Kategoria: Tanssi

Ilmoittaudu Kalenoihin N-Y-T!

15.4.2021
Kis kis kippurahäntä, huomenna mennään Lappeenrantaan…
Nuorisoseurojen Kalenat tapahtumassa etsitään kadonnutta synttärisankaria ja juihlitaan 140-vuotissyntymäpäiviä. Mukana Lappeenrannassa seikkailevat myös Kalenakatit Repe ja Rilla.
Lasten ja nuorten kansantanssitapahtuman tunnelmaan virittäydytään jo toukokuussa.
Ilmoittaudu Kalenat -tapahtumaan 15.4.–30.4. välisenä aikana.
Osallistumismaksu on vain 20 euroa / henkilö.

Ilmoittautumislinkki löytyy alta:
Kalenoihin voit ilmoittautua Nuorisoseurojen Puodissa
Osallistumalla Kalenoihin ryhmä saa
Synttäripaketin: Toukokuun alussa saatte ryhmällenne postissa paketin, joka sisältää mm. pieniä askartelutarvikkeita, tehtäviä rastiradalle, värityskuvia ja pientä herkkua. Mukana on tietysti myös postia Repeltä ja Rillalta!
Tanssityöpajoja: 4 tanssityöpajaa (kesto 30 minuuttia / työpaja), joihin voitte osallistua ryhmällenne sopivana ajankohtana touko-kesäkuussa. Työpajat sisältävät linkin työpajan tallenteeseen ja siinä käytettyyn musiikkiin. Tanssityöpajojen aiheet ja kouluttajat ovat:
Kartsuiloittelu, Mitja Pilke
Soolopaja, Béla Gazdag
Tempoa Tenaviin, Jutta Wrangén
Streetdance ja TikTok-tanssi, Noora Myyryläinen
Vinkkivideoita: 4 lyhyttä videota, jotka sisältävät puuhavinkkejä Synttäreihin valmistautumiseen. Videot ovat ryhmien käytössä touko-kesäkuussa.
Synttärityöpajan: Kaikki Kalenoihin osallistuvat ryhmät kokoontuvat joukolla yhteiseen Synttärityöpajaan lauantaina 12.6. klo 13–14 verkossa. Työpajassa lauletaan ja tanssitaan yhdessä Repen ja Rillan kanssa ja nähdään, keitä kaikkia Kalenoihin osallistuu tällä kertaa.
Osallistumismaksu
Kalenoiden osallistumismaksu on 20 euroa per osallistuva lapsi tai nuori. Osallistumismaksu sisältää Synttäripaketin, tanssityöpajat, vinkkivideot ja Synttärityöpajan 12.6.2021. Osallistumismaksu suoritetaan joko verkkomaksuna tai laskulla. Ryhmän ohjaaja voi osallistua Kalenoihin ilmaiseksi.
Ilmoittautuminen
Kalenoihin ilmoittaudutaan ryhmänä ajalla 15.–30.4.2021. Ilmoittautumislinkki tulee Kalenoiden verkkosivuille ja Facebook-sivuille 15.4.2021. Täytäthän yhteen ilmoittautumiseen vain yhden ryhmän tiedot. Ilmoittautumista varten ryhmän yhteyshenkilö tarvitsee seuraavat tiedot:
Ryhmän ja seuran nimi
Osallistuvien lasten ja nuorten määrä
Ryhmän ikäjakauma
Ryhmän kotipaikkakuntaa
Postiosoite, johon Synttäripaketti lähetetään
Ohjaajan/yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite

Ilmoittautumisen jälkeen
Kun ohjaaja on ilmoittanut ryhmän Kalenoihin, lähetämme ryhmälle postitse Synttäripaketin toukokuun alussa. Ohjaajat saavat ilmoittautumisajan päätyttyä toukokuun alussa sähköpostitse linkin Kalenat 2021 -tapahtuman verkkomateriaaleihin.

Nähää Kalenois, vaik etän ollaaki! Tuutha siekii mukaa!
Ajantasainen tieto löytyy osoitteesta: www.kalenat.fi
#nuorisoseurat140v #kalenat2021 #Lappeenranta #karjalalainennuorisoliitto #synttarisankarinetsinta #repejarilla
@kalenatsuomi @kalenat_lappeenranta @visitlappeenranta_official, @lappeenrantafi
Vuoden nuorisoseura haastattelussa: ”Pitkäjänteisesti tehty perustyö toi palkinnon Lahteen”

16.5.2018

Suomen Nuorisoseurat nimesi Vuoden Nuorisoseuraksi 2018 Lahden Tanhuujat maaliskuussa. Kunnianosoitus on korkein, jonka yksittäinen seura voi nuorisoseuraliikkeessä saada. Tänä vuonna 80-vuotisjuhlia viettävä Tanhuujat kulkee etunenässä erityisesti lasten kansantanssiryhmien toiminnassa.

Lahden Tanhuujat on perinteinen nuorisoseura, jonka toimintaa ohjaavat vahvasti nuorisoseurajärjestön arvot: osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Seura toimii keskisuuressa kaupungissa ja se on haastavassa kilpailuympäristössä pystynyt säilyttämään merkittävän aseman harrastustoiminnan tarjoajana.

Lahtelaiset ovat panostaneet lasten ja nuorten kansantanssitoimintaan vahvasti. Harrastajista 75 prosenttia on lapsia ja nuoria. Tanssijoista kasvaa ja kasvatetaan määrätietoisesti myös uusia ohjaajia. Viimeisimmältä kansantanssiohjaajakurssilta valmistui useita uusia apuohjaajia seuraan.

Suomen Nuorisoseurojen hallitus perusteli Vuoden Nuorisoseuranvalintaansa seuraavin sanoin. Lahden Tanhuujat perustettiin 80 vuotta sitten ja perustamisestaan lähtien seura on ollut esimerkki monelle seuralle ympäri maan. Seura on yksi ensimmäisistä, joka aloitti lasten kansantanssitoiminnan nuorisoseurajärjestössä. Tämä Helvi Jukaraisen perinne elää seurassa edelleen vahvana.

Kansantanssin lisäksi palkitussa nuorisoseurassa harrastetaan myös sählyä ja pelataan mölkkyä.

Yllättävän vireää toimintaa

”Lahdessa on ollut suhteellisen paljon harrastajia eri ikäryhmissä jatkuvasti. Varsinkin lasten kansantanssiryhmät ovat olleet suosittuja”, kansantanssiopettaja Lotta Terävä kertoo.

Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneen kansantanssiopettajan mielestä Lahdessa ja sen lähialueilla kansantanssitoiminta on yllättävän vireää. Hän katsoo tilannetta objektiivisesti, koska on opiskellut pitkään Oulussa.

