunnon hyppäys nuorisotyön syvimpään muotoon, eli yhteisasumukseen. Kaikki nuoret asuivat samassa rakennuksessa, huolehtivat itse omista ruoistaan ja tiskauksesta sekä siivouksesta ja roskien lajittelusta. Näin ohjaajan näkökulmasta monella nuorella on vielä aika paljon opittavaa kyseisistä taidoista. Ohjelman aluksi jaettiin vastuita eri toiminnoista, kuten kuka vie illalla roskat ulos, kuka tiskaa lounaalla, kuka tarkistaa vessat ja kuka tekee päivittäiset meemit yhteiseen WA-ryhmään. Tämä viimeinen oli erityisen hauska! Ja tosiaan, ohjaajat asuivat täysin eri rakennuksessa, useamman sadan metrin päässä rinnettä alas.
Mussomeli paikkana oon hyvin vanha. Kaupunki sijaitsee noin 800 metrin korkeudessa keskellä Sisiliaa ja on juuri sellainen paikka, johon turisti ei varmasti eksy. Tämä onkin yksi suola näissä nuorisovaihdoissa. Pääsee paikkoihin, jossa on aitoa elämän menoa, turisteja ei näy ja aikataulut on Sisilialaiset, esim siesta.
Kansainvälinen nuorisovaihto on nuorisotyön muotona poikkeuksellisen tehokas, sillä se siirtää oppimisen suoraan käytäntöön ja aitoihin kohtaamisiin, niin ettei nuori edes välttämättä huomaa oppivansa.
Kansainvälisen nuorisovaihdon nuorisotyöllinen anti voidaan jakaa neljään pääteemaan:
Kulttuurienvälinen oppiminen ja ennakkoluulojen purkaminen
Kun nuoret elävät, syövät ja toimivat yhdessä eri maista tulevien ikätovereidensa kanssa, stereotyypit murenevat. Suomalaisista nuorista kehkeytyi rohkeampia ja osalla rupesi kädet käymään kuin aidolla espanjalaisella tai italialaisella. Nuorten kanssa päästiin tosi hyviin keskusteluihin eri kulttuureista ja kulttuurisista oletuksista ja päästiin myös yhdessä keskustelemaan suomalaisista tehdyistä oletuksista. Ja se oli varmaa, että kun ohjelma alkoi, suomalaiset olivat paikalla 😊
Pääsimme tutustumaan niin Mussomelin paikallisiin perinteisiin kuin espajalaiseen flamencoon. Opetimme myös kulttuuri-illassa suomalaista huutokatrillia ja olipa yksi unkarilainen opetellut ripaskan youtube videoiden avulla. Jokainen maa oli tuonut kulttuuri-iltaa varten pientä maisteltavaa. Me veimme ruisleipää, salmiakkia, lakua ja ruissipsejä. Saimme nauttia bruchettoja, parman kinkkua ja juustoja sekä paljon erilaisia keksejä. Jännittävä oli sisilialainen perinneruoka, jossa vaalean sämpylän väliin laitetaan perunalettu, Pane e crocché. Tutustuminen opettaa nuorille oman ja muiden kulttuuriperinnön arvon ja auttaa ymmärtämään Euroopan monimuotoisuutta.
Pääsimme myös yhdeksi päiväksi retkelle upeaan Palermoon. Suomalaisille usein vanhat kaupungit ovat ihailun kohteena, koska Suomi on maantieteellisesti niin sivussa, ettei tänne ole rakennettu palatseja tai upeita katedraaleja. Ihan vaan kävely Palermon kaduilla oli täynnä elävää kulttuuria.
