Tanssirallikatselmusta päästiin vihdoin tanssimaan kolmen vuoden tauon jälkeen Orimattilaan 23.4.
Tanssirallin tavoitteena on antaa ryhmälle tanssitoimintaa tukevaa ja kehittävää palautetta. Arviointiraati keskittyy seuraamaan esityksissä ryhmien tanssitaitoa, esityskokonaisuutta, ryhmän vuorovaikutusta ja ilmaisua sekä musiikin käyttöä. Raadissa palautetta antoivat tänään tanssiopettajat Siiri Suoniemi ja Jukka Saari. Raadin sihteerinä toimii Pirita Laiho.
Yleispalaute
Arviointiraati haluaa kiittää kaikkia tanssijoita, ohjaajia, apuohjaajia, sekä tanssijoiden huoltajia, jotka ovat myötäeläneet ja mahdollistaneet tanssiharrastuksen eteenpäin viemistä. Olette tehneet hyvää työtä haasteellisen korona-ajan aikana ja jälkeen! Raati toivoo, että saadusta palautteesta on hyötyä ohjaajille ja palautetta voi työstää yhdessä ryhmän kanssa eteenpäin.
Nähdyt esitykset olivat hyvin harjoiteltuja ja ryhmille sopivia. Lapset ja nuoret olivat päässeet itse osallistumaan ohjelmakokonaisuuksien suunnitteluun ja liikemateriaalien tekemiseen ja se näkyi mukavalla tavalla esityksissä. Käsien käyttö osana esityksiä on lisääntynyt ja sitä toivotaan edelleen. Erilaisten otteiden yhdistämistä ja varioimista oli mukava seurata. Kehon käyttö hallitusti lisää tanssin kokonaisvaltaisuutta ja lisää liikkeiden mielenkiintoa ja liikelaajuutta. Tätä kannattaa jatkaa tarkan jalkatyöskentelyn ohella. Esiintymiseen ja lavalla olemiseen oli myös pystytty kiinnittämään huomioita. Lavalla nähtiin selkeitä rooleja sekä iloista yhdessä tanssimista. Edelleen kannustetaan ryhmää yhteisiin ilmaisuharjoituksiin sekä siihen, miten esiintyjän rooli säilyy koko esityksen ajan, myös silloin, kun ollaan selkä yleisöön päin.
Esityksissä nähdyt asukokonaisuudet olivat tarkkaan harkittuja, esityksiin sopivia ja selvästi esiintyjille mieluisia. Kivasti oli osattu hyödyntää erilaisia asusteita teemoihin sopiviksi. Edelleen voi puvustukseen lisätä tanssiin tai tarinaan soveltuvia elementtejä ja asusteita. Esityksiin toivotaan lisää laulua ja erilaista monipuolista äänenkäyttöä. Rytmiikkaa löytyi mukavasti lähes joka esityksestä.
Karjalan Nuorten Roihu Ryhmä. Kuvaaja Peter Maurer
Klaukkalan Nuorisoseuran 100-vuotisjuhlavuosi on käynnistynyt vilkkaasti. Aikuisten teatteriryhmä Helium esittää musiikkiteatterinäytelmää Tanssikielto seurantalo Roinelassa. Näytelmä kertoo Lontoolaisen äidin ja tyttären muutosta pienelle paikkakunnalle Heinfieldiin ja tietysti siitä, miten on haastavaa tai vaikeaa päästä osaksi uutta yhteisöä. Myös olemassa oleva yhteisö joutuu miettimään omia sääntöjään ja arvojaan uusien asukkaiden myötä. Näytelmässä nähdään niin tanssia kuin kuullaan lauluakin hersyvistä roolisuorituksista puhumattakaan. Tanssikielto esityksen voi nähdä vielä perjantaina 22.4. klo 19.00 ja lauantaina 23.4. klo 13.00.
Ennen näytelmän alkua juttelimme seuran johtokunnan jäsenten kanssa seuran yleisiä kuulumia. Puheenjohtaja Eemi Tantarinmäki kertoi, että koronan jälkeen toiminta on palautunut lähes ennalleen, harrastusryhmiin on riittänyt tulijoita, ja kevät ja kesä on vilkasta esitysten ja toiminnan aikaa. Tulossa on teatteri-, tanssi-, kuin sirkusryhmien esitykset, Luova lava leirit sekä viime kesänä suuren suosion saaneet peräkonttikirppikset seurantalon pihalle. Nuorisoseurantalo Roinelan remonttia on suunnitteilla niin keittiöön kuin katon osalta, ja suunnitteluun on saatu tuki kotiseutuliitosta. Erityisesti juhlavuoden tapahtumiksi on suunnitteilla lapsille kesäjuhla sekä virallinen 100-vuotisjuhla marraskuulle.
Roinelan peräkonttikirppis
Klaukkalan sirkuskoulu
Klaukkalan nuorisoseuran sirkuskoulu on perustettu 2012 ja täten viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlia. Seuran sirkuskoulussa opetellaan sirkustemppuja, tasapainoilua, jongleerausta, akrobatiaa ja taikuutta! Klaukkalan Nuorisoseuran sirkustoiminnan parissa tutustuu sirkuksen perustekniikoihin ja välineisiin. Sirkuskoulun 10-vuotisjuhlaesitys pidetään 7.5. Roinelassa, jossa esiintyvät seuran ryhmät Kaardemummat, Sahramit, Vaniljat, Kanelit, Muskotit, Chilit ja Taikurit.
