Kategoria: Yleinen

  • Luova Lava -päiväleirit tarjoaa kesätöitä nuorille ohjaajille

    Luova Lava -päiväleirit tarjoaa kesätöitä nuorille ohjaajille

    Lahdessa Luova Lava -päiväleirit käynnistyivät heti kesäkuun alussa, kun koululaiset kirmasivat kouluista kesälomalle. Hannunsalilla järjestetään kaksi Luova Lava -päiväleiriä 7-11 -vuotiaille sekä juhannusviikolla nuorten leiri 12-14 -vuotiaille. Leireillä työskentelee tänä kesänä viisi nuorta apuohjaajaa (Sofia, Johanna, Aava, Otso ja Lotta) ja yksi aikuisohjaaja (Béla).

    Nuoret on palkattu leireille monin eri tavoin; kesätyöseteleillä, OP Kesäduuni -kampanjan kautta ja yksi heistä on vapaaehtoisena ilman rahallista korvausta. On ollut ilo saada aina edelliseltä kesältä apuohjaajia palkattua mukaan, jotka ovat voineet jo kokeneina ohjaajina opastaa uusia ohjaajia apuohjaajan työssä. Olemme myös aina saanet hyvää palautetta nuorilta, että Luova Lava -päiväleirit on mahtava työpaikka (tästä kertoo myös se, että apuohjaajat hakevat Luova Lavalta kesätöitä joka kesä uudestaan)! Kesällä 2024 ohjaajien antama kokonaisarvosana leireille oli 4,66/5.

    Kuvassa ohjaajat Béla, Johanna ja Aava leikkimässä evoluutioleikkiä.

    Apuohjaajien työtehtäviin kuuluu leireillä kaikki avustavat tehtävät aikuisohjaajan kanssa yhdessä, kuten lasten turvallisuudesta huolehtiminen, leikkien- ja askartelujen ohjaaminen, tanssi-, teatteri- ja sirkusharjoitteiden ohjaaminen ja niissä avustaminen, ulkoilu lasten kanssa ja ruokailuissa avustaminen. Lisäksi apuohjaajat ovat tärkeässä avustajan roolissa lasten Hetki taiteilijana -esityksessä.

    Kysyin nuorilta apuohjaajilta mikä ohjaamisessa on kivointa ja mikä haastavinta? Apuohjaajat vastasivat, että ”parasta leirillä on lasten kanssa leikkiminen ja lasten hyvien juttujen kuunteleminen” sekä ”lasten kanssa oleminen ja mukava ja hyvä työilmapiiri”. Haasteena he kokevat ”vilkkaat lapset, jotka ei jaksa kuunnella ohjeita”.

    Kuvassa apuohjaajat Sofia ja Aava leikkimässä evoluutioleikkiä.

    Tänä kesänä Luova Lava -päiväleireillä on teemana Tarujen taikaa, satujen saloja. Kysyinkin apuohjaajilta mikä satu- tai taruhahmo olisit itse ja miksi? Tässä vastauksia:

    ”Olisin tanssiva keiju, koska se kuulostaa hyvältä”,

    ”Olisin Spiderman, koska se on siisti hahmo”,

    ”Olisin merenneito, koska pystyisin uida syvälle ja tutkia merta”

    ”Olisin Helinä-keiju, koska se on siisti ja osaa lentää”.

    Vuonna 2026 palkataan taas uusia kesätyöntekijöitä, joten olethan kuulolla, jos ohjaaminen ja Luova Lava kiinnostaa!

  • Hanna-Maija Perttola on valittu Etelä-Suomen vuoden nuorisoseuralaiseksi 2025

    Hanna-Maija Perttola on valittu Etelä-Suomen vuoden nuorisoseuralaiseksi 2025

    Hanna-Maija Perttola on valittu Etelä-Suomen vuoden nuorisoseuralaiseksi seuraavin perustein (Pornaisten Pohjoisen Nuorisoseuran perustelut):

    Hanna-Maija eli Hannis on Pornaisten Pohjoisen Nuorisoseuran toiminnan ahkera ja monipuolinen toimija. Hän on jo vuosia toiminut muun muassa johtokunnan jäsenenä, kesäteatterin tuottajana ja organisoinut lasten harrastustoimintaa. Lisäksi hän toimii nuorisoseurassa Vintiö -hankkeen vastuuhenkilönä.

    Hannis on ahkera talkoolainen ja idearikas toiminnan kehittäjä. Hän pyörittää Pornaisten Pohjoista Nuorisoseuraa intohimolla, kunnianhimoisesti ja sydämellä. Hän on kuulunut nuorisoseuraan nuoruusvuosistaan lähtien ja ollut jo alusta lähtien monessa mukana; muun muassa vetänyt kerhotoimintaa ja kursseja sekä Luova Lava -leirejä. Hanniksen sydän sykkii nuorisoseuratyölle! Ilman Hannista Pornaisten Pohjoisesta Nuorisoseurasta puuttuisi todella iso pala, ahkera työmyyrä sekä aina iloinen ja kaikille ystävällinen toimija.