”Ouluun on syntynyt viime vuosina uusia ryhmiä ja harrastajamäärät ovat lisääntyneet kansantanssigenressä. Täällä toiminta on ollut taas pitkään aktiivista ja laajaa. Lahdessa on tehty hyvää pohjatyötä, koska täällä on isoja lastenryhmiä. Se takaa vanhempiin kansantanssiryhmiin suuremman määrän harrastajia.”

Lotta Terävä Säpinä-ryhmänsä kanssa Lahden Tanhuujien treenipaikalla Hannunsalilla.

Monipuolinen harrastus

”Kansantanssi on monipuolinen harrastus. Voit kehittyä siinä yksilönä ja joudut myös aina tekemään yhteistyötä parisi kanssa”, kansantanssiopettaja Terävä toteaa.

Ryhmät muovautuvat monesti tässä harrastuksessa yhteisöllisiksi, koska harrastuksen mukana ryhmä kasvaa yhdessä useamman vuoden ajan.

”On totta, että murrosiässä karsiutuu paljon harrastajia pois. Sen vuoksi olisi keksittävä keinoja, joilla teini-ikäiset harrastajat saataisiin pysymään pidempään harrastuksen parissa.”

Terävä haluaisi alueellisia yhteistuotantoja lisää.

”Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että alueellisia yhteisproggiksia olisi hyvä lisätä saman ikäisten harrastajien kanssa. Isommissa tuotannoissa on ideaa, koska niissä monesti saadaan houkuteltua myös lasten ja nuorten luovuus hienovaraisesti esiin.”

Terävä rohkaisee yli seurarajojen tapahtuvaan lasten ja nuorten ryhmien yhteistyöhön, koska sitä kautta on mahdollista saada uusia alkuja esimerkiksi uusien tapahtumien muodossa.

”Hyvät ideat kannattaa jalostaa siinä yhteisössä, jossa itse toimii.”

”Yhteisö, jossa vuorovaikutus on aitoa”

”Ensimmäinen vuosi opetustyössä on sujunut todella mukavasti Lahden seudulla. On mukavaa kasvaa lasten ja nuorten kanssa yhdessä eteenpäin,” Terävä sanoo.

Lahtelaista työnantajaansa uusi kansantanssiopettaja vuorovaikutukselliseksi yhteisöksi, jossa saa ja tulee antaa palautetta.

”Tällä on avoin ilmapiiri. Kyllä tällaisessa paikassa viihtyy. Ehkä kansainvälisyyskasvatuksen roolia voisi nostaa Lahdessa. Se innostaa ja motivoi myös lapsiryhmiä, kun pääsee esiintymään kansainvälisille festivaaleille ympäri maailmaa.”

Kavereita harrastuksen kautta

Lahtelainen Viivi Elomaa aloitti kansantanssiharrastuksen kolmevuotiaana. Nyt jo 9 -vuotias tyttö tanssii Säpinä -ryhmässä. Viivi on löytänyt harrastuksensa myötä paljon uusia kavereita.

”Olen aina rakastanut tanssimista ja meillä on tosi hauskaa Säpinässä. Tässä ryhmässä on vaan tyttöjä. Lotta ohjaa meitä ja sillä on aina hyviä ideoita. Sen lisäksi hän on tosi reilu.”

Täti houkutteli Roosa Kuisman mukaan kansantanssiharrastukseen kuusi vuotta sitten. Enää ei esiintyminen jännitä häntä ollenkaan.

”Tämä on ollut mukava harrastus ja olemme tanssineet yhdessä jo monta vuotta, vaikka minä olen 9 -vuotias. Viime vuonna olimme luokittelussa kultasarjassa. Se oli todella hieno juttu.”

Äiti vei ensimmäiselle tanssitunnille

”Olin 4- vuotias, kun äiti vei minut ensimmäiselle tanssitunnille. Poikapari löytyi heti ja tanssimme yhdessä seuraavat 11 vuotta. Kun poika lopetti kansantanssin, niin minä jatkoin aikuisryhmässä”, toiminnanohjaaja Päivi Semeri kertoo.

Semerin molemmat vanhemmat harrastivat kansantanssia ja sen vuoksi harrastus löytyi niin sanotusti luonnollisesti. Aviomies, parhaat ystävät sekä lasten kummit Semeri on löytänyt tämän yhteisön kautta

”Lapsuuden harrastuksesta on tullut minulle elämäntapa. Olen ollut seurassa toiminnanohjaajana yli 20 vuotta. Sen lisäksi olen ohjannut lasten ja nuorten ryhmiä sekä istunut johtokunnassa vuosia. Olen siis saanut aika paljon harrastukseni myötä. Enemppää ei voi oikein toivoa.”

Lahdessa oli 1980 -luvulla kansantanssibuumi ja Lahden Tanhuujissa oli parhaimmillaan 1000 harrastajaa.

”Tänä päivänä Lahdessa voi harrastaa erilaisia tanssilajeja ja kilpailu on kovaa. On hienoa, että meillä on vielä yli 200 kansantanssijaa harrastustoiminnassa mukana. Hiphopit ja houset ovat ajan ilmiöitä, mutta kansantanssi on osa suomalaista perinteen siirtämistä jälkipolville.”

Lahden Tanhuujien toiminnanohjaaja Päivi Semeri ja tanssija Mikko Semeri.

Ujosta puupökkelöstä parkettien parhaimmistoon

”Isäni, joka on yksi Lahden Tanhuujien perustajajäseniä, innostui ohjaamaan lapsillensa laulu- ja tonttuleikkejä kotina. Ei hän liioin kysellyt lastensa innostusta asiaan. Tätä kautta olen itse löytänyt kansantanssiharrastuksen”, lahtelainen Mikko Semeri kertoo.

Tästä ryhmästä muodostui hieman myöhemmin Semerin kuutoset, ensimmäinen lapsiryhmä Suomeen.

”Nuorisoseurayhteisö on ollut hieno kasvuympäristö minulle. Harrastus on tuottanut minulle aina iloa. Olen löytänyt tässä yhteisössä paljon kavereita ja ystäviä.”

Semeri on kiitollinen siitä, että ujosta puupökkelöstä on tullut vuosikymmenten saatossa parkettien parhaimmistoa hyvän harrastuksen myötä.

”Ensimmäiset 20 vuotta harrastin kansantanssi Möysän Nuorisoseurassa ja Harjulan kansanopistolla. Parikymppisenä löysin Lahden Tanhuujat ja sen jälkeen se on ollut kotipesäni. Voin rehellisesti sanoa, että aikuisiällä kansantanssi on ollut hyvä kuntoilumuoto. Myös koordinaatiokyvyn ylläpito on tärkeä asia tällaiselle seniorille.”

Aktiivisena ja luovana urheilumiehenä Semeri oli pitkään mukana myös seuran urheilutoiminnassa.