Teatteri Roinela
Teatteri Roinelan perinteinen esitysviikko on tulossa 16-22.5. seurantalo Roinelassa. Viikolla esiintyy seuran lasten ja nuorten teatteriryhmät, Elohopea, Jodi, Neon, Rikki, Krypton ja Einsteinium. Esityksinä nähdään Ryöstö kahvin kera, Roinelan talossa, Piikatyttö, Tulukset, Ystäväni on vampyyri ja intiaanisatu. Esitysajat löytyvät teatteri Roinelan kotisivuilta.
Klaukkalan kansantanssijat
Klaukkalan kansantanssiryhmät esiintyvät ahkerasti seuran omissa tapahtumissa kuin muuallakin. Kevään aikana ohjaajat ovat järjestäneet avoimia tanssileirejä alueen lapsille ja nuorille sekä käyvät koulussa tanssittamassa lapsia. Aktiivisia seuran kansantanssiryhmiä nähdään niin tanssiralli- kuin tanssimyllytapahtumissa esiintymässä. Ryhmiä osallistuu myös kansainväliseen kansantassitapahtuma Pispalan Sottiisiin Tampereelle kesäkuussa. Kansantanssijoiden kevätnäytös pidetään seurantalolla 19.5. jossa esiintyy seuran ryhmät Tyrsky, Karuselli, Karkelo, Kuohu ja Kirma.
Klaukkalan nuorisoseura on vireä ja toimiva iso paikallisyhdistys, jonka toiminnasta vastaavat osaavat vapaaehtoiset. Nuorisoseuran toimintaan pääsee helposti mukaan niin harrastamaan kuin tekemään erilaisia tapahtumiakin. Onnea ja menestystä seuralle 100-vuotisjuhlavuoteen.
Klaukkalan Nuorisoseurantalo Roinela ja kansantanssijat
Kis kis kippurahäntä, huomenna mennään Lappeenrantaan… Nuorisoseurojen Kalenat tapahtumassa etsitään kadonnutta synttärisankaria ja juihlitaan 140-vuotissyntymäpäiviä. Mukana Lappeenrannassa seikkailevat myös Kalenakatit Repe ja Rilla.
Lasten ja nuorten kansantanssitapahtuman tunnelmaan virittäydytään jo toukokuussa. Ilmoittaudu Kalenat -tapahtumaan 15.4.–30.4. välisenä aikana. Osallistumismaksu on vain 20 euroa / henkilö.
Synttäripaketin: Toukokuun alussa saatte ryhmällenne postissa paketin, joka sisältää mm. pieniä askartelutarvikkeita, tehtäviä rastiradalle, värityskuvia ja pientä herkkua. Mukana on tietysti myös postia Repeltä ja Rillalta!
Tanssityöpajoja: 4 tanssityöpajaa (kesto 30 minuuttia / työpaja), joihin voitte osallistua ryhmällenne sopivana ajankohtana touko-kesäkuussa. Työpajat sisältävät linkin työpajan tallenteeseen ja siinä käytettyyn musiikkiin. Tanssityöpajojen aiheet ja kouluttajat ovat:
Kartsuiloittelu, Mitja Pilke
Soolopaja, Béla Gazdag
Tempoa Tenaviin, Jutta Wrangén
Streetdance ja TikTok-tanssi, Noora Myyryläinen
Vinkkivideoita: 4 lyhyttä videota, jotka sisältävät puuhavinkkejä Synttäreihin valmistautumiseen. Videot ovat ryhmien käytössä touko-kesäkuussa.
Synttärityöpajan: Kaikki Kalenoihin osallistuvat ryhmät kokoontuvat joukolla yhteiseen Synttärityöpajaan lauantaina 12.6. klo 13–14 verkossa. Työpajassa lauletaan ja tanssitaan yhdessä Repen ja Rillan kanssa ja nähdään, keitä kaikkia Kalenoihin osallistuu tällä kertaa.
Osallistumismaksu
Kalenoiden osallistumismaksu on 20 euroa per osallistuva lapsi tai nuori. Osallistumismaksu sisältää Synttäripaketin, tanssityöpajat, vinkkivideot ja Synttärityöpajan 12.6.2021. Osallistumismaksu suoritetaan joko verkkomaksuna tai laskulla. Ryhmän ohjaaja voi osallistua Kalenoihin ilmaiseksi.
Ilmoittautuminen
Kalenoihin ilmoittaudutaan ryhmänä ajalla 15.–30.4.2021. Ilmoittautumislinkki tulee Kalenoiden verkkosivuille ja Facebook-sivuille 15.4.2021. Täytäthän yhteen ilmoittautumiseen vain yhden ryhmän tiedot. Ilmoittautumista varten ryhmän yhteyshenkilö tarvitsee seuraavat tiedot:
Ryhmän ja seuran nimi
Osallistuvien lasten ja nuorten määrä
Ryhmän ikäjakauma
Ryhmän kotipaikkakuntaa
Postiosoite, johon Synttäripaketti lähetetään
Ohjaajan/yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite
Ilmoittautumisen jälkeen
Kun ohjaaja on ilmoittanut ryhmän Kalenoihin, lähetämme ryhmälle postitse Synttäripaketin toukokuun alussa. Ohjaajat saavat ilmoittautumisajan päätyttyä toukokuun alussa sähköpostitse linkin Kalenat 2021 -tapahtuman verkkomateriaaleihin.
Nähää Kalenois, vaik etän ollaaki! Tuutha siekii mukaa! Ajantasainen tieto löytyy osoitteesta: www.kalenat.fi
Suomen Nuorisoseurat nimesi Vuoden Nuorisoseuraksi 2018 Lahden Tanhuujat maaliskuussa. Kunnianosoitus on korkein, jonka yksittäinen seura voi nuorisoseuraliikkeessä saada. Tänä vuonna 80-vuotisjuhlia viettävä Tanhuujat kulkee etunenässä erityisesti lasten kansantanssiryhmien toiminnassa.