Sosiaalisten ja elämänhallintataitojen vahvistuminen
Ulkomaille lähteminen ilman tuttua turvaverkkoa kasvattaa nuoren itsenäisyyttä, omatoimisuutta ja kriisinhallintataitoja. Meidän 5 nuorta eivät tunteneet toisiaan lähes ollenkaan ennen matkalle lähtöä. Vaatii rohkeutta tulla mukaan ja tavata muut vasta lentokentällä. Tällä matkalla erityisen haasteen toi lämpötila. Päivälämpötila kohosi noin 40 asteeseen eikä yölläkään lämpötila laskenut alle 27 asteen. Kun majoituksessa ei ollut ilmalämpöpumppua, oli haasteena saada nukuttua. Toisaalta yhteisöllisyys toisten kanssa kiehtoi, mutta untakin pitäisi saada 8 päivän reissulla. Ja mitä pidemmälle reissu eteni, epäilen, että sen lyhyemmäksi nuorten yöunet jäivät. Ja kuten jo aiemmin totesin, nuoret asuivat yhdessä. Väistämättäkin näkyi, että aika harva oli hirveästi kotitöitä tehnyt. Nuoret olivat iältään 16-23-vuotiaita ja kuten tiedämme, ainakin italiaiset ja espanjalaiset asuvat vielä tässä iässä tukevasti kotona. Joka tapauksessa yhteisöllinen asuminen lisää nuorten resilienssiä. Asioita pitää jakaa, asioista pitää neuvotella ja suihkuun/vessaan jonottaa. Hauskaa oli se, että viikko vaihdon jälkeen yhteiseen WhatsApp ryhmään tuli viesti fasilitaattoreilta: Ihme on tapahtunut ja sen jälkeen kuva siististä keittiöstä.
Nuorten rohkeus käyttää vierasta kieltä (tai kommunikoida luovasti kehonkielellä ja ilmeillä) kasvoi kohisten viikon aikana. Hyvä puoli vaihdossa oli se, että yhteinen kieli oli englanti, mikä ei ollut kenenkään äidinkieli. Alkuun osa arasteli puhumista, mutta viikon edetessä meteli lisääntyi ja kädet kävivät. Ja vaikka aina ei löytynyt oikeita sanoja, muiden tahto ymmärtää oli kova. Alkuvaihdosta teimme tosi paljon ryhmätöitä, loppuvaihtoon oli rakennettu videoiden tekoa ja podcasteja. Jokaiselle löytyi näihin sellaiset roolit ja tehtävät, jotka tuntuivat itselle sopivilta. Yhteinen WhatsApp oli aluksi enimmäkseen informaatiokanava, vaihdon aikana rupesi jo info häviämään kaikkien muiden viestien taakse, ja näin vaihdon jälkeen se toimii loistavana kanavana pitää yhteyttä ja osallistua meemipeliin tasaisesti. Meemien tekeminen vaihdon aikana ja meemipelistä muodostui tämän porukan oma juttu.
Osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden kokemus
Nuorisovaihdon aikana moni huomasi, että nuoret kokevat monia asioita samalla tavalla huolimatta siitä, missä asuvat. Mussomelissä asuvilla nuorilla oli huoli, pitääkö lähteä isoon kaupunkiin, pois kotikulmilta. Malagasta tulleita nuoria huolestutti turistit ja karanneet hinnat, sekä Afrikasta tulevat siirtolaiset. Nuoret oppivat ja kokevat olevansa osa jotain suurempaa kuin vain oman kotikuntansa nuori. He oppivat hahmottamaan itsensä globaaleina ja eurooppalaisina kansalaisina. Heihin uppoaa samanlainen huumori, he kaikki pohtivat nuoruuden vaihetta, monilla oli ollut vaikeuksia ihmissuhteissa yms. Pelko toisista hälveni ja ystävyyssuhteita syntyi. Ja tulipa Gossip Boxiin epäilyjä romanttisista suhteistakin vaihdon aikana!
Ryhmätyö- ja johtamistaidot
Mitäs me sitten Sisiliassa tehtiinkään? Päivät olivat täynnä erilaisia työpajoja, joissa käytettiin monia erilaisia luovia menetelmiä. Tutustumisen jälkeen pohdimme hyvän ohjaajan ominaisuuksia ja erilaisia ohjaajatyyppejä. Saatiin erittäin hyviä keskusteluja esitysten pohjalta, mitä on demokraattinen ohjaajuus, onko se aina sitä, että enemmistö päättää. Käytiin läpi ohjaajien tärkeimpiä arvoja ja miten toimia, jos arvot eivät toteudu. Suunniteltiin tapahtumaa, jossa sattui kaikenlaista tapahtuman edetessä, ja suunnitelmaa oli muutettava. Rakennettiin erilaisia yhteiskuntia tulevaisuuden varalle, millaista olisi elää, miten asiat toimisivat, mitä se vaatisi meiltä. Tehtiin erilaisia luovia tehtäviä, kuten rakenna korkein torni spageteista ja suojaa raaka kananmuna niin, ettei se hajoa, kun tiputetaan se korkealta. Tehtiin kollaasitekniikalla hyvä ohjaaja, tehtiin yhdenvertaisuus ja roolit harjoituksia. Tehtiin omasta ohjaajuudesta swot-analyysi, ja pohdittiin myös omaa kasvua ja omia voimavaroja. Lisäksi jokainen ryhmä toi mukanaan oman menetelmän. Veimme suomesta erätaukokeskustelun, joka upposi hyvin ja muutti ehkä jatkokeskusteluita enemmän kuuntelevaksi ja osallistavammaksi. Italialaisten työpajassa ryhmä jaettiin kahteen. Toinen rakensi tuulimyllypuiston ja toinen sillan. Tehtävänä oli vakuuttaa ”hallitus” siihen, kumpaan annettaisiin rahat. Nuorisovaihdon ohjelma oli aivan huippu ja fasilitaattorit Monika Ja Valerie loistavia.