”Aloitimme tämän yhteisön kanssa MM -Mölkyn Lahdessa. Näitä kilpailuja oli hauska olla järjestämässä.”
Tanssiralli 2018 huipentui Lahdessa – katso tulokset!

2.5.2018
Vuoden 2018 valtakunnallinen kansantanssikatselmus Tanssiralli pyörähti käyntiin lauantaina 21.4. Pohjankartanossa Oulussa ja jatkui menneenä viikonloppuna 28.-29.4. Felix Krohn -salissa Lahdessa. Makupaloja Tanssirallin tunnelmista voi nauttia Nuorisoseurojen kuvagalleriassa ja Pispalan Sottiisin sunnuntaina 17.6. PriimaTiima-konsertissa.

Lahden Tanssirallissa nähtiin yhteensä 34 ryhmää, joista osallistui neljä ryhmää Kultahippu-sarjaan, 13 10-vuotiaat ja nuoremmat -sarjaan, kahdeksan 13-vuotiaat ja nuoremmat -sarjaan ja yhdeksän 16-vuotiaat ja nuoremmat -sarjaan. Kaikki ryhmät, jotka etukäteen ilmoittivat haluavansa taitosarjanimeämisen, nimettiin rauta -, pronssi -, hopea -tai kultasarjaan. Raadit jakoivat sarjanimeämiset ja kunniamaininnat sunnuntaina päätöstilaisuudessa. Jokainen ryhmä sai osallistumisesta kunniakirjan. Katso tulokset >

Arviointiraadit

Arviointityö toteutettiin tänä vuonna yhteistyössä Oulun amk:n kanssa. Kussakin raadissa oli vastaava opettaja ja kaksi opiskelijajäsentä, sekä sihteerit. Raati 1 arvioi 10-vuotiaat ja nuoremmat sekä Kultahippu-sarjan ja Raati 2 16-vuotiaat ja nuoremmat ja 13-vuotiaat ja nuoremmat. Lisäksi elävän musiikin arvioinnista vastasi Siina Toimela.

Raati 1:n jäseninä olivat Susanna Kivinen, Elias Martikainen, Siina Toimela, Maiju Laurila (sihteeri) ja Raati 2:n muodostivat Petri Hoppu, Eetu Laitinen, Anni Koponen, Elena Vuoksiola (sihteeri).

Kirjallisen palautteen työstämisessä olivat mukana lisäksi tanssinopettajaopiskelijat Béla Gazdag ja Siiri Suoniemi.

Arviointiraati luonnehti päätöstilaisuudessa Etelän Tanssirallissa koettua:

Lämmin kiitos kaikille Tanssiralli 2018 tapahtumaan osallistuneille! Viikonlopun aikana olemme saaneet nauttia upeista esityskokonaisuuksista ja yhteisistä onnistumisen hetkistä. Felix Krohn salin on täyttänyt huikea ja kannustava ilmapiiri molempina katselmuspäivinä.

Erityiskiitokset raati haluaa antaa ryhmien ohjaajien tukena työskenteleville apuopettajille. Jatkossa raati kannustaa ryhmiä esiintymään myös ilman ohjaajien tukea, jotta lapset pääsevät keskenään näyttämään omaa osaamistaan näyttämölle.

Nähtyjen esitysten aiheet olivat ajankohtaisia ja oivaltavia. Esitykset elävät vahvasti kiinni tässä ajassa. On mahtava nähdä, että ryhmät, ohjaajat ja koreografit eivät tyydy tavanomaisiin ratkaisuihin, vaan he ovat rohkeasti luovia ja konventioita haastavia.

Viikonlopun aikana on myös saatu nauttia upeasta tanssijantyöstä. Varsinkin alle 16-vuotiaiden sarjassa tanssitekninen taso on ollut tänä vuonna erityisen hyvä. Motivaatio ja halu kehittyä paistaa esiintyjistä läpi. Yleisesti voi sanoa, että tanssijoiden kehon käyttö on edistynyt huimasti viimeisessä 10 vuodessa. Raati on vaikuttunut siitä, että palautetta voidaan nykyään antaa jo hyvin hienovireiselläkin tasolla.

Toivottavasti tämä tekninen taso säilyy jatkossakin, vaikka viime vuosina tarinankerronta onkin noussut esityksissä usein keskiöön. Sinällään siinä, että tarinallisiin elementteihin käytetään paljon paukkuja, ei ole mitään pahaa, kunhan kansantanssiryhmien perustanssitaito ei jää ilmaisun jalkoihin.

Alle 10-vuotiaiden sarjassa raati havaitsi, että muut asiat olivat ajoittain jo kiilanneet tanssitaidon edelle. On hienoa, että aiempina vuosina raatien peräänkuuluttamiin lasten omasta maailmasta kumpuaviin aiheisiin on nyt tartuttu. Jatkossa on vain pidettävä vielä tarkemmin kiinni siitä, että tanssi ja ilmaisu kulkevat rinnakkain teoksissa. Tavoitetila on, että tanssitekniikka ja ilmaisu eivät ole toisiaan poissulkevia joko–tai -vaihtoehtoja, vaan sekä ilmaisulle että kansantanssin perustekniikalle on yhtä ponnekkaasti tilaa teoksissa.

Raadin mielestä kultahippusarjassa ja alle 10-vuotiaiden sarjassa on ollut Lahdessa ilahduttavan runsaasti laulua ja monipuolista äänenkäyttöä. Raadit kannustavat, jälleen kerran, ryhmiä etsimään mahdollisuuksia tanssijoiden ja muusikoiden yhteistyöhön.

Nykypäivänä keskiöön nouseva elämysten jatkuva kaipuu, haastaa varmasti myös tanssinopettajia. Raati rohkaiseekin ryhmiä hyödyntämään suomalaisen folkloren rikasta tarinaperinnettä ihan perusrutiinienkin opetuksessa. Kansantanssi on täynnä tarinoita ja Suomi on sellainen maa, jossa jokaisella kivellä ja kannollakin on oma tarinansa, kun vain jaksaa penkoa arkistoja.

Raati toivottaa kaikille leikkisää ja tanssintäyteistä loppukevättä. Nauttikaa yhdessä tekemisestä, luottakaa kansantanssin perusasioihin ja kannustakaa toisianne leikkiin!

Tarkempi yleispalaute ja ryhmäkohtainen kirjallinen palaute julkistetaan kevään aikana.