Lahden Tanhuujat on perinteinen nuorisoseura, jonka toimintaa ohjaavat vahvasti nuorisoseurajärjestön arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Seura toimii keskisuuressa kaupungissa ja se on haastavassa kilpailuympäristössä pystynyt säilyttämään merkittävän aseman harrastustoiminnan tarjoajana.
Lahtelaiset ovat panostaneet lasten ja nuorten kansantanssitoimintaan vahvasti. Harrastajista 75 prosenttia on lapsia ja nuoria. Tanssijoista kasvaa ja kasvatetaan määrätietoisesti myös uusia ohjaajia. Viimeisimmältä kansantanssiohjaajakurssilta valmistui useita uusia apuohjaajia seuraan.
Suomen Nuorisoseurojen hallitus perusteli Vuoden Nuorisoseuranvalintaansa seuraavin sanoin. Lahden Tanhuujat perustettiin 80 vuotta sitten ja perustamisestaan lähtien seura on ollut esimerkki monelle seuralle ympäri maan. Seura on yksi ensimmäisistä, joka aloitti lasten kansantanssitoiminnan nuorisoseurajärjestössä. Tämä Helvi Jukaraisen perinne elää seurassa edelleen vahvana.
Kansantanssin lisäksi palkitussa nuorisoseurassa harrastetaan myös sählyä ja pelataan mölkkyä.
Yllättävän vireää toimintaa
”Lahdessa on ollut suhteellisen paljon harrastajia eri ikäryhmissä jatkuvasti. Varsinkin lasten kansantanssiryhmät ovat olleet suosittuja”, kansantanssiopettaja Lotta Terävä kertoo.
Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneen kansantanssiopettajan mielestä Lahdessa ja sen lähialueilla kansantanssitoiminta on yllättävän vireää. Hän katsoo tilannetta objektiivisesti, koska on opiskellut pitkään Oulussa.
”Ouluun on syntynyt viime vuosina uusia ryhmiä ja harrastajamäärät ovat lisääntyneet kansantanssigenressä. Täällä toiminta on ollut taas pitkään aktiivista ja laajaa. Lahdessa on tehty hyvää pohjatyötä, koska täällä on isoja lastenryhmiä. Se takaa vanhempiin kansantanssiryhmiin suuremman määrän harrastajia.”
Lotta Terävä Säpinä-ryhmänsä kanssa Lahden Tanhuujien treenipaikalla Hannunsalilla.
Monipuolinen harrastus
”Kansantanssi on monipuolinen harrastus. Voit kehittyä siinä yksilönä ja joudut myös aina tekemään yhteistyötä parisi kanssa”, kansantanssiopettaja Terävä toteaa.
Ryhmät muovautuvat monesti tässä harrastuksessa yhteisöllisiksi, koska harrastuksen mukana ryhmä kasvaa yhdessä useamman vuoden ajan.
”On totta, että murrosiässä karsiutuu paljon harrastajia pois. Sen vuoksi olisi keksittävä keinoja, joilla teini-ikäiset harrastajat saataisiin pysymään pidempään harrastuksen parissa.”
”Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että alueellisia yhteisproggiksia olisi hyvä lisätä saman ikäisten harrastajien kanssa. Isommissa tuotannoissa on ideaa, koska niissä monesti saadaan houkuteltua myös lasten ja nuorten luovuus hienovaraisesti esiin.”
Terävä rohkaisee yli seurarajojen tapahtuvaan lasten ja nuorten ryhmien yhteistyöhön, koska sitä kautta on mahdollista saada uusia alkuja esimerkiksi uusien tapahtumien muodossa.
”Hyvät ideat kannattaa jalostaa siinä yhteisössä, jossa itse toimii.”
”Yhteisö, jossa vuorovaikutus on aitoa”
”Ensimmäinen vuosi opetustyössä on sujunut todella mukavasti Lahden seudulla. On mukavaa kasvaa lasten ja nuorten kanssa yhdessä eteenpäin,” Terävä sanoo.
Lahtelaista työnantajaansa uusi kansantanssiopettaja vuorovaikutukselliseksi yhteisöksi, jossa saa ja tulee antaa palautetta.
”Tällä on avoin ilmapiiri. Kyllä tällaisessa paikassa viihtyy. Ehkä kansainvälisyyskasvatuksen roolia voisi nostaa Lahdessa. Se innostaa ja motivoi myös lapsiryhmiä, kun pääsee esiintymään kansainvälisille festivaaleille ympäri maailmaa.”
Kavereita harrastuksen kautta
Lahtelainen Viivi Elomaa aloitti kansantanssiharrastuksen kolmevuotiaana. Nyt jo 9 -vuotias tyttö tanssii Säpinä -ryhmässä. Viivi on löytänyt harrastuksensa myötä paljon uusia kavereita.
”Olen aina rakastanut tanssimista ja meillä on tosi hauskaa Säpinässä. Tässä ryhmässä on vaan tyttöjä. Lotta ohjaa meitä ja sillä on aina hyviä ideoita. Sen lisäksi hän on tosi reilu.”
Täti houkutteli Roosa Kuisman mukaan kansantanssiharrastukseen kuusi vuotta sitten. Enää ei esiintyminen jännitä häntä ollenkaan.
”Tämä on ollut mukava harrastus ja olemme tanssineet yhdessä jo monta vuotta, vaikka minä olen 9 -vuotias. Viime vuonna olimme luokittelussa kultasarjassa. Se oli todella hieno juttu.”