Nuoret toimivat usein toistensa ohjaajina ja tukihenkilöinä, mikä kasvattaa vastuullisuutta ja johtajuustaitoja. Nuoret olivat tällä matkalla tekijöitä. Aikuisten ohjaajien rooli oli enemmän seurata sivusta ja katsoa, että asiat etenevät.
Nuorisovaihdon järjesti Iltaliassa Strauss ASP ja suomesta vaihdon mahdollisti Avartti-säätiö. Mukana oli 3 nuorta nuorisoseuroista sekä 2 nuorta 4H:sta. Nuoria yhdisti se, että he kaikki tekevät DofE-ohjelmaa. Nuorisoseuranuoret suorittivat vaihdossa DofE:n kultatason projektin.
Kiitos Avartti-säätiölle että sain olla mukana mahdollistamassa nuorille tätä kokemusta.
Festivaaliviikon ohjelma tarjoaa runsaasti koettavaa kaikenikäisille ja ohjelmassa onkin niin maksuttomia kaupunkikonsertteja kuin pääsylipullisia iltakonsertteja ja upea pääjuhla.
Vuoden 2026 teemana on Anna tanssin koskettaa!, joka kutsuu pysähtymään tanssin merkityksen äärelle. Miten tanssi yhdistää ihmisiä, rakentaa yhteisöllisyyttä ja jättää jäljen meihin? Viikon aikana nämä kysymykset heräävät eloon esityksissä, konserteissa ja yhteisissä hetkissä ympäri kaupunkia.
Maksuttomia elämyksiä kaupungin sydämessä
Pispalan Sottiisin aikana Tampereen keskusta muuttuu eläväksi festivaalialueeksi, jossa kansantanssi ja kansanmusiikki tulevat lähelle yleisöä. Maksuttomia esityksiä nähdään muun muassa Laikunlavalla ja Koskikeskuksessa.
Festivaaliviikko käynnistyy keskiviikkona 10.6. yhteistyössä Tampereen Puistokonserttien kanssa järjestettävällä avajaiskonsertilla Laikunlavalla. Tutustu Puistokonsertteihin täältä.
Ville KurkiElsi UittiVille Laitinen
Keskiviikko 10.6.2026
18.00–19.00 Pispalan Sottiisi x Puistokonsertit, Laikunlava
Maksuttomien tapahtumien lisäksi ohjelmassa on useita pääsylipullisia iltakonsertteja, iltatapahtumia ja upea pääjuhla.
Kotimaisista kärkinimistä mukana on muun muassa Vuoden kansantanssiyhtye Pähiät, joka toimii vuoden 2026 pääesiintyjänä. Lauantain juhlakonsertissa yleisö pääseekin kokemaan energisen ja näyttävän kokonaisuuden.
Viikon aikana nähdään myös esimerkiksi Motoran Väre: Ajan havinaa -konsertti, kansainvälisten ryhmien vierailukonsertteja sekä tunnelmallisia iltatapahtumia, kuten Folkdisco ja tanssitupa. Kansainvälistä väriä festivaalille tuovat puolalainen SŁOWIANKI sekä virolainen Folklore Club Maatasa.
Festivaalin huipentaa sunnuntaina 14.6. järjestettävä Anna tanssin koskettaa! -pääjuhla Pyynikin urheilukentällä.
Torstai 11.6.2026
15.00–16.00 Tanssiralli -konsertti 1, Sampola 19.00–21.00 Vakkojen herkkutori ja ”Väre”: Ajan havinaa, Sampola
Pispalan Sottiisi on yksi Suomen merkittävimmistä kansantanssi- ja kansanmusiikkitapahtumista, jossa yhdistyvät perinteet, uudet sukupolvet ja kansainvälinen tunnelma. Ohjelmassa on myös lasten ja nuorten valtakunnallinen Tanssiralli-katselmus, työpaja, näyttely sekä yhteisöllisiä tapahtumia kaikenikäisille.