OSALLISTUNEET RYHMÄT JA SARJANIMEÄMISET

Kultahippu -sarja
- Himpulat, Lahden Tanhuujat
- Hilpakat, Lahden Tanhuujat
- Nillat ja Nuutit, Hollolan Nuorisoseura
- Vipinät, Kerkkoon Nuorisoseura
10-vuotiaat ja nuoremmat
- Lystikkäät, Jämsän Tanhuujat, RAUTA
- Karkelo, Klaukkalan Nuorisoseura, RAUTA
- Viima, Jokioisten Nuorisoseura Tahdittomat, RAUTA
- Jekku, Karjalan Nuoret, PRONSSI
- Haipakat, Lahden Tanhuujat, RAUTA
- Motoran Nopsakat, Nuorisoseura Motora, RAUTA
- Lindat ja Leevit, Hollolan Nuorisoseura, PRONSSI
- Ritinät, Kerkkoon Nuorisoseura, RAUTA
- Mattien ja Maijojen Minit, Matit ja Maijat, PRONSSI
- Motoran Säpäkät, Nuorisoseura Motora, KULTA
- Karkelo, Nuorisoseura Rajan Nuoret, PRONSSI
- Kaiku, Nuorisoseura Rajan Nuoret
- Prikka, ISOn Tanhuujat
13-vuotiaat ja nuoremmat
- Hilipakat, Alavuden Nuorisoseura, HOPEA
- Jatuli, Jokioisten Nuorisoseura Tahdittomat, RAUTA
- Melske, Klaukkalan Nuorisoseura, HOPEA
- Säpinä, Lahden Tanhuujat, PRONSSI
- Samut ja Saarat, Hollolan Nuorisoseura, PRONSSI
- Jarmankka, Jokioisten Nuorisoseura Tahdittomat, PRONSSI
- Pisarat, ISOn Tanhuujat, PRONSSI
- Keikaus, Nuorisoseura Rajan Nuoret
16-vuotiaat ja nuoremmat
- Näpsäkät, Jämsän Tanhuujat, HOPEA
- Jippo, Karjalan Nuoret, PRONSSI
- Kimara, Nuorisoseura Rajan Nuoret, KULTA
- Pauha, ISOn Tanhuujat, HOPEA
- Kärkky, Lahden Tanhuujat, HOPEA
- Motoran Liipukat, Nuorisoseura Motora, KULTA
- Mattien ja Maijojen Midit, Matit ja Maijat, HOPEA
- Ellit ja Eemelit, Hollolan Nuorisoseura, HOPEA
- Motoran Vinhakat, Nuorisoseura Motora, HOPEA
Kunniamaininnat
- Iida Palo ja Aaroni Virtanen / Samut ja Saarat
  Luontevat ja valloittavat, itseensä luottavat solistit
- Rälläkkä
  Pitkäjänteisestä ja laadukkaasta tanssin ja musiikin yhteistyöstä
- Simo Liikka / Keikaus
  Vahva ja luonteva esiintyjä
- Saara Martikainen / Lahden Tanhuujat
  Omistautumisesta ohjaamiseen ja esiintymiseen
- Elina Savijärvi / ISOn Tanhuujat
  Omaperäisestä laulutulkinnasta
- Jippo / Karjalan Nuoret
  Poikkitaiteellisesta työskentelystä
PriimaTiimaan valitut
- Motoran Vinhakat: Rohkeasti erilainen
- Kimara: Unelmaruletti
- Keikaus: Välkkäri
- Karkelo: Ympäri maailmaa
- Jekku: Tanhupeli
- Minit: Karjalainen sikermä
Timanttiesitys
- Jekku: Tanhupeli
Katso myös Pohjoisen Tanssirallin sarjanimeämiset ja kunniamaininnat.
Tanssiralli Oulussa 21.4. ja Lahdessa 28.-29.4. kutsuu nauttimaan tanssista!

13.4.2018

Kansantanssin harrastajien kevään yhteinen kohokohta Tanssiralli starttaa viikon päästä Pohjankartanossa Oulussa ja meno siitä vain kiihtyy 28.-29.4. Lahdessa. Koko tapahtuman aikana nähdään yhteensä 49 lasten ja nuorten kansantanssiryhmää.

Tanssirallissa yleisö saa nauttia hienoista esityksistä ja kannustaa taitavia nuoria kansantanssin harrastajia! Esitysten teemoja ovat tänä vuonna muun muassa erilaiset satumaailman hahmot, pelimaailma ja ystävyys. Tanssiralli -konsertteja järjestetään yhteensä seitsemän. Lippuja konsertteihin myydään ovella.

Pohjoisen Tanssiralli:

LAUANTAI 21.4 POHJANKARTANO OULU
alle 12-vuotiaat 5 € / konsertti
aikuiset 10 € / konsertti
alle 4-vuotiaat ilmaiseksi

Aikataulu:
klo 10.30-12.15 Konsertti 1
Esiintyjät: Ralli, Hippa, Kikatus, Soihtulan Loiste, Kepposet, Hyrrä, JunioriOttoset II, PikkuOttoset I
klo 14.30-16.00 Konsertti 2
Esiintyjät: Saikkurat ja Säpäkkäät, PikkuOttoset II, Monotokka II, Jutatokka, Kisurat, JunioriOttoset I ja Kipehnet

Etelän Tanssiralli:

alle 12-vuotiaat 5 € / konsertti tai 10 € / kaikki konsertit
aikuiset 10 € / konsertti tai 25 € / kaikki konsertit
alle 4-vuotiaat ilmaiseksi

Aikataulu:
LAUANTAI 28.4.
FELIX KROHN-SALI LAHTI
klo 10-11.30 Konsertti 1
Esiintyjät: Himpulat, Nillat ja Nuutit, Hilpakat, Haipakat, Lindat ja Leevit, Samut ja Saarat, Melske

klo 14-15.30 Konsertti 2
Esiintyjät: Jekku, Kaiku, Motoran Säpäkät, Motoran Nopsakat, Motoran Liipukat, Motoran Vinhakat, Hilipakat

klo 17.15-18.15 Konsertti 3
Esiintyjät: Karkelo, Keikaus, Kimara, Ellit ja Eemelit, Jippo

SUNNUNTAI 29.4.
FELIX KROHN-SALI LAHTI

klo 10-11.30 Konsertti 1
Esiintyjät: Kärkky, Jatuli, Jarmankka, Säpinä, Karkelo, Viima

klo 14-15.30 Konsertti 2
Esiintyjät: Pisarat, Mattien ja Maijojen Midit, Näpsäkät, Pauha, Vipinät, Mattien ja Maijojen Minit, Prikka, Ritinät

Lisätiedot: www.nuorisoseurat.fi/tanssiralli
Erään tanssiteoksen synty

19.10.2017

On huhtikuu 2015. Lahtelainen Särmä on juuri ollut ensimmäisessä aikuisten valtakunnallisessa katselmuksessaan Naisten pukuhuone -tanssiteoksellaan. Tätäkin teosta, kuten kaikkia aikaisempia, oli työstetty vuosi. Nyt ryhmä päätti, että seuraavaa ohjelmaa tehdään aivan eri tavalla: matkasta nautiskellen, mielenmaisemia tutkiskellen, jatkuvasti inspiroituen. Maaliviivana oli Tanssimylly kahden vuoden päässä. Teosta ei tehty kronologisessa järjestyksessä alusta loppuun, vaan tanssin, musiikin ja tunnelman palasia luotiin sattumanvaraisessa järjestyksessä.