Äiti vei ensimmäiselle tanssitunnille
”Olin 4- vuotias, kun äiti vei minut ensimmäiselle tanssitunnille. Poikapari löytyi heti ja tanssimme yhdessä seuraavat 11 vuotta. Kun poika lopetti kansantanssin, niin minä jatkoin aikuisryhmässä”, toiminnanohjaaja Päivi Semeri kertoo.
Semerin molemmat vanhemmat harrastivat kansantanssia ja sen vuoksi harrastus löytyi niin sanotusti luonnollisesti. Aviomies, parhaat ystävät sekä lasten kummit Semeri on löytänyt tämän yhteisön kautta
”Lapsuuden harrastuksesta on tullut minulle elämäntapa. Olen ollut seurassa toiminnanohjaajana yli 20 vuotta. Sen lisäksi olen ohjannut lasten ja nuorten ryhmiä sekä istunut johtokunnassa vuosia. Olen siis saanut aika paljon harrastukseni myötä. Enemppää ei voi oikein toivoa.”
Lahdessa oli 1980 -luvulla kansantanssibuumi ja Lahden Tanhuujissa oli parhaimmillaan 1000 harrastajaa.
”Tänä päivänä Lahdessa voi harrastaa erilaisia tanssilajeja ja kilpailu on kovaa. On hienoa, että meillä on vielä yli 200 kansantanssijaa harrastustoiminnassa mukana. Hiphopit ja houset ovat ajan ilmiöitä, mutta kansantanssi on osa suomalaista perinteen siirtämistä jälkipolville.”
Lahden Tanhuujien toiminnanohjaaja Päivi Semeri ja tanssija Mikko Semeri.
Ujosta puupökkelöstä parkettien parhaimmistoon
”Isäni, joka on yksi Lahden Tanhuujien perustajajäseniä, innostui ohjaamaan lapsillensa laulu- ja tonttuleikkejä kotina. Ei hän liioin kysellyt lastensa innostusta asiaan. Tätä kautta olen itse löytänyt kansantanssiharrastuksen”, lahtelainen Mikko Semeri kertoo.
Tästä ryhmästä muodostui hieman myöhemmin Semerin kuutoset, ensimmäinen lapsiryhmä Suomeen.
”Nuorisoseurayhteisö on ollut hieno kasvuympäristö minulle. Harrastus on tuottanut minulle aina iloa. Olen löytänyt tässä yhteisössä paljon kavereita ja ystäviä.”
Semeri on kiitollinen siitä, että ujosta puupökkelöstä on tullut vuosikymmenten saatossa parkettien parhaimmistoa hyvän harrastuksen myötä.
”Ensimmäiset 20 vuotta harrastin kansantanssi Möysän Nuorisoseurassa ja Harjulan kansanopistolla. Parikymppisenä löysin Lahden Tanhuujat ja sen jälkeen se on ollut kotipesäni. Voin rehellisesti sanoa, että aikuisiällä kansantanssi on ollut hyvä kuntoilumuoto. Myös koordinaatiokyvyn ylläpito on tärkeä asia tällaiselle seniorille.”
Aktiivisena ja luovana urheilumiehenä Semeri oli pitkään mukana myös seuran urheilutoiminnassa.
”Aloitimme tämän yhteisön kanssa MM -Mölkyn Lahdessa. Näitä kilpailuja oli hauska olla järjestämässä.”
Vuoden 2018 valtakunnallinen kansantanssikatselmus Tanssiralli pyörähti käyntiin lauantaina 21.4. Pohjankartanossa Oulussa ja jatkui menneenä viikonloppuna 28.-29.4. Felix Krohn -salissa Lahdessa. Makupaloja Tanssirallin tunnelmista voi nauttia Nuorisoseurojen kuvagalleriassa ja Pispalan Sottiisin sunnuntaina 17.6. PriimaTiima-konsertissa.
Lahden Tanssirallissa nähtiin yhteensä 34 ryhmää, joista osallistui neljä ryhmää Kultahippu-sarjaan, 13 10-vuotiaat ja nuoremmat -sarjaan, kahdeksan 13-vuotiaat ja nuoremmat -sarjaan ja yhdeksän 16-vuotiaat ja nuoremmat -sarjaan. Kaikki ryhmät, jotka etukäteen ilmoittivat haluavansa taitosarjanimeämisen, nimettiin rauta -, pronssi -, hopea -tai kultasarjaan. Raadit jakoivat sarjanimeämiset ja kunniamaininnat sunnuntaina päätöstilaisuudessa. Jokainen ryhmä sai osallistumisesta kunniakirjan. Katso tulokset >
Arviointiraadit
Arviointityö toteutettiin tänä vuonna yhteistyössä Oulun amk:n kanssa. Kussakin raadissa oli vastaava opettaja ja kaksi opiskelijajäsentä, sekä sihteerit. Raati 1 arvioi 10-vuotiaat ja nuoremmat sekä Kultahippu-sarjan ja Raati 2 16-vuotiaat ja nuoremmat ja 13-vuotiaat ja nuoremmat. Lisäksi elävän musiikin arvioinnista vastasi Siina Toimela.
Raati 1:n jäseninä olivat Susanna Kivinen, Elias Martikainen, Siina Toimela, Maiju Laurila (sihteeri) ja Raati 2:n muodostivat Petri Hoppu, Eetu Laitinen, Anni Koponen, Elena Vuoksiola (sihteeri).
Kirjallisen palautteen työstämisessä olivat mukana lisäksi tanssinopettajaopiskelijat Béla Gazdag ja Siiri Suoniemi.
Lämmin kiitos kaikille Tanssiralli 2018 tapahtumaan osallistuneille! Viikonlopun aikana olemme saaneet nauttia upeista esityskokonaisuuksista ja yhteisistä onnistumisen hetkistä. Felix Krohn salin on täyttänyt huikea ja kannustava ilmapiiri molempina katselmuspäivinä.