    Vuoden nuorisoseuralainen -tunnustus ojennettiin tänään Hanna-Maijalle Pornaisissa. Tunnustuksen saajan on päättänyt alueemme valtuutetut Anu Toropainen ja Hilma Vaara.

    ONNEA HANNIS!

  • ”Tääl oli kivaa ja oli hyviä ruokia. 10 pistettä ja papukaijamerkki”

    ”Tääl oli kivaa ja oli hyviä ruokia. 10 pistettä ja papukaijamerkki”

    Etelä-Suomen Knoppi -ohjaajakoulutuksen toinen osa järjestettiin Meriharjun leirikeskuksessa helmikuun ensimmäisenä viikonloppuna. Paikalla oli kahdeksan innokasta ohjaajaopiskelijaa sekä kolme kouluttajaa. Lisäksi Meriharjun alueella liikkui neljä DofE -seikkailijaa suorittamassa hopeatason harjoitusseikkailua yhdessä ohjaajiensa kanssa.

    Knoppi -ohjaajakoulutuksessa leikitään paljon. Kuvassa menossa musiikkileikki.

    Lauantaiaamu aloitettiin kertaamalla, mitä olimme jo edellisellä jaksolla marraskuussa tehneet Lahdessa. Muistelimme toistemme nimiä sekä leikimme muutaman nimi- ja tutustumisleikin. Kerrattiin myös Turvallisemman tilan periaatteet ja yhdessä tehdyt säännöt. Ryhmän yhteiset ”knoppi -periaatteet” (säännöt) sisältävät muun muassa kohdat: ”puhutaan ystävällisesti”, ”otetaan kaikki mukaan” ja ”pidetään kivvaa!”.

    Lauantain muita käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa ohjaaja turvallisuuden lisääjänä, lapsen erilaisuuden huomioiminen, ongelmatilanteiden ratkaisu sekä ohjaajan tehtävät omassa seurassa. Ohjaajan on hyvä miettiä jo etukäteen, miten toimii jos esimerkiksi harrastusryhmässä esiintyy kiusaamista tai ryhmä on täysin villiintynyt. Knoppi -ohjaajakoulutuksessa näitä tilanteita harjoiteltiin pienillä näytelmillä. Ohjaajaopiskelijat tekivät pienissä ryhmissä kohtauksia, jossa ongelmatilanne syntyy ja muut pääsivät arvaamaan, mistä ongelmasta on kyse ja miten he ratkaisisivat tilanteen. On aina ihana huomata, miten meidän nuoret ohjaajat heittäytyvät tällaisiin harjoituksiin!

    Lauantaina kävimme myös ulkoilemassa DofE -harjoitusseikkailijoiden kanssa. Harjoittelimme yhdessä retkikeittimen käyttöä kuumentamalla vettä kaakaota varten. Tulevana kesänä näillekin taidoille on käyttöä, kun Knoppi -koulutuksen viimeinen jakso suoritetaan retkeilemällä Mikkelissä. Samalla Knoppi -nuoret suorittavat valmiiksi myös DofE -ohjelman (The Duke of Edinburgh´s International Award) pronssisen tason.

    Retkikeittimen käyttö on retkeilyn perustaitoja.

    Knoppi -ohjaajakoulutuksen iltaohjelmaan kuului unelma -nuorisoseuran rakentaminen sekä oman pizzan valmistus. Yhdessä sovittiin, että hiljaisuus alkaa klo.23:00. Kiitos vastuulliset ohjaajaopiskelijat, kaikki saimme hyvät yöunet!

    Sunnuntaina aamupalan jälkeen leikimme kurssilaisten omia leikkejä ja jokainen pääsi vuorollaan ohjaamaan muulle ryhmälle leikin. Tärkeintä oli antaa ohjauksen jälkeen palaute: mikä onnistui ja mitä voisi vielä kehittää. Kurssilla pyritään aina luomaan turvallinen ilmapiiri, että jokainen kurssilainen uskaltaa sanoa oman mielipiteensä sekä rohkaistuu antamaan palautetta.

    Iltapäivällä olimme kaikki väsyneitä, mutta onnellisia viikonlopun kurssista. Kurssilaisilta saatu palaute lämmittää kouluttajien mieltä vielä pitkään. Kokonaisarvosana kurssista oli 4,75 / 5. Lisäksi saatiin sanallista palautetta: ”tääl oli kivaa ja oli hyviä ruokia, 10 pistettä ja papukaijamerkki”.

    Seuraavan kerran tapaamme toukokuussa Teamsin välityksellä ja suunnittelemme tulevaa seikkailua. Varsinainen seikkailu alkaa kesäkuun alussa Mikkelissä!

  • Kuunkuiskaajat -duon uusi musiikkivideo kuvattiin Tikkalan nuorisoseurantalolla

    Kuunkuiskaajat -duon uusi musiikkivideo kuvattiin Tikkalan nuorisoseurantalolla

    Kuunkuiskaajat -duolla on pitkä historia Tikkalan Nuorisoseuran kanssa. Susan Aho muistelee menneitä ja paljastaa duon tulevia suunnitelmia:

    Kuunkuiskaajat aloitti toimintansa vuonna 2008, jolloin meidän ensimmäinen julkinen konsertti oli Tikkalan nuorisoseurantalolla Sysmässä.