”Koin tärkeäksi, että tarina ja tanssit valmistuisivat lomittain”, avaa ryhmän ohjaaja ja tanssin opettaja Riia Niemelä. ”Halusin inspiroitua liikkeestä, en luoda etukäteen valmista tarinaa. Halusin luottaa, että tarina syntyy kyllä aikanaan. Koreografina ja ohjaajana se oli hyppäys epämukavuusalueelle. Ja kyllähän se tanssijoitakin kauhistutti, voiko tällaisista lähtökohdista syntyä mitään valmista!”

Matka alkaa

On elokuu 2015. Hullunmylly-työnimellä kulkeva matka alkaa. Edellisen produktion aikana tanssijat olivat innostuneet ilmaisutaidon kehittämisestä ja sitä toivottiin lisää. Ryhmä päätti jatkaa yhteistyötä teatteri-ilmaisun ohjaaja Laura Peltoniemen kanssa.

”Pyysin Lauraa tekemään tanssijoiden kanssa erilaisia ilmaisuharjoitteita. Seurasin työskentelyä ja poimin sieltä kohtia, jotka vaikuttivat kiinnostavilta. Jatkoin näiden teemojen parissa tanssijoiden kanssa.”

On syyskuu 2016. Teoksen yhdeksi teemaksi on muotoutunut päänsisäinen kaaos. Improvisaatioharjoitteista tulee Riialle olennainen osa luomistyötä.

”Pyysin tanssijoita kuvittelemaan, että heidän kotiinsa on murtauduttu. Sitten laitoin heidät kirjaamaan sanoja, mitä he ihan ensimmäiseksi siinä tilanteessa tekevät. Sanat pantiin kiertoon ja kukin teki saamistaan sanoista liikesarjan. Toisessa harjoitteessa pyysin tanssijoita ajattelemaan viidakkoa, jonka läpi yksi yrittää päästä läpi, ja tätä sitten aloimme tutkia liikkeellisesti. Näiden tanssijoiden sarjojen ja liikeaihioiden pohjalta aloin sitten luoda teosta.”

”Minua saattaa inspiroida mikä vain. Vaikkapa taidemaalaus, tuntematon vastaantulija, linnut taivaalla, tuuli kasvoilla, runo, pyykkien ripustaminen tai oman ja lähipiirin elämän haasteet.”

Musiikki palvelee liikettä

On tammikuu 2016. Musiikin löytäminen on vielä pahasti kesken. Monesti musiikki tulee jo alkuvaiheessa mukaan luomisprosessiin, mutta senkin kanssa Särmä toimi toisin.

”Tällä kertaa en etsinyt kaikkia musiikkeja kerralla, vaan luotin, että ne oikeat löytyvät aikanaan. Toisinaan musiikki on minulle inspiraation lähde, mutta tällä kertaa lähtökohtana oli liike, ja musiikit tuotiin sitten palvelemaan sitä.”

”Haastavinta oli löytää sopiva teokseen sopiva valssi. Yhtenä päivänä yksi tanssijoistamme soitteli pianoa harjoitussalissa ja vaikutuin kuulemastani. Kappale paljastui tanssijan itse säveltämäksi. Koska meillä ei ollut bändiä, tuli ainoaksi vaihtoehdoksi levyttäminen. Ja niin lähestyimme Hannu Kellaa, joka sitten sovitti ja äänitti valssin meille.”

Tila syntyy

On maaliskuu 2017. Teoksen päähenkilö on jo valittu, mutta muuten tanssijoiden paikat ovat vasta muotoutumassa. Hullunmylly-nimi on vaihtunut Tilaksi.

Tila alkaa sillä, että päähenkilö tulee näyttämölle ja alkaa hahmotella omaa ”tilaansa”. Hän tutkii katseellaan fyysistä, konkreettista tilaa. Kun toiset tanssijat hiljalleen tulevat lavalle, he alkavat maalata päähenkilön sisäistä ”tilaa”.

”Teokseen sisältyy kolme eri tanssia, joissa kussakin on erilainen tunnelma. Tila alkaa mielensisäisellä kaaoksella, sen keskivaiheessa on iloinen ylipirteä sottiisi ja lopussa rauhallinen hambo. Tanssien ja musiikin tunnelman ja dynamiikan vaihtelut luovat draaman kaarta koko teokselle. Liikkeellisesti kerronta tapahtuu hyvin monenlaisin keinoin. Suunnilla, katseilla, liikkeen rytmillä ja tanssijoiden keskinäisillä asemoinnilla luodaan kerrontaa. Välillä tämä on hyvin tietoista, välillä luotan intuitioon, enkä pysähdy miettimään sen kummemmin, miksi juuri jokin toimii.”

On huhtikuu 2017. Spotit valaisevat Sorin sirkuksen näyttämöä. Tanssija päättää, ettei toivo menestyksen avaimia. Sen sijaan hän lähtee matkalle etsimään sisäistä rauhaa.
Hollo ja Martta -festivaali vie katsojan eurooppalaisen kansantanssiperinteen ytimeen

13.10.2017

”Yhdessä kokeminen ja toisen kulttuurin ennakkoluuloton kohtaaminen luo aina uusia mahdollisuuksia. Se on tämän festivaalin suola,” festivaalipäällikkö Aimo Hentinen kuvailee kuun lopussa tulevaa Hollo ja Martta -festivaalia.

Hollo ja Martta -festivaaleille on luotu mahdollisimman autenttinen tanssikattaus sukulaiskansojen kansantanssikulttuurista unohtamatta kotimaisia esiintyjiä. Hollo ja Martta -festivaali 2017 on yksi päijäthämäläinen Suomi 100 -hankkeen tapahtuma. Hollo ja Martta -festivaalia juhlitaan 27.10.-5.11.2017

”Meillä nähdään tänä vuonna paljon suomalais-ugrilaisia kansantansseja sekä tarjoamme eurooppalaista perinnettä.”

Nuorisoseuran lasten, nuorten ja aikuisten kansantanssijat esittävät tunnettuja suomalaisia perinnetansseja juhlavuoden kunniaksi. Festivaalin päätteeksi nähdään – kuten joka vuosi – Lantti, joka on tunnettu eurooppalainen perinnetanssi.

Häätansseja eurooppalaisesta yhteisprojektista

Virolainen Koidupuna ja saksalainen De Beekscheepers esittävät yhdessä eurooppalaisia hääperinnetansseja.