Erityiskiitokset raati haluaa antaa ryhmien ohjaajien tukena työskenteleville apuopettajille. Jatkossa raati kannustaa ryhmiä esiintymään myös ilman ohjaajien tukea, jotta lapset pääsevät keskenään näyttämään omaa osaamistaan näyttämölle.
Nähtyjen esitysten aiheet olivat ajankohtaisia ja oivaltavia. Esitykset elävät vahvasti kiinni tässä ajassa. On mahtava nähdä, että ryhmät, ohjaajat ja koreografit eivät tyydy tavanomaisiin ratkaisuihin, vaan he ovat rohkeasti luovia ja konventioita haastavia.
Viikonlopun aikana on myös saatu nauttia upeasta tanssijantyöstä. Varsinkin alle 16-vuotiaiden sarjassa tanssitekninen taso on ollut tänä vuonna erityisen hyvä. Motivaatio ja halu kehittyä paistaa esiintyjistä läpi. Yleisesti voi sanoa, että tanssijoiden kehon käyttö on edistynyt huimasti viimeisessä 10 vuodessa. Raati on vaikuttunut siitä, että palautetta voidaan nykyään antaa jo hyvin hienovireiselläkin tasolla.
Toivottavasti tämä tekninen taso säilyy jatkossakin, vaikka viime vuosina tarinankerronta onkin noussut esityksissä usein keskiöön. Sinällään siinä, että tarinallisiin elementteihin käytetään paljon paukkuja, ei ole mitään pahaa, kunhan kansantanssiryhmien perustanssitaito ei jää ilmaisun jalkoihin.
Alle 10-vuotiaiden sarjassa raati havaitsi, että muut asiat olivat ajoittain jo kiilanneet tanssitaidon edelle. On hienoa, että aiempina vuosina raatien peräänkuuluttamiin lasten omasta maailmasta kumpuaviin aiheisiin on nyt tartuttu. Jatkossa on vain pidettävä vielä tarkemmin kiinni siitä, että tanssi ja ilmaisu kulkevat rinnakkain teoksissa. Tavoitetila on, että tanssitekniikka ja ilmaisu eivät ole toisiaan poissulkevia joko–tai -vaihtoehtoja, vaan sekä ilmaisulle että kansantanssin perustekniikalle on yhtä ponnekkaasti tilaa teoksissa.
Raadin mielestä kultahippusarjassa ja alle 10-vuotiaiden sarjassa on ollut Lahdessa ilahduttavan runsaasti laulua ja monipuolista äänenkäyttöä. Raadit kannustavat, jälleen kerran, ryhmiä etsimään mahdollisuuksia tanssijoiden ja muusikoiden yhteistyöhön.
Nykypäivänä keskiöön nouseva elämysten jatkuva kaipuu, haastaa varmasti myös tanssinopettajia. Raati rohkaiseekin ryhmiä hyödyntämään suomalaisen folkloren rikasta tarinaperinnettä ihan perusrutiinienkin opetuksessa. Kansantanssi on täynnä tarinoita ja Suomi on sellainen maa, jossa jokaisella kivellä ja kannollakin on oma tarinansa, kun vain jaksaa penkoa arkistoja.
Raati toivottaa kaikille leikkisää ja tanssintäyteistä loppukevättä. Nauttikaa yhdessä tekemisestä, luottakaa kansantanssin perusasioihin ja kannustakaa toisianne leikkiin!
Tarkempi yleispalaute ja ryhmäkohtainen kirjallinen palaute julkistetaan kevään aikana.
OSALLISTUNEET RYHMÄT JA SARJANIMEÄMISET
Kultahippu -sarja
Himpulat, Lahden Tanhuujat
Hilpakat, Lahden Tanhuujat
Nillat ja Nuutit, Hollolan Nuorisoseura
Vipinät, Kerkkoon Nuorisoseura
10-vuotiaat ja nuoremmat
Lystikkäät, Jämsän Tanhuujat, RAUTA
Karkelo, Klaukkalan Nuorisoseura, RAUTA
Viima, Jokioisten Nuorisoseura Tahdittomat, RAUTA
Jekku, Karjalan Nuoret, PRONSSI
Haipakat, Lahden Tanhuujat, RAUTA
Motoran Nopsakat, Nuorisoseura Motora, RAUTA
Lindat ja Leevit, Hollolan Nuorisoseura, PRONSSI
Ritinät, Kerkkoon Nuorisoseura, RAUTA
Mattien ja Maijojen Minit, Matit ja Maijat, PRONSSI
Kansantanssin harrastajien kevään yhteinen kohokohta Tanssiralli starttaa viikon päästä Pohjankartanossa Oulussa ja meno siitä vain kiihtyy 28.-29.4. Lahdessa. Koko tapahtuman aikana nähdään yhteensä 49 lasten ja nuorten kansantanssiryhmää.
Tanssirallissa yleisö saa nauttia hienoista esityksistä ja kannustaa taitavia nuoria kansantanssin harrastajia! Esitysten teemoja ovat tänä vuonna muun muassa erilaiset satumaailman hahmot, pelimaailma ja ystävyys. Tanssiralli -konsertteja järjestetään yhteensä seitsemän. Lippuja konsertteihin myydään ovella.