    Vuonna 2008 Kuunkuiskaajat ensimmäistä kertaa Tikkalassa, itse väsätyn julisteen kanssa.

    Vuodesta 2008 lähtien vuoteen 2016 asti meillä oli Tikkalassa joka vuosi konsertti aina juhannusviikon keskiviikkona. Joka vuotinen tapahtuma saikin myöhemmin nimen Tikkala Folk, joka edelleen järjestetään sinä samana juhannusviikon keskiviikkona. Nykyisin Tikkala Folkissa on aina 2 eri esiintyjää. Kuunkuiskaajien aikaan konsertti oli aina ainoastaan meidän. Kyseinen iltama on aina ollut menestys, tupa ollaan saatu täyteen lähes joka vuosi. Jopa koronavuosina järjestimme tapahtuman, silloin vain Tikkalan talon pihapiirissä. Tikkalan nuorisoseura on aina hoitanut arpajaiset, sekä kahvit ja pullat, jotka ovat kuuluneet lipun hintaan ja usein myös mainoksen paikalliseen Lähilehteen.

    Vuonna 2015 järjestimme Tikkalassa yhteiskonsertin Markojuhani Rautavaaran kanssa.

    Lopetimme toimintamme vuonna 2016, meidän viimeinen jäähyväiskonsertti oli Tikkalan nuorisoseurantalolla.

    Nyt 2025 olemme tehneet comebackin ja jo viime kesänä v.2024 esiinnyimme Tikkalassa ensimmäisen kerran 8 vuoden tauon jälkeen. Kuunkuiskaajien paluun myötä, yhteistyö Tikkalan nuorisoseuran kanssa tulee varmasti jatkumaan. 8.1.2025 julkaistu uusi singlemme Äänekäs sydän musiikkivideo kuvattiin myös Tikkalan talolla, lämmitimme taloa 3 päivää ennen kuvauksia ja tila toimi täydellisesti videomme kuvaukseen!

    Vuonna 2025 Kuunkuiskaajat comeback ja uuden musiikkivideon kuvaus Tikkalassa.

    Olen itse asunut pääkaupunkiseudulla koko ikäni, vappuna 2023 teimme puolisoni Mika Venhovaaran kanssa ison elämänmuutoksen ja muutimme Sysmään entiseen mummilaani, aivan Tikkalan nuorisoseurantalon läheisyyteen. Nykyisin olen mukana myös seuran hallituksessa, sekä tapahtumien ideoitsijana, suunnittelijana ja järjestäjänä. Sysmään muuttomme jälkeen Tikkalan seurasta on tullut entistäkin virkeämpi. Järjestämme erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Tikkala Folkin lisäksi seura on järjestänyt joogakursseja, myyjäisiä, Uotinpäivän kesäjuhlia vanhoine autoineen, Pop-Up päiviä, kranssikursseja, tanssikursseja, laulukursseja, kuorokonsertteja ja vaikka mitä! Mukaan nuorisoseuraan ollaan saatu myös uusia ja innokkaita työikäisiä talkoolaisia, joka on ihan mahtavaa!

    Kirjoittanut: Susan Aho / Kuunkuiskaajat

  • Folkoren tähtitapahtuma Folklandia oli alusta loppuun kansanmusiikin ja -tanssin juhlaa 

    Folkoren tähtitapahtuma Folklandia oli alusta loppuun kansanmusiikin ja -tanssin juhlaa 

    Suomen suurin folkloren talvitapahtuma, kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandia järjestettiin 10.–11.1.2025. Lähes loppuunmyydyllä risteilyllä oli mukana ennätyksellisen suuri 113 artistin esiintyjäkattaus. Suomen Nuorisoseurojen ja 42 taustajärjestäjän yhteistyössä toteuttama tapahtuma kokosi Baltic Princess -laivalle lähes 2000 ihmistä. 

    Festivaalilla nähtiin niin kansanmusiikin ja kansantanssin eturivin artisteja kuin ruohonjuuritason folk-harrastajia. Kansainvälisinä vieraina ihastuttivat laulu- ja tanssiyhtye RADOST Tšekin Pardubicesta, Martin Seebergin tanskalaissuomalainen Heart Connection –kvartetti sekä Tornionjokilaaksosta saapuva Gränslösa spelmän. 

    –  Kansanmusiikki- ja -tanssi osoittivat jälleen kerran elinvoimaisuutensa. Folklandian esiintymislavoille nousivat sekä alan huippuammattilaiset että eri-ikäiset perinteen harrastajat. Lähestulkoon loppuunmyyty Folklandia siivittää koko alaa kohti Me yhdessä -teemavuotta ja vuoden päästä koittavaa Folklandian 30-vuotisjuhlaristeilyä, Suomen Nuorisoseurojen tanssin tapahtumien johtaja Jukka Heinämäki iloitsee. 