”Konserteissamme on mahdollisuus nähdä upeita koreografioita eurooppalaisista häätansseista. Virolainen kansanmusiikki on duurivoittoista ja siksi sitä on aina ilo kuunnella. Kansantanssin askelikot ovat lähellä suomalaisia kuvioita. Virossa kansanperinne elää ja voi hyvin sen vuoksi, että koulujärjestelmä tukee sen olemassaoloa.”

Saksalaisessa kansantanssissa askelikot noudattavat samanlaista peruskaavaa kuin suomalaisessa perinteessä. Saksalaisten häätanssiesityksessä nähdään samoja elementtejä kuin suomalaissa purpureissa.

”Olemme kuitenkin samaa eurooppalaista perhettä ja tanssitraditiolla on samanlainen perinnepohja,” Hentinen kertoo. ”Saksalaisessa tanssiperinteessä vastakkaisriviasetelmat ja muodostelmaneliö tai -piiri ovat eurooppalainen erityispiirre. Se näyttää helpolta, mutta vaatii paljon taitoa, oppiakseen näiden askelikkojen hallinnan.

Juhlavuonna tietenkin unkarilaista kansantanssia

Veljeskansa Unkarista Hollo ja Martta -festivaaleille saapuu taidokas ja palkittu ryhmä Szökős Néptáncegyüttes. Unkarilaisen kansantanssin rytmiin on helppo samaistua. Se on nopeatempoista ja sen liikekieli on vaikuttavaa.

”Ilo, rytmi ja väri huokuu tästä unkarilaista kansantanssia tulkitsevasta poppoosta. Unkarilainen kansantanssi on helponnäköistä, mutta se on fyysisesti erittäin rankkaa. Ryhmän esitykset ovat loistavia ja tarinat tanssien taustalla ovat vaikuttavia ja mielenkiintoisia.”

Kansantanssin juuret ovat Ranskassa

Suomalaisen kansantanssiperinteen juuret ovat Ranskassa, josta se on tullut Suomeen Ruotsin ja Venäjän hovien kautta yli 200 vuotta sitten. Juhlavuoden Hollo ja Martta -festivaali kunnioittaa myös edesmenneen lahtelaisen opetusneuvoksen Helvi Jukaraisen työtä. Hänen koreografiansa ja liikekieli elää yhä voimakkaasti suomalaisessa kansantanssiperinteessä.

Kuva: Szökős Néptáncegyüttes

Lisätietoja:
Aimo Hentinen
040/5589755
aimo.hentinen@phnet.fi
Hollo ja Martta vie katsojan kansantanssiperinteemme ytimeen

13.9.2017

Hollo ja Martta -festivaali tuo taas kymmenen päivää kansantanssiperinnettä Hollolaan ja Lahteen 27.10.-5.11.2017.

”Juhlavuoden yhdessä -teema ja ohjelman avoin toteutustapa ovat saaneet aikaan sen, että haluamme luoda Hollo ja Martta -festivaaleille mahdollisimman autenttisen tanssikattauksen sukulaiskansojemme kansantanssikulttuurista”, festivaalipäällikkö Aimo Hentinen kertoo.

Hollo ja Martta -festivaali 2017 on yksi päijät-hämäläinen Suomi 100 -hankkeen tapahtuma monine eri tilaisuuksineen.

”Meidän ohjelmistossa korostuu erityisesti suomalais-ugrilainen perinne.”

Eksoottisiin festivaalivieras saapuu Burjatian tasavallasta Itä-Siperiasta Venäjältä. Kansantanssi- ja musiikkiyhtye Ulger on pitkään yhdessä tanssinut opiskelijaryhmä. Yhtyeen repertuaari koostuu burjatialaisista kansanlauluista. He tulkitsevat myös Kiinan alueella asuvien Henehen -burjatialaisten lauluja. Tällä alueella on myös elävä kurkkulauluperinne.

Virolainen Koidupuna ja saksalainen De Beekscheepers esittävät hääperinnetansseja.

”Hollolalainen Purpuri -ryhmä on tehnyt yhteistyötä näiden ryhmien kanssa ja festivaalin konserteissa on mahdollisuus nähdä upeita koreografioita eurooppalaisista häätansseista.”

Ekton Korka edustaa suomalais-ugrilaista traditiota perinteisimmillään ja on Hollo ja Martta festivaalin Suomi 100 vuotta -teeman erikoislähettiläs. He ovat taustaltaan Venäjän Udmurteja (suomalais-ugrilainen kansa).

”Jännityksellä odotamme, millaisia esityksiä sukulaiskansojemme vieraat näyttämöille loihtivat laulavien mummojen kera.”

Festivaalin toteuttajana toimii Hollolan Nuorisoseura.
Alueellinen Tanssiralli 8.4.2017

31.1.2017

ORIMATTILASSA MYLLYLÄN KOULULLA (Seulakuja 10, 16301 Orimattila)

Kutsumme kaikkia Etelä-Hämeen ja Uudenmaan tanssiryhmiä yhteiseen tanssikatselmukseen eli TANSSIRALLIIN, joka pidetään 8.4.2017.

Osallistumismaksu on 100€/ryhmä. Kultahippu – sarjan osallistumismaksu on 50€/ryhmä
Ilmoittautuminen alkaa helmikuun alusta ja päättyy PE 10.3.2017.
Lisätietoja antaa Hannu Nipuli puh. 050 468 6388.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot mm arviointikohteet löytyy TÄÄLTÄ

Ilmoittautuneille ryhmille/ohjaajille lähetetään tarkempi tiedote tapahtumasta.

TERVETULOA MUKAAN!

Tanssirallin säännöt

Tanssiralli perustuu Suomen Nuorisoseurat ry:n kansantanssikatselmukseen, joka on suunnattu alle 16-vuotiaiden harrastusryhmille.
Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida ryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta.
Palautteen avulla tuetaan myös ohjaajan ohjaus- ja kasvatustyötä. Tanssiralliin osallistuminen on parhaimmillaan ryhmän yhteinen kasvuprosessi, joka kestää Tanssirallista toiseen.

Tanssirallissa osaamista suhteutetaan arviointikriteereihin. Arviointikriteerit tukevat arviointiraadin työskentelyä ja ohjaavat esiintyjien osaamisen arvioimista. Kriteerien tavoitteena on lisäksi auttaa osallistuvien ryhmien ohjaajia ryhmän osaamisen arvioimisessa. Ryhmän ohjaaja voi arvioida ryhmän kehittymistä, mikäli ryhmä osallistuu katselmukseen useampana vuotena. Tanssi on taiteenala, jonka absoluuttinen arvioiminen on mahdotonta, minkä vuoksi arviointi perustuu arviointiraadin näkemyksiin kriteeristön pohjalta. Arviointiraati ottaa huomioon ryhmän kirjallisessa esittelyssä esiintuodut ryhmän esitykselle tai harjoittelulle asetetut tavoitteet ja niiden toteutumisen esityksessä. Ryhmä esittelee tavoitteet ilmoittautumislomakkeessa.