Pohjoisen Tanssiralli:
LAUANTAI 21.4 POHJANKARTANO OULU
alle 12-vuotiaat 5 € / konsertti
aikuiset 10 € / konsertti
alle 4-vuotiaat ilmaiseksi
Aikataulu: klo 10.30-12.15 Konsertti 1
Esiintyjät: Ralli, Hippa, Kikatus, Soihtulan Loiste, Kepposet, Hyrrä, JunioriOttoset II, PikkuOttoset I klo 14.30-16.00 Konsertti 2
Esiintyjät: Saikkurat ja Säpäkkäät, PikkuOttoset II, Monotokka II, Jutatokka, Kisurat, JunioriOttoset I ja Kipehnet
Etelän Tanssiralli:
alle 12-vuotiaat 5 € / konsertti tai 10 € / kaikki konsertit
aikuiset 10 € / konsertti tai 25 € / kaikki konsertit
alle 4-vuotiaat ilmaiseksi
Aikataulu:
LAUANTAI 28.4.
FELIX KROHN-SALI LAHTI klo 10-11.30 Konsertti 1 Esiintyjät: Himpulat, Nillat ja Nuutit, Hilpakat, Haipakat, Lindat ja Leevit, Samut ja Saarat, Melske
On huhtikuu 2015. Lahtelainen Särmä on juuri ollut ensimmäisessä aikuisten valtakunnallisessa katselmuksessaan Naisten pukuhuone -tanssiteoksellaan. Tätäkin teosta, kuten kaikkia aikaisempia, oli työstetty vuosi. Nyt ryhmä päätti, että seuraavaa ohjelmaa tehdään aivan eri tavalla: matkasta nautiskellen, mielenmaisemia tutkiskellen, jatkuvasti inspiroituen. Maaliviivana oli Tanssimylly kahden vuoden päässä. Teosta ei tehty kronologisessa järjestyksessä alusta loppuun, vaan tanssin, musiikin ja tunnelman palasia luotiin sattumanvaraisessa järjestyksessä.
”Koin tärkeäksi, että tarina ja tanssit valmistuisivat lomittain”, avaa ryhmän ohjaaja ja tanssin opettaja Riia Niemelä. ”Halusin inspiroitua liikkeestä, en luoda etukäteen valmista tarinaa. Halusin luottaa, että tarina syntyy kyllä aikanaan. Koreografina ja ohjaajana se oli hyppäys epämukavuusalueelle. Ja kyllähän se tanssijoitakin kauhistutti, voiko tällaisista lähtökohdista syntyä mitään valmista!”
Matka alkaa
On elokuu 2015. Hullunmylly-työnimellä kulkeva matka alkaa. Edellisen produktion aikana tanssijat olivat innostuneet ilmaisutaidon kehittämisestä ja sitä toivottiin lisää. Ryhmä päätti jatkaa yhteistyötä teatteri-ilmaisun ohjaaja Laura Peltoniemen kanssa.
”Pyysin Lauraa tekemään tanssijoiden kanssa erilaisia ilmaisuharjoitteita. Seurasin työskentelyä ja poimin sieltä kohtia, jotka vaikuttivat kiinnostavilta. Jatkoin näiden teemojen parissa tanssijoiden kanssa.”
On syyskuu 2016. Teoksen yhdeksi teemaksi on muotoutunut päänsisäinen kaaos. Improvisaatioharjoitteista tulee Riialle olennainen osa luomistyötä.
”Pyysin tanssijoita kuvittelemaan, että heidän kotiinsa on murtauduttu. Sitten laitoin heidät kirjaamaan sanoja, mitä he ihan ensimmäiseksi siinä tilanteessa tekevät. Sanat pantiin kiertoon ja kukin teki saamistaan sanoista liikesarjan. Toisessa harjoitteessa pyysin tanssijoita ajattelemaan viidakkoa, jonka läpi yksi yrittää päästä läpi, ja tätä sitten aloimme tutkia liikkeellisesti. Näiden tanssijoiden sarjojen ja liikeaihioiden pohjalta aloin sitten luoda teosta.”
”Minua saattaa inspiroida mikä vain. Vaikkapa taidemaalaus, tuntematon vastaantulija, linnut taivaalla, tuuli kasvoilla, runo, pyykkien ripustaminen tai oman ja lähipiirin elämän haasteet.”
Musiikki palvelee liikettä
On tammikuu 2016. Musiikin löytäminen on vielä pahasti kesken. Monesti musiikki tulee jo alkuvaiheessa mukaan luomisprosessiin, mutta senkin kanssa Särmä toimi toisin.
”Tällä kertaa en etsinyt kaikkia musiikkeja kerralla, vaan luotin, että ne oikeat löytyvät aikanaan. Toisinaan musiikki on minulle inspiraation lähde, mutta tällä kertaa lähtökohtana oli liike, ja musiikit tuotiin sitten palvelemaan sitä.”
”Haastavinta oli löytää sopiva teokseen sopiva valssi. Yhtenä päivänä yksi tanssijoistamme soitteli pianoa harjoitussalissa ja vaikutuin kuulemastani. Kappale paljastui tanssijan itse säveltämäksi. Koska meillä ei ollut bändiä, tuli ainoaksi vaihtoehdoksi levyttäminen. Ja niin lähestyimme Hannu Kellaa, joka sitten sovitti ja äänitti valssin meille.”
Tila syntyy
On maaliskuu 2017. Teoksen päähenkilö on jo valittu, mutta muuten tanssijoiden paikat ovat vasta muotoutumassa. Hullunmylly-nimi on vaihtunut Tilaksi.
Tila alkaa sillä, että päähenkilö tulee näyttämölle ja alkaa hahmotella omaa ”tilaansa”. Hän tutkii katseellaan fyysistä, konkreettista tilaa. Kun toiset tanssijat hiljalleen tulevat lavalle, he alkavat maalata päähenkilön sisäistä ”tilaa”.