    Folklandialla kisattiin jälleen myös Tikkuristin SM-kilpailussa, jossa testattiin osallistujien tanssitaitoa nopeutuvaa musiikkia vastaan. Voiton vei jo neljättä kertaa 22-vuotias Jessica Westerholm Kirkkonummelta. Toiselle sijalle tuli 19-vuotias Iines Rämä Hyvinkäältä ja kolmanneksi 20-vuotias Eerika Henttinen Turusta.  

    Folklandialla järjestettiin lisäksi Eläköön Folk! -gaala, missä jaettiin alan merkittävimmät tunnustukset kansanmusiikin ja kansantanssin tekijöille. Tunnuksia myönnettiin sarjoissa Vuoden kansanmusiikkilevy, Vuoden kansanmusiikkitekijä, Vuoden tanssiteko, Vuoden tanssintekijä, Vuoden kantele, Vuoden nuori pelimanni, Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye sekä Vuoden Wäinö. Tilaisuudessa julkistettiin myös ensimmäistä kertaa Seurasaarisäätiön Vuoden Seurasaari-tunnustus. Oman tunnustuksensa saivat lisäksi Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajat ja Suomalaisen Kansantanssin Ystävien Vuoden ohjaaja. 

    Seuraavan kerran Folklandia järjestetään 9.-10.1.2026. 

    Lisätietoja 

    Jukka Heinämäki, tanssin tapahtumien johtaja 
    Suomen Nuorisoseurat 
    puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi 

  • Etelä-Suomen syksyn seuratapaamisissa on ollut tekemisen riemua! 

    Etelä-Suomen syksyn seuratapaamisissa on ollut tekemisen riemua! 

    Etelä-Suomen alue on jaettu yhdeksään eri seurakäyntialueeseen, joissa kaikissa pyrimme aina vuoden aikana vierailemaan. Tapaamispaikka aina vaihtelee riippuen mikä seura milloinkin haluaa kutsua muita lähialueen seuroja kylään. 

    Tämän syksyn ensimmäinen alueellinen seuratapaaminen oli Sysmän Suopellossa lokakuun alussa. Pääsimme nyt ensimmäistä kertaa tutustumaan aivan ihanaan ja tunnelmalliseen Suopellon nuorisoseurantaloon. Mikä upea maisema avautui tuvan ikkunoista suoraan venesatamaan! Seuratapaamisessa oli paikalla Sysmä-Hartola alueelta viidestä eri seurasta johtokuntaa sekä yksi karvainen ystävä (artikkelikuvassa).

    Suopellon nuorisoseurantalo Sysmässä.

    Meistä on aina mahtavaa kuulla, miten seurat ovat niin moninaisia ja järjestävät alueella paljon erilaista ohjelmaa, kursseja ja tapahtumia. Tiesitkö, että Sysmässä järjestetään joka kesä Tikkala Folk, jossa siintyy folkmusiikin tähtiä kuten Duo Kuunkuiskaajat. Muistat heidät ehkä Euroviisuedustajina vuonna 2010. Tikkala Folk on Tikkalan nuorisoseuran järjestämä tapahtuma. 

    Sysmä-Hartola alueella seurat järjestävät muun muassa pilkkikilpailuja, pilatesta, kirpputoreja, teatteriretkiä, konenäyttelyitä, pääsiäisen munajahtia, joulumyyjäisiä, tanssikursseja, kuutamokävelyjä, lasten urheilukilpailuja, mölkkyä…. lista on lähes loputon. Yksi iso tapahtuma on myös joka kesä Sysmän Suvisoutu Suopellon satamassa. 

    Lokakuun alussa vierailimme seuratapaamisen merkeissä myös Porlammilla nuorisoseura Soihdun vieraana. Paikalla oli myös Pukkilan nuorisoseuran ja Virenojan nuorisoseuran johtokuntaa. Meillä oli mukava ja keskusteleva ilta yhdessä. Varsinkin teatteri ja teatterin harrastaminen nousi puheenaiheeksi ja saimmekin houkuteltua mukaan uuteen teatteri -hankkeeseen kaksi seuraa (uuden hankkeen on tarkoitus alkaa vuonna 2025). 

    Virenojan nuorisoseuran tilanne on ollut nyt kaksi vuotta haasteellinen ja myös työläs (nuorisoseurantalo paloi 09/2022), mutta johtokunta ei ole antanut periksi vaan yhteistyössä vapaaehtoisten kanssa rakentaa nyt uutta taloa. Rakennusprojekti työllistää niin paperitöinä kuin myös seinäelementtien rakentamisena. Virenojan kylällä on ”ME-henki” ja yhdessä on päätetty selvitä. Aivan mahtavaa tekemisen riemua siis! 

    Porlammilla keskusteltiin myös siitä, että isot nuorisoseurantalot ovat tärkeitä kylän tapaamispaikkoja, mutta niissä on myös paljon ylläpito- ja remonttikustannuksia. Tällä hetkellä on vaikea saada avustusta esimerkiksi isoon kattoremonttiin. Kotiseutuliiton avustukset ovat pienentyneet ja sen lisäksi pitäisi olla omarahoitusta vähintään 20%. 