Katselmuksessa arvioinnin pääpaino on ryhmän tanssi- ja esiintymisosaamisessa. Arviointiraadin työn tuloksena ryhmät sijoitetaan seuraaviin sarjoihin rauta, pronssi, hopea, kulta.

Ryhmien nimeäminen tapahtuu siten, että osaaminen lisääntyy aina seuraavalle tasolle noustaessa.
Säännöt

Tanssiralli -katselmuksessa on neljä ikäsarjaa:

Ikäryhmä                                                                       ohjelman kesto

Kultahippu-sarja 6 –vuotiaat ja nuoremmat                 max. 5 min.
10 -vuotiaat ja nuoremmat                                             5 – 8 min.
13 -vuotiaat ja nuoremmat                                             5 – 8 min.
16 -vuotiaat ja nuoremmat                                             8 – 10 min.

* 1/3 ryhmän jäsenistä voi poiketa 2 vuodella ikäsarjoista. Ennen katselmusta ryhmän on toimitettava järjestäjälle tanssijoiden nimet ja heidän ikänsä katselmushetkellä.

* Sarja, johon ryhmä nimetään, on voimassa seuraavaan Tanssiralli-katselmukseen.

* Esityksen keston poiketessa säännöistä olennaisesti, arviointiraadilla on oikeus jättää ryhmä nimeämättä sarjaan.

* Kultahippu-sarja on tarkoitettu alle kouluikäisten ryhmille, joita ei katselmuksessa nimetä sarjoihin kriteereihin perustuen. Kultahippu-sarjaan osallistuvat saavat mahdollisuuden esiintyä ja lyhyen kannustavan palautteen esityksestä.

* Mikä tahansa ryhmä voi halutessaan osallistua katselmukseen ilman nimeämistä sarjoihin. Tällöin ryhmä saa mahdollisuuden esiintyä sekä suullisen että kirjallisen palautteen.

Esityksen tulee olla suomalaisen perinteen pohjalle rakennettu kokonaisuus, joka voi sisältää eri perinnealueilta muistiinmerkittyä ja sovitettua kansantanssia, uusia kansantanssikoreografioita, piiri- ja laululeikkejä sekä lasten leikkejä, loruja ja hokemia.

Musiikkina voidaan käyttää sekä traditionaalista että sovitettua ja sävellettyä musiikkia, laulua ja muita ääniä. Ryhmä saa käyttää esityksen tukena erillistä musiikki – tai lauluryhmää. Pääpainon tulee olla tanssillisessa toteutuksessa.

Esiintymisasuina voi käyttää kansallispukua, kansanomaista tai rooliin kuuluvaa asua.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot mm arviointikohteet löytyy TÄÄLTÄ
Mestarikansantanssija on harvinaisen sisukas monitoimimies

2.1.2017

Kaustisen kansanmusiikkijuhlien nimittämä mestarikansantanssija on tarinankertoja ja humoristi, joka haluaa saada hymyn ihmisten huulille. Takanaan hänellä on 30 vuoden työura Nuorisoseurajärjestössä – sekä sairaus, joka vei kirjaimellisesti jalat alta.

Eipä tiennyt viisivuotias Hannu-poika, miten merkittävä oli se päivä vuonna -63, kun äiti talutti hänet Rautatienkadulle Lahdessa ja ilmoitti Lahden Tanhuujien Peukaloisiin. Siellä Hannu Nipuli ja pikkuveljensä Keijo aloittivat tanhuharrastuksen Helvi Jukaraisen johdolla. 56 vuotta myöhemmin tuo samainen poika nimettiin Kaustisten kansanmusiikkijuhlilla mestarikansantanssijaksi.

Ensimmäinen tanhuesiintyminen meni mestarikansantanssijan tyyliin sopivalla tavalla.

”Esitys oli nimeltään ”Tonttu ja keijukaiset”, jossa tein täydellisen luonneroolin tonttuna”, Hannu veistelee.

Tanssiharrastus piti vuosien ajan Hannua vahvasti imussaan, ja jossain vaiheessa nuoren miehen piti tehdä valintoja eri harrastusten välillä.

”Pelasin siihen aikaan myös jalkapalloa Lahden Reippaissa, ja olisin voinut olla siinä aika hyväkin. Yhtenä kesän jouduin kuitenkin valitsemaan, lähdenkö jalkapallon mukana kesäleirille vai tanhuretkelle ulkomaille – ja valitsin tanhun”, Hannu muistelee.

Valinnan seurauksena Hannu putosi jalkapallojoukkueesta, mutta se ei nuorta miestä haitannut. Tanssiharrastus jatkui kiivaana, ja vuosien varrella Hannu siirtyi aikuistanssijoihin ja ohjaajaksi. Harrastus vei miestä tien päälle. Yhdessä vaiheessa Hannu kävi Lahdesta käsin ohjaamassa Siepakoita Rovaniemellä. Lisäksi hän vei ryhmän kesäisin kolmeksi viikoksi esiintymään eri puolille Eurooppaa – ja käytti tähän kesälomansa useamman vuoden ajan.

”Ei se silloin tuntunut uhraukselta. Katsoin sen niin tärkeäksi, etten miettinyt lainkaan lähdenkö vai enkö. En, vaikka olihan siinä melkoinen vastuu huolehtia 30 nuoresta tuolla maailmalla.”

Vuodet nuorisoseuroissa

Lahden Tanhuujista alkanut nuorisoseuraura sai luontevaa jatkoa järjestön erilaisissa luottamustehtävissä. Hannu toimi muun muassa piirin puheenjohtajana ja valtuustoedustajana. Harrastuksesta tuli työ vuonna -84, kun Hannu palkattiin oman paikallisseuransa ohjaajaksi. Parin vuoden päästä hän siirtyi Kalevan nuorten piirin työntekijäksi, ja jo vuonna -89 Hannusta tuli Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen toiminnanjohtaja. Tässä tehtävässä hän on edelleen.

Mikä hänet on pitänyt kiinni järjestössä?

”Ystävät, ihmiset, sosiaalisuus. Koen, että nuorisoseuroissa on jotain poikkeuksellista siinä, miten helppo on olla eri ihmisten parissa. Kaikkialla vallitsee hyvä yhdessäolon meininki, jossa ei ole turhaa tärkeilyä. Ihmistä ymmärretään.”

Entä mikä järjestön on pitänyt kiinni ajassa?

”Se, ettei olla sidottu toimintaa liian tiukasti johonkin yhteen toimintoon, kuten kansantanssiin, vaan aina on tehty sitä, mitä ihmiset haluaa. Siinä päätöksessä on ollut viisautta.”

”Toivon vain, että valtiovalta ymmärtää, miten hienoa työtä nuorisoseuroissa tehdään, ja antaa jatkossakin tukensa toiminnalle.”