”Teokseen sisältyy kolme eri tanssia, joissa kussakin on erilainen tunnelma. Tila alkaa mielensisäisellä kaaoksella, sen keskivaiheessa on iloinen ylipirteä sottiisi ja lopussa rauhallinen hambo. Tanssien ja musiikin tunnelman ja dynamiikan vaihtelut luovat draaman kaarta koko teokselle. Liikkeellisesti kerronta tapahtuu hyvin monenlaisin keinoin. Suunnilla, katseilla, liikkeen rytmillä ja tanssijoiden keskinäisillä asemoinnilla luodaan kerrontaa. Välillä tämä on hyvin tietoista, välillä luotan intuitioon, enkä pysähdy miettimään sen kummemmin, miksi juuri jokin toimii.”
On huhtikuu 2017. Spotit valaisevat Sorin sirkuksen näyttämöä. Tanssija päättää, ettei toivo menestyksen avaimia. Sen sijaan hän lähtee matkalle etsimään sisäistä rauhaa.
”Yhdessä kokeminen ja toisen kulttuurin ennakkoluuloton kohtaaminen luo aina uusia mahdollisuuksia. Se on tämän festivaalin suola,” festivaalipäällikkö Aimo Hentinen kuvailee kuun lopussa tulevaa Hollo ja Martta -festivaalia.
Hollo ja Martta -festivaaleille on luotu mahdollisimman autenttinen tanssikattaus sukulaiskansojen kansantanssikulttuurista unohtamatta kotimaisia esiintyjiä. Hollo ja Martta -festivaali 2017 on yksi päijäthämäläinen Suomi 100 -hankkeen tapahtuma. Hollo ja Martta -festivaalia juhlitaan 27.10.-5.11.2017
”Meillä nähdään tänä vuonna paljon suomalais-ugrilaisia kansantansseja sekä tarjoamme eurooppalaista perinnettä.”
Nuorisoseuran lasten, nuorten ja aikuisten kansantanssijat esittävät tunnettuja suomalaisia perinnetansseja juhlavuoden kunniaksi. Festivaalin päätteeksi nähdään – kuten joka vuosi – Lantti, joka on tunnettu eurooppalainen perinnetanssi.
Häätansseja eurooppalaisesta yhteisprojektista
Virolainen Koidupuna ja saksalainen De Beekscheepers esittävät yhdessä eurooppalaisia hääperinnetansseja.
”Konserteissamme on mahdollisuus nähdä upeita koreografioita eurooppalaisista häätansseista. Virolainen kansanmusiikki on duurivoittoista ja siksi sitä on aina ilo kuunnella. Kansantanssin askelikot ovat lähellä suomalaisia kuvioita. Virossa kansanperinne elää ja voi hyvin sen vuoksi, että koulujärjestelmä tukee sen olemassaoloa.”
Saksalaisessa kansantanssissa askelikot noudattavat samanlaista peruskaavaa kuin suomalaisessa perinteessä. Saksalaisten häätanssiesityksessä nähdään samoja elementtejä kuin suomalaissa purpureissa.
”Olemme kuitenkin samaa eurooppalaista perhettä ja tanssitraditiolla on samanlainen perinnepohja,” Hentinen kertoo. ”Saksalaisessa tanssiperinteessä vastakkaisriviasetelmat ja muodostelmaneliö tai -piiri ovat eurooppalainen erityispiirre. Se näyttää helpolta, mutta vaatii paljon taitoa, oppiakseen näiden askelikkojen hallinnan.
Juhlavuonna tietenkin unkarilaista kansantanssia
Veljeskansa Unkarista Hollo ja Martta -festivaaleille saapuu taidokas ja palkittu ryhmä Szökős Néptáncegyüttes. Unkarilaisen kansantanssin rytmiin on helppo samaistua. Se on nopeatempoista ja sen liikekieli on vaikuttavaa.
”Ilo, rytmi ja väri huokuu tästä unkarilaista kansantanssia tulkitsevasta poppoosta. Unkarilainen kansantanssi on helponnäköistä, mutta se on fyysisesti erittäin rankkaa. Ryhmän esitykset ovat loistavia ja tarinat tanssien taustalla ovat vaikuttavia ja mielenkiintoisia.”
Kansantanssin juuret ovat Ranskassa
Suomalaisen kansantanssiperinteen juuret ovat Ranskassa, josta se on tullut Suomeen Ruotsin ja Venäjän hovien kautta yli 200 vuotta sitten. Juhlavuoden Hollo ja Martta -festivaali kunnioittaa myös edesmenneen lahtelaisen opetusneuvoksen Helvi Jukaraisen työtä. Hänen koreografiansa ja liikekieli elää yhä voimakkaasti suomalaisessa kansantanssiperinteessä.
Hollo ja Martta -festivaali tuo taas kymmenen päivää kansantanssiperinnettä Hollolaan ja Lahteen 27.10.-5.11.2017.
”Juhlavuoden yhdessä -teema ja ohjelman avoin toteutustapa ovat saaneet aikaan sen, että haluamme luoda Hollo ja Martta -festivaaleille mahdollisimman autenttisen tanssikattauksen sukulaiskansojemme kansantanssikulttuurista”, festivaalipäällikkö Aimo Hentinen kertoo.
”Meidän ohjelmistossa korostuu erityisesti suomalais-ugrilainen perinne.”
Eksoottisiin festivaalivieras saapuu Burjatian tasavallasta Itä-Siperiasta Venäjältä. Kansantanssi- ja musiikkiyhtye Ulger on pitkään yhdessä tanssinut opiskelijaryhmä. Yhtyeen repertuaari koostuu burjatialaisista kansanlauluista. He tulkitsevat myös Kiinan alueella asuvien Henehen -burjatialaisten lauluja. Tällä alueella on myös elävä kurkkulauluperinne.