    Tiesitkö, että Porlammin nuorisoseura ylläpitää kylän museota tai että Pukkilan nuorisoseurantalon yhteydessä on kunnan nuorisotila? Paikallisseurojen toiminta ja yhteistyökumppanit on aina yhtä yllätyksellisiä! 

    Tällä viikolla meillä oli alueellinen seuratapaaminen Asikkalassa nuorisoseura Suovolassa. Paikalla oli viisi eri paikallisseuraa. Myös Asikkalan alueella on paljon erilaista ja moninaista toimintaa. Oletko käynyt koskaan Vääksyn liikuntahallilla nuorisoseura Suovolan järjestämissä joulumyyjäisissä? Tai Urajärven nuorisoseuran Kartanoteatterissa? Lisäksi alueella järjestetään muun muassa countrytanssia, nuorteniltoja, syysmarkkinoita, puurojuhlia ja kudontapiiriä. Omistaapa Vesivehmaan nuorisoseura kylän urheilukentänkin! 

    Asikkalan seuratapaamisen väkeä Suovolassa.

    Kiitos kaikille alueellisiin seuratapaamisiin osallistuneille! Vielä on tänä syksynä tulossa Lahden alueen tapaaminen sekä PK-seutu. Meidät saa myös kutsua teidän seuraanne vieraaksi! 

  • Urajärven Kartanoteatteri on koko kylän projekti

    Urajärven Kartanoteatteri on koko kylän projekti

    Urajärven Kartanoteatterissa näyteltiin kuluneena kesänä seitsemättä kertaa kauniissa
    kartanomuseon ympäristössä. Säät eivät kattamatonta teatteria tänä kesänä aina suosineet, mutta koko kausi saatiin vietyä läpi ilman peruutuksia ja aina kosteampiakin kelejä saapui urheaa kesäteatteriyleisöä uhmaamaan.


    Kesän näytelmä oli nimeltään Elämä on lyhyt uni – totta vai tarua? Kyseinen esitys noudatti samaa perinteistä Urajärvi -kaavaa ollen kantaesitys ja varta vasten teatterille kirjoitettu. Kesän esitys oli ehkä tähän mennessä eniten kartanon historiaan sidottu, mutta kaikkein syvimmät näytelmästä kummunneet kysymykset olivat hyvin universaaleja ja koskevat ihan meitä jokaista. Mitä meistä jää jälkeemme, kun oma aika loppuu? Mitä on saanut aikaan ja miten se näkyy? Kuka jäljelle jäävistä huolehtii – oli kyseessä ihmiset tai materia? Kyseinen esitys ei niinkään valikoitunut meille, vaan jo edellisenä kesänä teatterimme alkuperäinen tukipilari Satu Tala alkoi kehittelemään näytelmän ideaa ja viime syksyn mittaan teksti jalostui siihen muotoon, että alkuvuodesta päästiin harjoittelemaan esitystä.


    Myös perinteistä kaavaamme noudattaen esitykset olivat suurin piirtein heinäkuun aikana välillä
    29.6.-20.7.2024. Yhteensä näytöksiä oli 13 kpl ja näiden lisäksi harjoitusesityksissä ja kenraaliharjoituksessa useampia kymmeniä katsojia harjoitusyleisöä näki esityksen ja antoi kannustavaa palautetta. Varsinaisissa esityksissä kävijöitä oli noin 1450 katsojaa. Toki enemmänkin katsojia olisi yleisöihin mahtunut, mutta olemme enemmän kuin kiitollisia kaikista katsojista kaikkien näiden viime vuosien tapahtumien jälkeen, nyt vallitsevassa taloustilanteessa ja useiden kesäteatterien ja -tapahtumien runsaudentulvassa.

    Kuvassa vanha-Hugo (Vesa-Matti Wright), vanha-Lilly (Satu Tala), Augusta (Jaana Huumo) ja Hugo (Lauri Kuusrainen).


    Tänä kesänä lavalla nähtiin 15 mahtavaa teatteriharrastajaa ja yksi nelijalkainen tähtiesiintyjä. 2/3 lavalla olleista ovat olleet ennenkin Urajärven vahvuudessa ja loput olivat uusia harrastajia ainakin meillä Urajärvellä. Erityisen ilahduttavaa oli, että joukkoon saatiin niinkin monta miestä tänä vuonna ja jopa pari uutta miesharrastajaa. Syystä tai toisesta juuri miehiä on vaikeampi saada mukaan harrastamaan.