Olitpa kiinnostunut piipahtamaan maksuttomassa kaupunkikonsertissa, viettämään iltaa juhlakonsertissa tai kokemaan koko festivaaliviikon tunnelman, Pispalan Sottiisi 2026 kutsuu juuri sinut mukaan!
Kesän jännittävin telttaleiri saapuu nyt ensimmäistä kertaa Sysmän Liikolaan juhannuksen jälkeen, kun 8–12-vuotiaille lapsille suunnattu Nuorisoseurojen Teatterimysteeri -leiri yhdistää teatterin, mysteerit ja kesäisen leiritunnelman ainutlaatuiseksi elämykseksi.
Leirillä lapset pääsevät sukeltamaan salaperäiseen tarinaan, ratkaisemaan arvoituksia, tekemään teatteria ja rakentamaan yhdessä seikkailua luonnon keskellä. Päivien aikana luvassa on roolihahmoja, ulkopelejä, iltanuotioita sekä yllätyksiä, jotka vievät osallistujat keskelle mysteeriä.
Telttamajoituksessa järjestettävä leiri tarjoaa turvallisen ja yhteisöllisen ympäristön, jossa lapset voivat käyttää mielikuvitustaan, saada uusia ystäviä ja kokea unohtumattoman kesäelämyksen.
Leirille järjestetään kuljetus reitillä Helsinki – Mäntsälä – Lahti – Vääksy – Sysmä, mikä helpottaa osallistumista myös pääkaupunkiseudulta ja Päijät-Hämeestä.
Teatterimysteeri -leiri järjestetään juhannuksen jälkeen Sysmän Liikolassa. Mukaan ovat tervetulleita kaikki 8–12-vuotiaat lapset, jotka rakastavat tarinoita, seikkailuja ja yhdessä tekemistä. Leirin järjestää Suomen Nuorisoseurat ry yhteistyössä Liikolan Nuorisoseuran kanssa.
Etelä-Suomen alueellisessa nuorisoseurafoorumista 21.3. Lahdessa pohdittiin, mikä motivoi nuorisoseuralaisia järjestämään tapahtumia. Yhteisesti todettiin, että tapahtumat on yksi nuorisoseuratoiminnan kulmakivi. Etelä-Suomen alueen 94 nuorisoseurassa järjestettiin vuoden 2025 toimintatietojen mukaan 1691 tapahtumaa ja niihin osallistui 93 342 henkilöä!
Yhteisöllinen toiminta on tapahtumien kulmakivi
Yhteisölliseen toimintaan osallistumista ohjaa ennen kaikkea kokemus merkityksellisyydestä ja oman tekemisen vaikutuksista. Ihmisille on tärkeää nähdä konkreettisesti, miten heidän panoksensa vaikuttaa muihin, erityisesti lapsiin ja nuoriin. Mahdollisuus toimia turvallisena aikuisena ja roolimallina vahvistaa tunnetta siitä, että oma tekeminen on arvokasta. Samalla motivaatio syntyy myös halusta antaa takaisin – tarjota muille samanlaisia kokemuksia, joita on itse saanut aiemmin nuorisoseuratoiminnassa. Toimintaan osallistuminen nähdään keinona mahdollistaa harrastuksia ja yhteisöllisyyttä myös tuleville sukupolville.
Yhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet ovat keskeisiä tekijöitä, jotka sitouttavat ihmisiä toimintaan. Monille tärkeää on, että mukana saa olla omana itsenään ilman ulkoisia rooleja tai paineita. Yhteinen kiinnostuksen kohde yhdistää ihmisiä ja luo ympärille pysyvän, tutun porukan, joka osallistuu toimintaan vuodesta toiseen. Tämä jatkuvuus lisää turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa yhteenkuuluvuutta. Samalla on toki varmistettava, että myös uudet ihmiset otetaan mukaan tuttuun porukkaan. Yhdessä tekeminen tarjoaa mahdollisuuden oppia uutta, kehittää taitoja ja jakaa osaamista muiden kanssa, mikä lisää toiminnan mielekkyyttä.