Virolainen Koidupuna ja saksalainen De Beekscheepers esittävät hääperinnetansseja.
”Hollolalainen Purpuri -ryhmä on tehnyt yhteistyötä näiden ryhmien kanssa ja festivaalin konserteissa on mahdollisuus nähdä upeita koreografioita eurooppalaisista häätansseista.”
Ekton Korka edustaa suomalais-ugrilaista traditiota perinteisimmillään ja on Hollo ja Martta festivaalin Suomi 100 vuotta -teeman erikoislähettiläs. He ovat taustaltaan Venäjän Udmurteja (suomalais-ugrilainen kansa).
Kutsumme kaikkia Etelä-Hämeen ja Uudenmaan tanssiryhmiä yhteiseen tanssikatselmukseen eli TANSSIRALLIIN, joka pidetään 8.4.2017.
Osallistumismaksu on 100€/ryhmä. Kultahippu – sarjan osallistumismaksu on 50€/ryhmä Ilmoittautuminen alkaa helmikuun alusta ja päättyy PE 10.3.2017. Lisätietoja antaa Hannu Nipuli puh. 050 468 6388.
Ilmoittautuminen ja lisätiedot mm arviointikohteet löytyyTÄÄLTÄ
Ilmoittautuneille ryhmille/ohjaajille lähetetään tarkempi tiedote tapahtumasta.
TERVETULOA MUKAAN!
Tanssirallin säännöt
Tanssiralli perustuu Suomen Nuorisoseurat ry:n kansantanssikatselmukseen, joka on suunnattu alle 16-vuotiaiden harrastusryhmille.
Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida ryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta.
Palautteen avulla tuetaan myös ohjaajan ohjaus- ja kasvatustyötä. Tanssiralliin osallistuminen on parhaimmillaan ryhmän yhteinen kasvuprosessi, joka kestää Tanssirallista toiseen.
Tanssirallissa osaamista suhteutetaan arviointikriteereihin. Arviointikriteerit tukevat arviointiraadin työskentelyä ja ohjaavat esiintyjien osaamisen arvioimista. Kriteerien tavoitteena on lisäksi auttaa osallistuvien ryhmien ohjaajia ryhmän osaamisen arvioimisessa. Ryhmän ohjaaja voi arvioida ryhmän kehittymistä, mikäli ryhmä osallistuu katselmukseen useampana vuotena. Tanssi on taiteenala, jonka absoluuttinen arvioiminen on mahdotonta, minkä vuoksi arviointi perustuu arviointiraadin näkemyksiin kriteeristön pohjalta. Arviointiraati ottaa huomioon ryhmän kirjallisessa esittelyssä esiintuodut ryhmän esitykselle tai harjoittelulle asetetut tavoitteet ja niiden toteutumisen esityksessä. Ryhmä esittelee tavoitteet ilmoittautumislomakkeessa.
Katselmuksessa arvioinnin pääpaino on ryhmän tanssi- ja esiintymisosaamisessa. Arviointiraadin työn tuloksena ryhmät sijoitetaan seuraaviin sarjoihin rauta, pronssi, hopea, kulta.
Ryhmien nimeäminen tapahtuu siten, että osaaminen lisääntyy aina seuraavalle tasolle noustaessa. Säännöt
Tanssiralli -katselmuksessa on neljä ikäsarjaa:
Ikäryhmä ohjelman kesto
Kultahippu-sarja 6 –vuotiaat ja nuoremmat max. 5 min.
10 -vuotiaat ja nuoremmat 5 – 8 min.
13 -vuotiaat ja nuoremmat 5 – 8 min.
16 -vuotiaat ja nuoremmat 8 – 10 min.
* 1/3 ryhmän jäsenistä voi poiketa 2 vuodella ikäsarjoista. Ennen katselmusta ryhmän on toimitettava järjestäjälle tanssijoiden nimet ja heidän ikänsä katselmushetkellä.
* Sarja, johon ryhmä nimetään, on voimassa seuraavaan Tanssiralli-katselmukseen.
* Esityksen keston poiketessa säännöistä olennaisesti, arviointiraadilla on oikeus jättää ryhmä nimeämättä sarjaan.
* Kultahippu-sarja on tarkoitettu alle kouluikäisten ryhmille, joita ei katselmuksessa nimetä sarjoihin kriteereihin perustuen. Kultahippu-sarjaan osallistuvat saavat mahdollisuuden esiintyä ja lyhyen kannustavan palautteen esityksestä.
* Mikä tahansa ryhmä voi halutessaan osallistua katselmukseen ilman nimeämistä sarjoihin. Tällöin ryhmä saa mahdollisuuden esiintyä sekä suullisen että kirjallisen palautteen.
Esityksen tulee olla suomalaisen perinteen pohjalle rakennettu kokonaisuus, joka voi sisältää eri perinnealueilta muistiinmerkittyä ja sovitettua kansantanssia, uusia kansantanssikoreografioita, piiri- ja laululeikkejä sekä lasten leikkejä, loruja ja hokemia.
Musiikkina voidaan käyttää sekä traditionaalista että sovitettua ja sävellettyä musiikkia, laulua ja muita ääniä. Ryhmä saa käyttää esityksen tukena erillistä musiikki – tai lauluryhmää. Pääpainon tulee olla tanssillisessa toteutuksessa.
Esiintymisasuina voi käyttää kansallispukua, kansanomaista tai rooliin kuuluvaa asua.
Ilmoittautuminen ja lisätiedot mm arviointikohteet löytyy TÄÄLTÄ