    Vaikka katsojamäärä jäi hieman tavoitteesta, niin sitäkin lämmittävämpää oli saamamme palaute koko kauden ajan ja vielä nyt pitkällä syksyn puolella. Suoraan meille kasvotusten tai jälkikäteen osoitettuna palautteet olivat yllätykseksemme pelkkiä ruusuja. Palaute esityksestä oli huikean positiivista ja se määrä mitä palautetta saatiin esimerkiksi esitysten jälkeen somekanaviin yksityisin viestein, sähköpostilla ja jopa puheluin oli mykistävää ja sai sekä erittäin kiitolliseksi että mielen nöyräksi. Palautteen pohjalta olimme onnistuneet välittämään juuri niitä viestejä, joita pitikin. Esitys oli saanut ajattelemaan, se oli liikuttanut iästä riippumatta, se sai hymyjäkin huulille ja herätti keskustelua esimerkiksi oman teatteriseurueen kesken omasta elämästä. Esitys siis onnistui välittämään sen syvintä sanomaa olematta pelkästään historiakatsaus Urajärven kartanon historiaan.


    Vaikka meillä teatterin takana on Urajärven Nuorisoseura, niin melkein voimme sanoa, että tämä on koko kylän projekti. Varsinkin esityskauden aikana tarvitaan niin paljon talkoolaisia esimerkiksi liikenteenohjaukseen ja muihin tukitoimiin, että näitä pyydetään ylipäänsä kyläläisistä. Käytännössä koko seuramme hallitus osallistuu toimessa tai useammassa kauden aikaansaamiseen ja jäsenistöstäkin jokunen on mukana järjestelyissä. Yhteensä koko projekti vaatii useampia kymmeniä talkoolaisia, jotta teos saadaan paperiliuskoilta ja Exceleistä lavalle asti. Tähän asti olemme olleet onnekkaita, että vapaaehtoisia on riittänyt ja voimmekin vain osoittaa teatterin puolesta suurkiitoksen jokaiselle jotenkin aikaansa teatterin eteen antaneelle!

    Tekstin on kirjoittanut Merja Markkanen, Urajärven Kartanoteatterin tuottaja.

  • Nuorten paikallinen vaikuttajahanke ”Vintiö” kohtasi toimintakauden aikana yli 500 nuorta

    Nuorten paikallinen vaikuttajahanke ”Vintiö” kohtasi toimintakauden aikana yli 500 nuorta

    “Vintiöstä vaikuttajaksi – murkusta muutoksentekijäksi” -vaikuttajahanke on Suomen Nuorisoseurat ry:n Etelä-Suomen aluetoimiston toteuttama ja hallinnoima nuorisotyön ja -toiminnan kehittämishanke, joka vahvistaa alueella toimivien nuorten vaikuttamisosaamista sekä itselleen mielekkään toiminnan toteuttamista paikallisesti. Hankkeen tavoitteena on saada nuorelle osallisuuden, mukaanottamisen ja vaikuttamisen kokemus. Hanke edistää alueen yhdistystoiminnan moninaisuutta ja tekee näkyväksi yhdistyksissä tehtävää kasvatustyötä.

    Hankkeessa mukana olevat nuorisoseurat toisella hankekaudella 2023-2024 olivat Kerkkoon nuorisoseura (Porvoo), Mallusjoen nuorisoseura (Orimattila), Pornaisten pohjoinen nuorisoseura (Pornainen), Pukkilan nuorisoseura (Pukkila) ja Huuvarin-Särkijärven nuorisoseura (Askola).   

    Jokaiseen mukana olevaan nuorisoseuraan perustettiin nuorten ryhmä, joka kehitti ja suunnitteli oman näköistä toimintaa.  Nuorten aktiivisuudessa oli vaihtelua kuluneen hankevuoden aikana, mutta jokaisessa nuorisoseurassa ja nuorten ryhmässä onnistuttiin toteuttamaan nuorten toimintaa suunnitelman mukaisesti.  

    Toisella hankekaudella osa toiminnasta alkoi jo selkeästi vakiintumaan ja nuoret pääsivät toteuttamaan toistuvia tapahtumia, joissa heillä oli mahdollisuus hyödyntää aiemmin opittuja taitoja. Toistuvat tapahtumat olivat myös nuorisoseurojen vapaaehtoisten aikuisten näkökulmasta erittäin tervetullutta toimintaa, sillä toistuvien tapahtumien nähdään olevan selkeää jatkumoa myös hankkeen päättymisen jälkeen. 

    Toisen kauden aikana syntyi täysin uudenlaista toimintaa ja tapahtumia, jossa nuoret pääsivät harjoittelemaan mun muassa vaikuttamis- ja organisointitaitojaan.  Suunnittelu- ja järjestelyvaiheessa nuoret myös pääsivät tutustumaan erilaisten rahoituskanavien tarjontaan ja hakemuksien täyttämiseen. Uusia toimivia kontakteja luotiin aktiivisesti hankkeen aikana, ja toiveena oli, että hankkeeseen osallistuneet nuorisoseurat pystyvät hyödyntämään jatkossakin näitä toimivia kontakteja.  Hankkeen toimintaan osallistui myös paljon uusia nuoria, joista useampi on myös sitoutunut toimintaan pidemmäksi aikaa. 