Elämässä tapahtuu iso käänne

Hannulla oli parinkymmenen vuoden tauko kansantanssista, vaikka toki työnsä puolesta asiaa seurailikin. Ensimmäinen comeback-yritys tanssin pariin oli 90-luvun lopulla, joka kuitenkin katkesi dramaattisella tavalla. Harjoituksissa Hannu huomasi, ettei hallinnut tasapainoaan eikä kehoaan muutenkaan. Hän kävi lääkärissä, mutta tila meni koko ajan huonompaan suuntaan.

”Lopulta kävelin kuin vanha ukko eikä vasen käteni toiminut ollenkaan.”

Koska Hannulla ei ollut kipuja, eivät lääkärit meinanneet saada selville, mistä kiikasti. Puolen vuoden tutkimusten jälkeen syy selvisi lopulta: kolmannen ja neljännen niskanikaman välissä oli pullistuma, joka painoi hermorataa kiinni. Diagnoosi tehtiin viime hetkellä.

”Kuukautta myöhemmin edessä olisi ollut tilanne, että olisin viettänyt loppuelämäni pyörätuolissa.”

Hannu joutui isoon leikkaukseen, ja vuoden sairaslomalle. Toipumisaikana aikana Hannu opetteli kävelemään uudelleen.

”Tahkosin kotipihalla 50 metrin matkaa ja hoin itselleni, että nosta jalkaa, rullaa kantapäällä, nosta päkiällä”, Hannu muistelee.

Sisukkuus palkittiin, ja Hannu palasi työelämään – ja elämään muutenkin.

”Vaikka meni siinä aika kauan ennen kuin uskaltauduin uudelleen tanssimaan.”

Ja sen perään vielä toinen

Varsinainen comeback kansantanssin pariin tapahtui pari vuotta sitten. Sitä edelsi toinen suuri elämänmuutos – tällä kertaa Hannun omasta tahdosta. Hannu laittoi ruokavalionsa ja liikuntatottumuksensa uuteen uskoon, ja pudotti painoaan vuoden aikana 40 kiloa.

”Minulle tuli herätys, että eihän tää juttu näin voi mennä! Liikunnan aloittaminen oli kyllä sen painoiselle ihan kamalaa, mutta nyt on helppo hymyillä.”

Nyt kun Hannu on saanut energiatasonsa uusille leveleille, hän pääsee nauttimaan kunnolla paitsi tanssista, niin myös toisesta rakkaasta harrastuksestaan, retkeilystä.

”Velipojan kanssa kierrettiin juuri 82 kilometrin mittainen Karhunkierros rinkka selässä.”

Hannu sanookin nauttivansa eniten juuri luonnossa liikkumisesta.

”Mikään ei vedä vertoja sille, kun istutaan nuotiolla ja keitellään nokipannukahvit. Niissä hetkissä on jotain taianomaista.”

Hannu taipuu moneksi

Syvimmiltään Hannu on monitoimimies. Hänet voi nähdä niin johtajana, juhlien seremoniamestarina, talkoissa nikkaroimassa kuin kirjoittamassa runoja ja laulamassa niitä ystäviensä syntymäpäiväjuhlilla.

”Olen aina tykännyt olla erilaisissa rooleissa. En ole kaihtanut ottaa johtajan roolia, mutta tykkään myös olla yksi joukosta. Sottiisissa olin muiden mukana pystyttämässä telttoja.”

Huumori ja hyvä fiilis ovat Hannulle tärkeitä. Moni tuntee hänet tarinankertojana, joka mielellään höystää juttujaan vitseillä. Hyvän mielen välittäminen näkyy myös Hannun tekemissä koreografeissa.

”Haluan tuoda esityksiin keveyttä ja iloa. Minusta on hienoa, jos yleisö seuraa näytöstä hymyssä suin.”

Tärkein rooli löytyy kuitenkin kotoa.

”Minusta tuli syyskuussa tuplapappa, ja tärkein haaveeni onkin saada viettää aikaa lastenlasteni kanssa. Kutsumme heitä yökylään ja touhuilemme kaikenlaista.”

Nipulin perheessä onkin tiedossa lämminhenkinen ja perinteinen joulu yhdessä niiden kaikkein tärkeimpien kanssa.
Lisää ryhmäsi harrastushakuun nyt, toimintavuosi alkaa!

2.8.2016

Kesän viimeisiä lomapäiviä viedään ja kohta alkaa toimintarikas harrastusvuosi!

Jotta harrastajat löytävät seuran toiminnan pariin, on tehtävä markkinointia. Tässä kolme helppoa tekoa:

1. Harrastushaku. Vie syksyllä alkavat ja jatkavat toimintaryhmät Nuorisoseurojen rekisteriin, josta ne löytävät tiensä harrastushakuun. Nuorisoseurat markkinoi harrastushakuaan laajemmin. HUOM! Jos ryhmäsi ensimmäiset harjoitukset ovat 1.9., laita toimintavuosi kuitenkin alkavaksi jo nyt, sillä rekisteri näyttää vain juuri sillä hetkellä aktiiviset ryhmät. Rekisteriin pääset täältä. Jos sinulla on ongelmia rekisterin kanssa, otathan yhteyttä alueesi toiminnanjohtajaan.

2. Sosiaalinen media. Tee helposti jaettava ilmoitus Facebookiin, Instagramiin ja muihin sosiaalisen median kanaviin. Kerro mitä, missä, milloin, kenelle ja mistä lisää tietoa. Yksinkertaisimmillaan se voi olla yksi hauska kuva harrastuksesta ja teksti: ”Teatteriryhmä Hinajaiset etsii joukkoonsa 13-17-vuotiaita uusia harrastajia Tampereella! Kokoonnumme tiistaisin klo 18 Teatteritiellä. Lisätietoa: www.hinajaiset.fi”. Tämän jälkeen jaa ilmoitus kaikkiin kanaviin, jotka sinulla on henkilökohtaisesti käytössäsi ja pyydä olemassa olevia harrastajia tekemään samoin.

3. Seuran verkkosivut. Tsekkaa, että tiedot harrastusryhmistä ovat verkkosivuillanne ajan tasalla ja näkyvästi esillä etusivulla. Voit koristella sivusi jos jonkinlaisilla iskulauseilla ja upeilla kuvilla, mutta suurin osa toivoo myös tietoa: minkälainen harrastus on, milloin harjoitukset ovat, mitä harrastus maksaa ja kehen voi olla yhteydessä. Erityisen tärkeää on kertoa, miten toimintaan pääsee mukaan – tarvitseeko vain ilmestyä paikalle, pitääkö ensin ilmoittautua ja maksaa, pitääkö soittaa jollekulla (tämä on huono vaihtoehto!).

Kaipaatko apua viestintään? Neuvoja saat Nuorisoseurojen tiedottajalta Auralta.