Tapahtumat harrastuksen tukena
Nuorisoseuroissa toimintaan osallistumista tukevat perinteisesti myös harrastuksen tarjoamat konkreettiset hyödyt ja kokemukset. Talkootyö voi helpottaa harrastamisen kustannuksia, mutta vielä tärkeämpiä ovat elämykset, onnistumisen kokemukset ja mahdollisuus osallistua esimerkiksi tapahtumiin tai kansainväliseen toimintaan. Yhteiset tapahtumat, kuten esitykset, kilpailut tai muut tilaisuudet, tuovat iloa sekä osallistujille että järjestäjille. Hauskuus ja rentous ovatkin keskeisiä motivaatiotekijöitä – toiminnan ei tarvitse olla vakavaa ollakseen merkityksellistä.
Uusia ihmisiä mukaan tapahtumien tekemiseen
Osallistumisen helppous vaikuttaa erityisesti uusien ihmisten mukaan tuloon. Matala kynnys, kuten mahdollisuus osallistua lyhytaikaisesti tai kertaluonteisesti sekä toiminnan maksuttomuus tai vaivattomuus, madaltavat aloituskynnystä. Lisäksi mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön ja kehitykseen lisää sitoutumista. Nuorisoseurojen jäsenyys tarjoaa paitsi yhteisöön kuulumisen tunteen myös konkreettisia jäsenhyötyjä, kuten etuja ja osallistumismahdollisuuksia, joita monet pitävät tärkeinä. Nuorisoseurojen kannattaakin miettiä, millaisia jäsenetuja jäsenilleen tarjoaa.
Toiminnan kehittäminen
Motivaatiota vahvistaa myös halu ylläpitää ja kehittää toimintaa pitkällä aikavälillä. Erityisesti pienissä yhteisöissä ja kylissä toiminta koetaan merkittäväksi koko alueen elinvoiman kannalta. Nuorisoseuralaiset haluavat varmistaa, että harrastusmahdollisuudet säilyvät ja kehittyvät myös tulevaisuudessa. Samalla toiminta tarjoaa tilaa omien kiinnostusten toteuttamiselle, mikä tuo uusia ideoita ja houkuttelee mukaan erilaisia osallistujia. Tuttu rooli ja selkeät tehtävät lisäävät turvallisuutta ja helpottavat sitoutumista, erityisesti silloin kun osallistuminen jatkuu vuodesta toiseen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että motivaatio syntyy monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Merkityksellisyys, yhteisöllisyys, oppiminen, hauskuus ja osallistumisen helppous muodostavat kokonaisuuden, joka houkuttelee mukaan ja pitää ihmiset toiminnassa. Kyse ei ole yksittäisestä syystä, vaan kokonaisvaltaisesta kokemuksesta, jossa henkilökohtaiset, sosiaaliset ja yhteisölliset tekijät kietoutuvat yhteen.
Suomen Nuorisoseurat on palkinnut Riihimäen Kansantanssijoiden aikuiskansantanssiryhmät Aivinat ja Pippurit Etelä-Suomen alueen Vuoden Vastuullisuustekona.
Aivinat ja Pippurit esiintyvät paikoissa, joiden asukkaat eivät välttämättä pääsisi muuten näkemään kansantanssia. Ryhmät vievät tanssin iloa muun muassa hoivakoteihin, palvelutaloihin ja maahanmuuttajille. Viime syksynä ryhmät esiintyivät esimerkiksi Attendo Tähdistön ja hoivakoti Elämäntaipaleen asukkaille.
Ryhmiä ohjaa Leena Kostamo, jolle kansantanssi on elämäntapa. Leena on ohjannut kansantanssia jo 30 vuotta.
Vuoden vastuullisuusteko jaetaan edellisen vuoden aikana toteutetusta vastuullisuusteosta. Vastuullisuusteko voi liittyä ympäristöön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan. Teko voi olla pienikin, mutta sillä on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan.
Tunnustus jaettiin Etelä-Suomen Nuorisoseurojen Juhlagaalassa Lahdessa 21.3. ja sen vastaanotti Leinard Kohonen (kuvassa). Vuosittain jaettavilla tunnustuksilla halutaan kannustaa paikallisia nuorisoseuroja ja heidän aktiivisia toimijoitaan jatkamaan ja kehittämään hyvää työtään. Ehdotuksia tunnustuksen saajiksi saivat tehdä kaikki alueen nuorisoseuralaiset. Ehdotusten perusteella päätöksen teki alueen kaksi valtuutettua Piritta Ahl ja Anni Kivinen.