    Kauden 2023-2024 aikana nuorten kanssa järjestettiin erilaisia suunnittelutapaamisia, tapahtumia ja kursseja yhteensä 62 kappaletta. Toimintoihin kaikkiaan osallistui yhteensä 535 nuorta.

    Onnistuneen ensimmäisen ja toisen hankekauden jälkeen on havaittavissa, että tämän kaltaiselle hankkeelle todella on tarvetta. Hankkeella on ollut vaikutusta nuorten vaikuttamistaitoihin ja osallisuuteen, nuorisoseuroissa toimivien vapaaehtoisten aikuisten kouluttamiseen ja kunnallisen nuorisotyön kanssa tehtävään yhteistyöhön. Toisella hankekaudella myös onnistuttiin löytämään toimivia rahoituskanavia nuorten suunnittelemaan toimintaan, erityisenä nostona Silmu Leader-toiminta ja heidän tarjoamansa nuorten Fyrkka-raha, jonka avulla jokaiseen Uudellamaalla sijaitsevaan nuorisoseuraan saatiin rahoitusta. Yhteistyö on ollut erittäin arvokasta ja aktiivista; nuorista etsitään nyt myös Silmun nuorisojaostoon uusia jäseniä. Hanke on myös nähty koko Suomen Nuorisoseurojen järjestön näkökulmasta hyödyllisenä ja toimivana toimintamuotona, jota on täten myös lähdetty hyödyntämään muuallakin. 

    Jokaiseen nuorisoseuraan kootut nuorten ryhmät pääsivät harjoittelemaan vaikuttamistaitoja nuoren omia kiinnostuksen kohteita ja taitoja hyödyntäen. Nuoret kokivat hankkeessa toteutuneen toiminnan olleen heidän toiveidensa mukaista. Hankekauden aikana oli myös havaittavissa nuorten taitojen kehittymistä ja kiinnostuksen kasvua liittyen juuri oman alueen toiminnan kasvattamiseen ja muokkaamiseen. Nuoret antoivat sanallisessa ja kirjallisessa palautteessa eri toiminnoista positiivista palautetta. 

    Tekstin on kirjoittanut hankkeessa kaksi kautta projektikoordinaattorina työskennellyt Laura Anttila.

  • Jukka Saari on Etelä-Suomen alueen nuorisoseurojen vuoden ohjaaja

    Jukka Saari on Etelä-Suomen alueen nuorisoseurojen vuoden ohjaaja

    ”Tämän tanssiyhteisön myötä olen kasvanut ihmisenä sellaiseksi kuin nyt olen, toteaa Jukka Saari”

    Vuoden ohjaaja 2024 on Jukka Saari. Hän on muuntautumiskykyinen ja osaa erinomaisesti toimia kaiken ikäisten tanssijoiden kanssa. Hän ottaa jokaisen ryhmän jäsenen huomioon yksilönä. Tämä monitaituri on luonteeltaan rauhallinen, taitava, joustava ja hyväntuulinen.

    Mikä sai sinut aikoinaan aloittamaan ohjaamisen?

    Aloitin oman ohjaaja urani apuohjaajana Hollolan Nuorisoseurassa Miinat ja Manut ryhmässä -90 luvun alkupuolella. Tanssin tuolloin itse Matit ja Maijat ryhmässä ja seurassamme oli tarve ohjaajille. Tähän lasten ryhmään, jossa oli paljon poikia, kaivattiin nimenomaan miespuolista ohjaajaa pojille roolimalliksi. Oma harrastukseni oli kehittynyt sille tasolle, että innostuin ajatuksesta kehittää itseäni myös ohjaajana.

    Mikä on ohjaamisessa parasta?

    Ohjaamisessa parasta on ollut alusta alkaen nähdä tanssijoiden oppimisen ilo. Nautin ihmisten kohtaamisesta sekä itseni haastamisesta uusissa asioissa.

    Mieleenpainuvin hetki ryhmän kanssa?

    Yksittäistä mieleenpainuvinta hetkeä on todella hankala nimetä. Mieleenpainuvia hetkiä on tullut vuosien saatossa vastaan todella paljon. Yksittäiset hauskat kommellukset ja esimerkiksi omat erikoiset lauluni opetuksen ohessa. Tykkään kovasti rallatella opettaessa ja välillä sylki tuo suuhun mitä ihmeellisimpiä lorutteluja 😊 Näitä on useammat kerrat naurettu tanssijoiden kanssa.

    Onko tapahtunut jotain kommelluksia tai muita sattumuksia, joita haluaisit jakaa muiden kanssa?

    Mallusjoen kansantanssijoiden kanssa kävimme esiintymismatkalla Australiassa ja paluulentomme Sydneystä lähti myöhässä ja tämän vuoksi myöhästyimme jatkolennolta Singaporesta Helsinkiin. Vajaan tunnin myöhästyminen aiheutti 40 hengen seurueelle melkoisia mutkia matkaan. Uudet jatkoyhteydet osoittautuivat melkoiseksi ralliksi. Ensin lento Tokioon, siellä hotelliin lepäämään kuudeksi tunniksi. Siitä jatkolento Pariisiin ja viiden tunnin odottelun jälkeen lento Helsinkiin. Tuolla paluumatkalla oltiin n. 45 tuntia. Mutta matkailu avartaa ja nähtiinpä monta lentokenttää 😊

    Terveiset muille

    Haluan kiittää kaikkia tanssijoita ja ryhmiä, joita olen saanut tähän mennessä ohjata. Jo yli 30 vuotta olen saanut tätä työtä tehdä ja nauttia ihmisten ja ryhmien kohtaamisesta. Tämän tanssiyhteisön myötä olen kasvanut ihmisenä sellaiseksi kuin nyt olen. Ohjaaminen on antanut minulle valtavasti ja toivon, että olen omalta osaltani onnistunut siirtämään näitä tuntemuksia myös ohjauksessani olleille tanssijoille 😊

    Jukka Saari on aloittanut kansantanssin harrastajaohjaajana jo 1990-luvun alussa Hollolan Nuorisoseurassa. Kansantassiopettajakoulutuksesta hän valmistui 2000-luvun alussa, ja tanssia hän on opettanut siitä asti muun työn ohella. Hän on monipuolinen ohjaaja ja ohjannut niin lasten, nuorten, aikuisten kuin seniorienkin tanssiryhmiä. Hän on opettanut pitkään sekä Mallusjoen Nuorisoseurassa että Lahden Tanhuujissa kansantanssia. Hän pitää perinteistä ja se näkyy myös hänen opetuksessaan.

    Vuoden ohjaajan on valinnut Suomen Nuorisoseurat Ry:n valtuuston jäsenet Johanna Hakala ja Anni Lång seuroista tulleiden esitysten pohjalta.

  • Alueellinen tanssiralli kokosi Etelä-Suomen kansantanssiryhmät yhteen

    Alueellinen tanssiralli kokosi Etelä-Suomen kansantanssiryhmät yhteen

    Yleispalaute

    Arviointiraati haluaa kiittää kaikkia tanssijoita, opettajia, ohjaajia, apuohjaajia sekä tanssijoiden huoltajia ja muita läheisiä, jotka elivät tänään hienosti katsomossa mukana kaikkien esitysten aikana. Tunnelma oli kannustava ja esiintyjät saivat uutta intoa ja iloa esityksiinsä taputusten aikana. Raati toivoo, että saadusta palautteesta on hyötyä ohjaajille ja palautetta voi työstää yhdessä ryhmän kanssa eteenpäin.

    Nähdyt esitykset olivat hyvin harjoiteltuja ja ryhmille sopivia. Erityisen iloisia raati oli perinteisten tanssien ja leikkien tuomisesta lavalle. Erilaisia kuvioita nähtiin paljon ja ne osattiin hyvin. Tanssijat ottivat hyvin tilan haltuun. Myös kuvioihin siirtymisiä oli mietitty ja harjoiteltu.  Raati toivoo ylävartalon ja käsien käyttöön napakkuutta ja tanssillisuutta. Miten kädet toimivat osana kehoa ja miten käsien käyttö tukee tanssia ja liikettä.  

    Tänä vuonna kuultiin paljon laulua, mikä ilahdutti raatia kovasti. Myös upeita soolonumeroita ja kuuluvaa replikointia oli esityksissä. Useissa ryhmissä luotettiin omaan lauluun tanssiessa, hienoa!

    Esiintymiseen ja lavalla olemiseen oli myös kiinnitetty huomioita. Katseiden suuntaamista kannattaa pohtia, milloin on katse parissa, milloin katsekontakti löytyy piirin tai kuvion toiselta puolelta ja milloin katsotaan yleisöön. Edelleen kannustetaan ryhmää yhteisiin ilmaisuharjoituksiin sekä siihen, miten esiintyjän rooli säilyy koko esityksen ajan, erityisesti silloin, kun ollaan selkä yleisöön päin.

    Askelissa raati toivoo ryhmiltä edelleen paljon perusaskeleiden kertaamista ja harjoittamista. Päkiöillä oloa tulee harjoittaa samoin kuin jalan rullaamista ja tanssin hytkettä, jotta askeleet saadaan liukumaan liikkeen suuntaisesti.

    Esityksissä nähdyt asukokonaisuudet olivat tarkkaan harkittuja, esityksiin sopivia ja selvästi esiintyjille mieluisia. Tänä vuonna nähtiin paljon kansallispukuja tai puvun osia yhdistettynä muihin vaatteisiin, puvustukset oli kautta linjan onnistuneet hyvin.

    Raati toivoo myös ohjaajia pohtimaan valittujen musiikkien tempoja. Pienille usein nopeampi tempo on sopivampi.

    Kaiken kaikkiaan konserteissa nähtiin hienosti harjoitellut 14 esitystä. Onnea kaikille ryhmille onnistuneesta päivästä, ja iloa tuleviin kevätkonsertteihin ja tanssin harjoitteluun yhdessä.

    Arviointi ja sarjanimeäminen: Ella Rautamies, Jukka Saari ja sihteerinä Pirita Laiho