Suomen Nuorisoseurat on palkinnut Ruuhijärven Nuorisoseuran aktiivisen vapaaehtoisen Merja Supin Etelä-Suomen alueen Vuoden Nuorisoseuralaisena.
Merja on osoittanut periksiantamattomuutta ja sitkeyttä viemällä uuden seurantalon rakennusprojektia sinnikkäästi eteenpäin. Ruuhijärven nuorisoseurantalo paloi keväällä 2024 ja Merja otti silloin puheenjohtajan tehtävät vastuulleen tiedostaen, että hänen päätyönään tulee olemaan uuden nuorisoseurantalon rakennusprojekti.
Merja Suppi on vuosikymmeniä ollut nuorisoseuralainen. Hänen nuorisoseurahistoriansa alkoi Vesivehmaan nuorisoseurasta 1960 -luvulla, jolloin seuran nuoret esittivät erilaisia näytelmiä ja esityksiä. 14-vuotiaana Merja pääsi jo Jenkkapirtille tansseihin, josta löysi myös tulevan puolisonsa. Merja on toiminut nuorisoseuroissa eri tehtävissä ja ollut aktiivinen järjestäjä esimerkiksi Ruuhijärven Rockabilly -festareilla.
Tunnustus jaettiin Nuorisoseurojen Juhlagaalassa Lahdessa 21.3.2026. Vuosittain jaettavilla tunnustuksilla halutaan kannustaa paikallisia nuorisoseuroja ja heidän aktiivisia toimijoitaan jatkamaan ja kehittämään hyvää työtään. Ehdotuksia tunnustuksen saajiksi saivat tehdä kaikki alueen nuorisoseuralaiset. Ehdotusten perusteella päätöksen teki alueen kaksi valtuutettua Piritta Ahl ja Anni Kivinen.
Suomen Nuorisoseurat on palkinnut Pornaisten Pohjoisen Nuorisoseuran aktiivisen vapaaehtoisen Eeva Jefimoffin Etelä-Suomen alueen Vuoden nuorena nuorisoseuralaisena.
Eeva on aktiivinen niin paikallisesti omassa nuorisoseurassaan mutta myös alueellisesti ja valtakunnallisesti. Hän toimii hallituksen jäsenenä Pornaisten Pohjoisessa Nuorisoseurassa. Eeva on suorittanut Knoppi -ohjaajakoulutuksen vuonna 2023 ja osallistuu myös DofE -toimintaan (The Duke of Edinburgh’s International Award). Hänellä on suoritettuna DofE -ohjelman hopeinen merkki. Eeva on ollut monena kesänä vapaaehtoisena leiriohjaajana alueemme lasten telttaleirillä. Hän on erittäin luonteva lasten ohjaaja, mutta myös napakka ja oikeudenmukainen sekä turvallinen aikuinen.
Eeva on ollut mukana Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat -toiminnassa useammalla kaudella ja toimii myös Etelä-Suomen alueen valtuutettuna. Nuoresta iästään huolimatta hän on jo kokenut nuorisoseuralainen!
Vuoden Nuori Nuorisoseuralainen -tunnustus jaettiin nyt ensimmäistä kertaa Etelä-Suomen alueella. Tunnustus ojennettiin Eevalle Nuorisoseurojen Juhlagaalassa Lahdessa 21.3.2026. Vuosittain jaettavilla tunnustuksilla halutaan kannustaa paikallisia nuorisoseuroja ja heidän aktiivisia toimijoitaan jatkamaan ja kehittämään hyvää työtään. Ehdotuksia tunnustuksen saajiksi saivat tehdä kaikki alueen nuorisoseuralaiset. Ehdotusten perusteella päätöksen teki alueen kaksi valtuutettua Piritta Ahl ja Anni Kivinen.
JuttuSeura on nuorille nuorilta tehty podcast, jonka toteuttamisessa ovat olleet mukana 14–25-vuotiaat nuoret Etelä-Suomen Nuorisoseuroista. Idea sai alkunsa syksyllä 2023 nuorten alueellisesta nuorisoseurafoorumista ja se sai alkurahoituksen nuori Kulttuuri Roots-ideahausta. Podcastin Ensimmäinen jakso julkaistiin kesäkuussa 2024. Sarjassa käsitellään muun muassa vapaaehtoisuutta, harrastushäpeää, koulunkäyntiä, nuorisoseuroihin liitettyjä ennakkoluuloja sekä suomalaista kulttuuria. Podcast on saanut jatkoa myös vuoden 2025 aikana ja Spotify-palvelussa on kuunneltavissa tällä hetkellä yhteensä 18 jaksoa.
Vuoden uusmaalainen teko palkinnon saajan valitsivat nuorisoseurojen valtuuston jäsenet Anu Toropainen ja Hilma Vaara. He korostivat valinnassaan, että palkinto nostaa esiin nuorilta nuorille -toimintaa nuorisoseuroissa. Podcast on myös uusi tapa tehdä näkyväksi nuorisoseuratoimintaa. JuttuSeuran kaltainen toiminta vahvistaa nuorten yhteisöllisyyttä, vaikuttamismahdollisuuksia ja näkyvyyttä. Podcast toimii hyvänä tapana keskustella rauhallisesti eri asioita ja tuoda esiin erilaisia näkökulmia nuoria itseään kiinnostavista asioita.
Kuuntelija pääsee tutustumaan nuorten ajatuksiin, kokemuksiin ja mielipiteisiin esimerkiksi seuraavissa teemoissa:
Mikä on harrastushäpeä nuorille?
Miten vapaaehtoisuus nuorisoseurassa toimii?
Millaisia ennakkoluuloja nuorisoseuroihin vielä liitetään?
Miten suomalainen kulttuuri ja nuorten arki kohtaavat?
Podcastin kautta voi saada myös uusia näkökulmia siihen, mitä nuorisoseuroissa tehdään, miten nuorisoseuratoimintaa voidaan kehittää ja miten nuoret ovat itse aktiivisia tekijöitä omissa seuroissaan.
Juttuseurapodcastia nuorten kanssa ovat koordinoineet Elsa Weckström ja Venla Lankinen.
Vuoden teko – palkinto luovutettiin Klaukkalassa 15.11. Nuorten tanssileirin yhteydessä Podcastin tekijöille.
Täältä pääset kuuntelemaan kaikki JuttuSeuran jaksot
Valtakunnallinen nuorisoteatteritapahtuma Ramppikuume järjestetään Mikkelissä, Paukkulassa 24.–26.4.2026.
Ramppikuume on Suomen Nuorisoseurojen valtakunnallinen nuorisoteatteritapahtuma, joka on kerännyt nuoret teatterintekijät yhteen jo vuodesta 1997 alkaen. Se kokoaa nuorisoteatterilaisia yhteen kouluttautumaan, esiintymään, seuraamaan esityksiä sekä nauttimaan Ramppikuumeen ainutlaatuisesta tunnelmasta koko viikonlopun ajaksi.
Ohjelmallinen ydin muodostuu eri teatterialan ammattilaisten ohjaamista koulutuspajoista perjantaina ja lauantaina, sekä nuorisoteatteriryhmien esityskatselmuksesta lauantaina ja sunnuntaina. Esityskatselmuksia seuraa kolmesta teatterin ammattilaisesta koostuva katselmusraati. Katselmuksessa esiintyneet ryhmät saavat myös eteenpäin ohjaavaa palautetta katselmusraadilta.
Katselmukseen haetaan videotallenteella. Hakuaika on 1.12.–15.2. Tarkemmat tiedot hausta tulevat marraskuun lopussa. Nuorista koostuva raati valitsee kahdeksan esitystä, jotka osallistuvat Ramppikuumeeseen huhtikuussa. Hakukelpoisia ovat kaikki 13–20-vuotiaiden teatteriryhmät joka puolelta Suomea. Esitysten maksimikesto on yksi tunti. Tapahtumaan voi osallistua myös ilman esitystä, siihen ilmoittautuminen aukeaa maaliskuussa 2026.
Tapahtumaa Mikkelissä uudistetaan ja kehitetään kokonaisuutena, jotta tapahtumakokemus olisi entistä parempi. Uudistuksista ensimmäisenä käyttöön otetaan kaksi esiintymislavaa, jotka tuovat ohjelmaan lisää monipuolisuutta. Muista kehitysaskeleista kerrotaan myöhemmin tapahtuman sosiaalisen median kanavissa (Instagram, Facebook) ja tapahtuman verkkosivuilla ramppikuume.net.
Vuoden 2026 tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan, Mikkelin kaupungin ja Suomen Harrastajateatteriliiton kanssa.
